Itse olen sitä mieltä, että maahantuloa ja maassaolon ehtoja pitää kiristää.
Olen aiemminkin kirjoittanut aiheesta, mutta sanon vielä kerran.
Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli ei sellaisenaan sovellu vieraiden valtioiden kansalaisten elintaason ylläpitoon. Jos niin luulemme, emme enää ole hyvinvointivaltio.
Esimerkiksi siis Espanjassa (joka on myös EU-maa) asia hoidetaan seuraavasti:
-kaikki saavat tulla, kolmeksi kuukaudeksi.
-kolmen kuukauden ajaksi saa alkeellisen majoituksen (ryhmämajoitus), yhden lämpimän ruuan ja n. 200 euroa käyttörahaa/kk.
-jos tulija ei kolmen kuukauden sisällä työllisty tai keksi mitään järkevää, hänen pitää jatkaa matkaansa. Ylöspito loppuu siihen.
-turvapaikanhakijoita kohdellaan ihmisarvoisesti, heitä ei jätetä heitteille, heille annetaan mahdollisuus hankkia elantonsa.
-heitä neuvotaan ensisijaisesti työnhaussa, ei sosiaalietuuksien haussa. Sellaisia kun Espanjassa eivät saa kuin kansalaiset.
Miksei kukaan sano, että Espanja on sadistinen ja fasistinen maa?
Vastaus on se, että sinne eivät päädy kuin sellaiset tulijat, joilla on motivaatiota ja suunnitelma. Suomeen sen sijaan tullaan siksi, että täällä on rajaton sosiaaliturva eikä mitään vaatimuksia integroitumisesta, työllistymisestä tai itsensä elättämisestä.
Tästä syystä meille sekä myös muihin Pohjoismaihin (Tansaka mukaanlukien) valikoituu jo lähtökohtaisesti sellaisita väkeä, joilla ei ole aikomustakaan tehdä mitään. Espanjassa sen sijaan ei pärjää, jos ei ole aloitteelinen ja yritteliäs.
Tanska maksaa nyt hintaa siitä mistä Suomi ja Ruotsikin. Olemme niin ylpeästi hyvinvointivaltion, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolestapuhujia, ettemme näe kun meitä käytetään hyväksi.
En keksi yhtäkään sellaista valtiota Pohjoismaiden ulkopuolelta, josta minä saisin kielitaidottomana maahanmuuttajana katon pääni päälle, suomenkielen tulkin, täyden sosiaaliturvan, ilmaisen terveydenhuollon, kristillisen kirkon lähialueelle sekä koulutuksen vailla mitään omaa panosta itselleni ja sukulaisilleni määräämättömäksi ajaksi eteenpäin.
Nyt jos mietitään sitten jo näitä olemassa olevia mamuja, joita ei voi enää karkoittaa (ovat saaneet kansalaisuuden) voitaisiin samalla logiikalla olettaa kansalaisilta sitä, että he ovat läpikäyneet suomalaistumisen prosessin, omaksuneet kansalliset arvot ja perinteet ainakin siinä määrin, että heiltä voisi edellyttää osallistumista taakanjakoon. (Enkä nyt tarkoita mitään kristinuskoon kääntymistä vaan verojen maksua, halukkuutta osallistua kiitoksena kaikesta siitä, mitä työssäkäyvä kansanosa on heille vuosikausia tarjonnut). Ei voi olla niin, että täällä on 30 vuotta maassa olleita somppuja ja ählyjä, jotka eivät osaa kieltä mutta saavat täydet viisilapsisen perheen sosiaalietuudet ja kunnan asunnon hautaansa saakka. Koska sitä integroitumista voisi alkaa odotella tai edes varovasti ehdottaa ilman, että joku vetää rasistikortin kaavun alta?