MURHA.INFO

Minäpäs kysyn tuota toisinpäin: "Miksi olisi oikeutettua, että puolustuskyvytöntä pientä lasta saisi kurittaa?"

Ei, lasta ei saa kurittaa. Perustelut oli yläpuolella sen verran hyvät, ettei oikein ole lisäämistä.

Komppaan edellisiä, ei ruumiillista kuritusta. Mutta itse asiassa tuommoisen alakouluikäisen tapauksessa se sanallinen huomauttaminen saattaa olla kovempikin rangaistus kuin ruumiillinen... Joskus jopa itseänikin hävettää, mitä tulee suustansa päästäneeksi

Kiristys, uhkailu ja lahjonta, kaikki yritetty, mutta itsepäisen lapsen kanssa valuu kuin vesi hanhen selästä...

^Näin juuri, kyllä sanoillakin saa riittävästi tuhoa aikaiseksi.

maija turjukka kirjoitti: Kiristys, uhkailu ja lahjonta, kaikki yritetty, mutta itsepäisen lapsen kanssa valuu kuin vesi hanhen selästä...

Sama juttu. Mutta myönnän että jokaista on kokeiltu ja varmaan tullaan kokeilemaan tulevaisuudessakin. Oon yrittänyt opettaa poikaselle että jokaisella teolla on seuraamus, eli jos kerkeän ilmoittaa että huomenna ei sitten lähdetä mummulaan jos et lopeta riehumista, sinne ei myöskään lähdetä. Eli seuraamukset ei jää puheen tasolle, siinä vaiheessa niistä menee teho jos seuraamusta ei tule. Toinen on se, että en huuda lapselle. Siitäkin menee teho, kun kerran sitten korotat ääntäsi se on ihan yhtä tyhjän kanssa. Nyt kun korotan ääntäni, poikanen tottelee kun tajuaa mun olevan tosissani. Meillä on kotona täysin diktatuuri, eikä lasta kuunnella missään muussa kuin lapsen mielipidettä vaativissa asioissa. Eli päättää saa haluaako leikkiä nallella vai autolla. Kylpyyn mennään, vaatteet puetaan, mitään ei kysytä lapselta. Eli en kysy laitetaanko nyt vaatteet ja pestäänkö hampaat vaan ne on ilmoitusluontoinen asia ollut aina, eikä niiden kanssa ole koskaan ollut mitään ongelmaa kun lapsi ei niitä kyseenalaista. Väkivaltaa ei ole, vaan koitetaan pärjätä älyllä, luulen kuitenkin vetäväni pidemmän korren tässä ajatteluasiassa. Eli vaikka mun pentunen onkin neropatti ja älykkö kuten äitinsäkin, ei se vielä mulle pärjää. Muutaman vuoden kuluttua tosin voikin olla eri asia, siinä vaiheessa kun saa mut verbaalisesti koukkuun, tehköön mitä tykkää. Järkeä se osaa käyttää kuitenkin, mutsiinsa tullut.

Mielestäni luunapit ja tukistaminen on hyväksyttävää jos ei muuten usko. Kohta lapsen kädestä pitäminenkin on rikos!

Itse olen pari kertaa saanut isän vyöstä ja ihan ok musta tuli. En kuitenkaan hyväksy vyöllä piiskaamista. Kuitenkin jotain rajaa sen kurittamisen kanssa. Ei liikaa, liian kovalla voimalla. Pieni nipistys, että saa huomion.

Ei lässyttäminen auta kun lapsi on holtiton.

Oma serkkupoikani (menee ensi syksynä 2.luokalle) on maailman fiksuin ja siedettävin lapsi! Häiritsevän kauniskin pojaksi. Jos joskus lapsia meille vahingossa tulee, toivon, että lapseni on samanlainen kuin serkkuni. Hän jo aivan pienenä keskusteli asioista, silti kuulostamatta ärsyttävän pikkuvanhalta. Heillä ei kotona huudeta koskaan, joten lapsikin oppi keskustelemaan. Hän ei polje jalkaa ja jankkaa "haluan! haluan!". Ei siis rasittavaa uhmaikää kaupan lattialla pää punaisena.

rapier kirjoitti:Jos lasta on piesty, hän ei myöhemmin uskalla kertoa vanhemmilleen esim. jostain munauksestaan. Lopulta ei juuri muistakaan asioistaan. Mihin se johtaa?

Eikä siihen tarvita edes fyysistä pieksäntää. Liian ankara kuri tekee lapsesta sulkeutuneen ja saattaa vaikuttaa vielä aikuisenakin epäonnistumisen pelkona ja vaikeutena puhua virheistään. Tämä kasvatusmetodi työllistää psykologeja ja psykiatreja.

PaulaDrew kirjoitti:Ei tietenkään saa. Pientä lasta ehkä saa väkivallalla tai sen uhalla pidettyä kurissa, vanhempaa enää ei välttämättä (ainakaan itseäni ei saanut, omista lapsista ei ole kokemusta), ja iästä riippumatta odotettavissa on vain kenties korjaamaton halveksunta vanhempia kohtaan. Omassa lapsuudessani selkäsaunaa tai sillä pelottelua käytettiin kasvatuskeinona ja myöhemminkin meni vuosia ennen kuin sain väkivallan minuun ajaman uhman ja pahapäisyyden karistettua niskoiltani.

Juuri näin (kokemusta on). Oma veljeni sai isän lyömisestä tarpeeksi ja mojautti takaisin kun oli samanmittainen. Ns. normaalivälejä vanhempiin ei ole.

Tuli mieleeni myös kerran kuulemani "Perkeleitä ei saa piiskaamalla ulos, vaan sisälle".

En usko, että piiskaaminen parantaa ketään. Hankalimpia tapauksia lienevät jostakin häiriöstä kärsivät lapset, joiden käytös on oikeasti varmaan rasittavaa, mutta joihin piiskaamisella on vain negatiivisia vaikutuksia. Jonkun lukemani artikkelin (en löydä linkkiä tähän hätään) mukaan esim. erittäin tuhoisa yhdistelmä on lapsen ADHD ja vanhempien yritys hakata kurittomuutta pois lapsesta, tällä on mm. vahva linkki nuorisorikollisuuteen. ADHD lapsi ei pysty samalla tavalla kontrolloimaan käytöstään ja rankaiseminen johtaa vain häpeään ja kapinointiin ja impulsiivinen (kuten ADHD ihmiset ovat) toteuttaa kapinointi-ideoitaan vielä helpommin kuin muut.

Jos muuten perhe on hyvä (miten sekin mitataan) pari hyvästä syystä annettua tukkapöllyä ei varmaan ketään tuhoa, mutta jatkuva hakkaaminen tuottaa taatusti jonkun sortin tuhoa... Väkivaltaiset vanhemmat tapaavat myös purkaa siinä omia turhaumiaan, joten useinkaan rankaiseminen ei ole edes johdonmukaista.

Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Piste. Lisäksi jokainen lapsi on aivan yhtä tärkeä kuin jokainen aikuinenkin ja sillä tavalla tasavertainen. Jos lapsi ei saa lyödä isää eikä äitiä, mutta molemmat saavat kyllä lyödä lasta, en ymmärrä kuinka lapsi voisi onnistua kehittämään itselleen järkevän moraalikäsityksen.

Lisäksi: minusta on säälittävää (samoin kuin joku edellä mainitsikin), jos ylivoimainen-, vertainen ja valtainen aikuinen ei saa pientä lasta kuriin mitenkään muuten kuin käyttämällä fyysistä kokoeroa hyväkseen satuttamalla lasta tarkoitushakuisesti. Naurettavaa, säälittävää ja surullista.

Minua ei ole kuritettu pienenä, mutta olen siitä huolimatta onnistunut välttymään huonolta koulu- ja työmenestykseltä, huumeilta, viinalta, tupakalta ja varastelulta. Enkä saanut itkuraivareita kaupassa, kun karkkia ei ostetukaan.

Ja Lokalle kunnioitusta hyvistä kasvatusperiaatteista _o/ *kumartelio*

Kyllä saa. Sitten pikkukakarat pysyvät kurissa, eikä kun nyt kun saavat koulussa sanoa opettajalle vaikka "haista v...u", ja opettaja ei voi mitään. Nyky-kakarat voivat tehdä mitä vaan, ja se ei ole hyvä. Ovat hemmoteltuja kun mikään.

^ Koskaan en ole haistatellut opettajalleni, vaikka kotona ei olekaan piiskattu. Itseasiassa voisin jopa väittää, että ne minun kouluaikoinani haistatelleet olivat juuri niitä, joita kotona lyötiin.

Ehkä Te, mutta eivät kaikki lapset ovat hienoja. Esim. lapsi voi pahoinpitella lemmikin vaikka kuinka julmasti, ja ei hänelle tapahtuu mitään.
Haluan että laki suojelisi kissoja sammoin kun lapsia. Että kissan pahoinpittelystä olisi aivan sama raskas tuomio kun lapsen pahoinpittelysta. Nyky lain mukaan kun pahoinpittelee eläintä, saa pikku sakot, mutta kun ravistelee pikku-kakaran, voi joutua linnaan.

^ Ei pahalla, Tirskis, mutta aika rankkaa yleistystä käytät. Tekstistäsi saa kuvan, että kaikki nykykakarat haistattelevat opettajilleen ja niitä ei voi pidettyä kurissa enää millään. Siitä olen samaa mieltä, että jos lapsi vaikkapa nyt skenaariona pahoinpitelee eläimen, niin siitä pitää olla seuraukset! Mutta ehdottomasti lasta ei saa kouluttaa hakkaamalla, ei ikinä. Pakko kysyä, onko sinun vanhempasi koskaan rankaisseet sinua ruumiillisesti, Tirskis?

Ja pienenä sivuhuomautuksena, aihe ei liity kissoihin (siitä voi keskustella muualla).

Kyllä, sain monesti selkäsaunan lapsena.

Tirskis kirjoitti:Haluan että laki suojelisi kissoja sammoin kun lapsia. Että kissan pahoinpittelystä olisi aivan sama raskas tuomio kun lapsen pahoinpittelysta. Nyky lain mukaan kun pahoinpittelee eläintä, saa pikku sakot, mutta kun ravistelee pikku-kakaran, voi joutua linnaan.

Sun toivomus on varmaan ihan hyvällä ajateltu, mutta kun fakta nyt vaan on se, että eläin on eläin ja ihminen on ihminen. Niitä ei koskaan laiteta samalle viivalle, luojan kiitos siitä. Siinä vaiheessa kun eläin rinnastetaan ihmiseen lain edessä, on huonosti asiat. Voisitko Tirskis ampua pikkulapsen siinä missä minä voisin ampua kissan? Jos nyt ajatellaan että kakara on repinyt kissalta raajan sijoiltaan ja vaihtoehtoisesti kissa olisi repinyt silmät lapsosen päästä? Minä voisin kyllä kissan lopettaa itsekin, mutta lapseen en siltikään kajoaisi. Tässä menee ihmisyyden ja eläimen raja, ihmisen elämä on mittaamaton mutta eläimellä se loppuu kun ihminen sen päättää ja näin pitää ollakin.

...kiitos Joey. Eihän se nyt noin ruusuista aina ole jollaisen kuvan tekstistä saa, mutta periaatteet on nuo. Ne on hyväksi havaitut ja suosittelen jokaiselle.