MURHA.INFO

Vanhuksien nälkää näkemisestä sen verran, että käsittääkseni noin 70% laitosten vanhuksista saattaa kärsiä aliravitsemuksesta. Siihen altistavat useat sairaudetkin, mm dementia. Aliravitsemuksesta toisaalta saattavat kärsiä myös kodissaan asuvat vanhukset. Esimerkiksi edellä mainituista syistä.

Aivan. Koitin tuota mainitsemaani tutkimusta vielä googlettaa, ja jossakin artikkelissa näin tänään vilahduksen lääkkeidenkin vaikutuksesta tähän asiaan, mutta minulla on tästä asiasta omakohtaisia kokemuksia isoäitini osalta.

Suku ihmetteli, kun isoäiti haettiin kotiin vanhainkodista (mikä lie tänä päivänä nimenä) lomille, mummin ainoa kiinnostus oli ruoka, ja hän söi, ja söi ahmimalla. Ellei sitä tarpeeksi nopeasti lusikoitu hänen suuhunsa, hän koitti haroa sitä käsin lautaselta.

Asiaa ihmeteltiin, mutta ei kenellekään tullut mieleen totuus. Hetken kuluttua mummi toimitettiin vanhainkodista keskussairaalaan huonontuneen tilan vuoksi - oli mennyt laitoksessa tajuttomaksi.

Keskussairaalasta tuli tieto, että hän oli ollut järkyttävän nälkiintynyt.

Tässä tapauksessa ei kyse ollut aliravitsemuksesta vaan totaalisesta nälän näkemisestä. En usko, että hän oli/on ainoa.

Tämä on kauhea, kuinka vanhainkodissa ovat välinpitämättömiä vanhuksia kohtaa. Sitten he menevät aina vaan huonomaan kuntoon. Uskomatonta , mitä voi tapahtua nyky-Suomessa.

Aliravitsemuksesta vanhus saattaa kärsiä hyvinkin myös kotonaan. Juuri nämä erilaiset sairaudet, mm. eri syistä johtuvat dementoitumiset ja lääkitykset voi aiheuttaa hyvinkin sen, ettei ruoka maistu. Ja onhan vanhuksen ravinnontarve jo muutenkin muuttunut, kun on sairauksia tullut ja liikkuminen vähenee.

Näläntunne saattaa hävitä siinä missä janonkin. Esim. kesähelteellä kun pitäisi muistaa juoda, niin vanhukselta se usein jää tekemättä, koska janontunnetta ei ole. Ja kun juotavaa tyrkytät, vastaus on, ettei ole jano. Sama pätee ruokailussakin, helposti tunti vierähtää, kun yrität saada syömään sellaisen vanhuksen, jolla ei nälkä ole. Istut vieressä ja koetat keksiä kivoja juttuja ja tarinoita, että se ruoka menisi huomaamatta siinä jutustellessa. Ja että söisi vähän niinkuin huomaamattaan. Aikaa se ottaa, ja harvassa laitoksessa tähän pelailuun on aikaa.

Juuri sen takia pitäisi olla sopivasti hoitajia, hyvä olisi vaikka 1 hoitajaa 3 vanhusta kohtaan. Ongelma vain on, että ihmiset eivät halua tehdä sellaista työtä, koska se on huonosti palkkattu ja hyvin raskasta ja vaativa homma.

Ymmärrän aliravitsemuksen, joka johtuu ruokahaluttomuudesta, joka mahdollisesti johtuu monesta syystä, mutta isoäitini kohdallahan ei ollut missään nimessä kyse tästä. Osaatko, fitness, arvella, miksi isoäitini tilanne oli se mikä oli, jos se ei johtunut ruokahaluttomuudesta?

En osaa sanoa, jotenkin tuntuu pahalta uskoa, että meillä vanhuksia näännytettäisi nälkään. Tietysti sekin on mahdollista.

Olisko Sirpa sun isoäidillä kuitenkin ollut vähän huonoa ruokahalua laitoksessa, tai olisko hän ollut hitaanpuoleinen syöjä ja aikaa syömiseen ei ole tarpeeksi annettu eikä avustettu siinä touhussa. Ja siinä sitten kehittynyt tällanen aliravitsemus tai suorastaan nälkiintynyt. Jos vielä itse ei kykene pitämään puoliaan ja ilmaisemaan, että ruokailu on kesken ja lautaset viety nenän edestä, vaikka olisi viélä hetken tuumittuaan jatkanut. Pöyristyttävää.

Tai voi olla jotain sairautta, joka aiheuttaa häiriöitä ravinnon imeytymiseen. Ne lienee siellä keskussairaalassa poissuljettu. Nämä imeytymishäiriöistä johtuvat puutostilat kyllä vaatii pitemmän ajan kehittyäkseen. Ei ne tule yhden, kahden huonosti syödyn päivän jälkeen.

Suurimmaksi osaksi, alunperin isoäitini kykeni syömään itse, halvauksen vuoksi hän käytti pyörätuolia, ruokahalussa ei ollut vikaa, ei mitään sairauksia, lääkityksestä en tiedä laitoksessa. Puoliaan luultavasti oppi pitämään, koska hänestä tuli laitoksessa ärhäkkä, joka näkyi kotilomilla, kun hän nappasi tuota ruokaa kuin nälkäänsä varasteleva lapsi. Hän oli luonteeltaan pikkeminkin vilkas kuin apaattinen. Sen vuoksi ihmettelimme tilannetta. Ongelmista hän ei osannut kertoa.

Sen tiedän varmasti, että aikaisin illasta (joskus seitsemän aikoihin) nämä vanhukset laitettiin omiin huoneisiinsa ja sänkyihin, lukittiin ovet ulkopuolelta, eikä laitoksessa ollut ketään yöllä päivystämässä. Ainoaksi mahdollisuudeksi näen, että joko ruokaa ei ollut tai sitten hänet "unohdettiin" sinne sänkyyn ja lukittuun huoneeseen. En tiedä, kumma juttu kuitenkin.

Sirpa kirjoitti:Aikaisemmin naiset tekivät tämän saman "hoivan ja huollon" ilma mitään korvauksia.

Jeps.

Tällaiset puheet on vain askel takaisin tuohon samaan tilanteeseen., ja tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseiset tuet halutaan lakkauttaa.

Ja hyvä niin. Lisääntyminen on vapaaehtoista, joten maksakoon jokainen itse oman lisääntymisensä seuraukset, eikä pistä laskua muiden maksettavaksi.

No, tässäpä tuli juuri hyvä esimerkki tähän ahneus-kateus ajatteluun, joka säätelee tämän päivän pelisääntöjä, josta juuri kirjoitin tuohon ruokaketjuun! Kiitos markja!

Mitäs äänestätte rkp:tä, kepua, kristillisiä ja kokkareita.

Mitäs äänestätte olenkaan!

En äänestä mitään. Kaikki puolueet samanlaiset, ja kansanedustajat ajattelevat vain itsestään.

Sirpa kirjoitti:Mitäs äänestätte olenkaan!

Jep. Minun ääneni on myytävänä. Ilmaiseksi en mene minnekään äänestyskoppeihin jonottelemaan.

Äänestän ihan ketä vaan jos maksetaan. Pakettisopimuksessa mukana myös kunnallisvaalit!

Sirpa kirjoitti: ---lyhennetty---
Sen tiedän varmasti, että aikaisin illasta (joskus seitsemän aikoihin) nämä vanhukset laitettiin omiin huoneisiinsa ja sänkyihin, lukittiin ovet ulkopuolelta, eikä laitoksessa ollut ketään yöllä päivystämässä. Ainoaksi mahdollisuudeksi näen, että joko ruokaa ei ollut tai sitten hänet "unohdettiin" sinne sänkyyn ja lukittuun huoneeseen. En tiedä, kumma juttu kuitenkin.

En nyt syytä valehtelijaksi, mutta ihmettelen vaan: Siis ei ketään öisin paikalla ja vanhukset lukkojen takana?

Näin ei ainakaan ole ollut kummankaan isoäitini kohdalla, toki eri vanhainkoti kuin mistä sirpa puhui. Sen mestan touhuja tuli seurattua kun siellä kävi kumpaakin mummoa vähintään 345 päivänä vuodesta joku lähisukulainen, usein useampikin, katsomassa. Näistä mestoista ei moitteen sanaa - paitsi että kyllä sinnekin olisi useampi hoitaja tarvittu, mutta niin kai on kaikkialla.