Pankkivirkailija vei vaasalaisilta eläkeläisiltä satoja tuhansia euroja – Uhrit kertovat vuosien ahdingosta ja kadoksiin jääneistä varoista
Vaasalaiset Eino, 84, ja Helena Jokilehto, 80, menivät maaliskuussa vuonna 2019 Vaasan Osuuspankkiin (nyk. OP Länsirannikko) nostaakseen käteistä rahaa. Käynnillä heille selvisi, että naisen käyttötililtä puuttui lähes 60 000 euroa.
Asiakaspalvelija kertoi pariskunnalle, että kyseisen summan oli nostanut tuttu pankkivirkailija, joka oli hoitanut heidän raha-asioitaan 2000-luvun vaihteesta lähtien.
– Sanoin heti, ettei tällaisesta ole sovittu. Virkailija ei ollut kertonut, että oli nostamassa tililtäni rahaa, Helena Jokilehto kertoo.
Pankissa kuultu tieto tuli pariskunnalle järkytyksenä, mutta he eivät osanneet heti epäillä rikosta, koska pitivät pankkia luotettavana tahona.
Helena Jokilehto sanoo, että ilman vastakirjaa asia olisi saattanut jäädä häneltä huomaamatta tai asia olisi ainakin huomattu vasta myöhemmin. Pankkikirja eli vastakirja on paperinen asiakirja, jolla on aiemmin seurattu tilitapahtumia ja nostettu rahaa pankista.
– Olen säästänyt kaikki vastakirjani ja käytin niitä niin kauan kuin se oli mahdollista. Niitä on kertynyt kymmeniä.
Pankkivirkailijan tekemä nosto oli tapahtunut tililtä maaliskuun alussa, eikä sitä näkynyt viimeisimmässä tiliotteessa.
Emme saaneet tiliotteita läheskään joka kuukausi. Pankkivirkailijamme sanoi, että se tulee vain, jos tilillä oli riittävästi tapahtumia, Helena Jokilehto kertoo.
Jälkeenpäin selvisi, että pariskunnan asioita hoitanut pankkivirkailija oli klikannut tiliotteen automaattisen lähettämisen pois suurimmalta osalta heidän tileistään. Näin Jokilehdoille ei tullut tietoa niiden tapahtumista. He luottivat pankkiin, eivätkä osanneet ihmetellä asiaa.
Pian pariskunnalla heräsi kuitenkin epäilys, että muitakin nostoja on voinut tapahtua.
– Niiden selvittäminen vaati meiltä hirveän paljon töitä. Lopulta meille selvisi, että hän oli tehnyt vuosien varrella useita nostoja eri tileiltämme, Helena Jokilehto kertoo.
Pankilta pyytämästään tapahtumakyselystä Jokilehdot näkivät kaikki nostot, jotka pankkivirkailija oli tehnyt heidän tileiltään viimeisten kymmenen vuoden aikana. Hän oli muun muassa siirtänyt varoja omalle tililleen, toisten asiakkaiden tileille ja maksanut Jokilehtojen tileiltä omia laskujaan.
Jokilehdoille selvisi vasta Pohjanmaan käräjäoikeudessa, että virkailija oli myös varastanut heidän molempien identiteetit.
Pankkivirkailija teki uhrien tileiltä "peitesiirtoja"
Pankki teki asiasta rikosilmoituksen. Tapaus johti laajaan poliisitutkintaan, jossa kävi ilmi, että pankkivirkailija oli tehnyt nostoja myös muiden asiakkaiden tileiltä. Jokilehtojen kohdalla poliisi löysi useita tilisiirtoja ja tapahtumia, joita he eivät olleet tehneet tai hyväksyneet.
– Poliisin esitutkintapöytäkirja oli valtavan kokoinen. He tekivät tässä kyllä hyvää työtä, Eino Jokilehto kiittelee.
Tutkimusten edetessä selvisi muun muassa, että tilisiirtoja oli merkitty kohteisiin, jotka eivät vastanneet todellisuutta. Pankkivirkailija oli merkinnyt sijoittaneensa Jokilehtojen varoja esimerkiksi asunto-osakkeisiin, joita ei todellisuudessa ole.
– Selvisi, että hän oli laittanut vain nimiä papereihin, mutta pitänyt rahat itsellään. Hän teki niin sanottuja peitesiirtoja, Helena Jokilehto valaisee.
Suurin osa varoista edelleen kateissa
Pohjanmaan käräjäoikeuden tammikuussa 2026 antamassa tuomiossa sanotaan, että pankki on korvannut asianomistajille heiltä kavalletut varat kokonaisuudessaan. Tämä ei Jokilehtojen mukaan pidä paikkansa ainakaan heidän kohdallaan.
– Helenalle on maksettu takaisin yhteensä noin 93 000 ja minulle 6000 euroa. Väännämme asiasta edelleen pankin kanssa, mutta tuskin saamme enempää, Eino Jokilehto sanoo.
Pariskunnan mukaan heillä on edelleen kateissa suuri määrä varoja, joista heillä on paperit ja kuitit, mutta ei pankin vahvistuksia.
Jokilehdot arvioivat menettäneensä yhteensä yli 300 000 euroa. Eino Jokilehto on laskelmissaan päässyt noin 136 000 euron summaan omilta tileiltään. Mukana esimerkiksi 78 000 euron rahastotalletus, jota ei Jokilehdon mukaan enää löydy pankista.
Ilkka-Pohjalainen on nähnyt asiaan liittyvät asiakirjat. Niiden joukossa on sähköpostiviesti vuodelta 2024, jossa Osuuspankki vastaa Eino Jokilehdon tiedusteluun, missä hänen 78 000 euroansa on. Jokilehdolla on tallessa summasta tilillepanokuitti, joka on päivätty 30.5.2011.
Pankki ilmoittaa viestissä, että "Tilisopimusta ei valitettavasta löydy, tili on lopetettu niin kauan aikaa sitten, että meidän tiedoista ei edes löydy kyseistä tiliä." Pankki kertoo viestissä, että he ovat velvollisia säilyttämään sopimukset kuusi vuotta tilin lopetuspäivästä.
Heidän raha-asioitaan hoitanut virkailija ei Jokilehdon mukaan siirtänyt summaa hänen käyttötililleen määräaikaisen tilin lopettamisen yhteydessä, kuten olisi pitänyt toimia.
Pankin viestissä lukee myös, että kyseessä on "käsinkirjoitettu lappu, jolla on voitu harhaanjohtaa asiakasta".
– Kaikki on kadonnut kuin tuhka tuuleen, Eino Jokilehto toteaa.
Tilitiedot hävinneet pankin järjestelmistä
Pankki ilmoitti myöhemmin lähettämässään viestissä, että "pankilla on velvollisuus säilyttää tietoja tilitapahtumista lähtökohtaisesti kuusi vuotta, mutta OP säilyttää tietoja lähtökohtaisesti 10 vuotta."
Jokilehdot ovat selvittäneet omista papereistaan, että heidän asioitaan hoitanut henkilö on tehnyt itselleen useita nostoja heidän eri tileiltään ajalta, jolta pankilla ei enää ole tietoja tallessa. He ovat säästäneet vuosien varrella kaikki kuitit ja todistukset, mutta ne eivät riitä pankille todisteeksi.
– Meillä on monta mapillista todisteita, mutta eivät ne näytä auttavan mitään. Poliisi kyllä kirjasi kaikki vaatimukseni, mutta ne eivät menneet läpi. Pankki osaa väistellä, Eino Jokilehto sanoo.
Pariskunta on yli kuusi vuotta setvinyt papereitaan ja pyrkinyt osoittamaan pankille ja poliisille, mitä summia heidän eri tileiltään on hävinnyt. Osa asioista selvisi heille vasta poliisitutkinnan jälkeen ja niitä ei huomioitu oikeudessa.
–Minulla on ollut esimerkiksi useita määräaikaistilejä, joista ei ole palautunut rahoja käyttötilille. Niitä ei enää näy pankin järjestelmissä. Pankki sanoo, että ne ovat vain paperinpaloja, kun mitään ei löydy enää heidän rekistereistään, Helena Jokilehto ihmettelee.
Säästäminen elämäntapana
Raha ei ole pariskunnalle ollut koskaan itsestäänselvyys. He korostavat, että kaikki heidän säästönsä ovat vuosikymmenten huolellisen työn ja nuukuuden tulosta. Säästäminen on ollut heille elämäntapa.
– Olemme aina olleet kauhean säästäväisiä. Jokainen euro on harkittu. Me käytämme perunankuoretkin. Hyödynamme kaiken mahdollisen, ettei mitään menisi hukkaan, Helena Jokilehto kuvailee.
Jokilehdot kuvaavat itseään ihmisiksi, jotka eivät tuhlaa. Kaiken ylijääneen he ovat sijoittaneet määräaikaistileille, valtion obligaatioihin ja rahastoihin.
– Ajattelimme aina, että pankissa raha on turvassa. Siksi säästimme sinne vuosikymmenien ajan ja sitten joku toinen vie varamme, Eino Jokilehto toteaa.
Prosessi vienyt yöunet
Prosessi on henkisesti ollut vähintään yhtä raskas kuin taloudellisesti. Pariskunta kertoo, ettei saanut kuuteen vuoteen puhua asiasta kenellekään, ei ystäville eikä sukulaisille. Salassapitovelvollisuus muutti Jokilehtojen arkea merkittävästi.
– Emme kutsuneet yhtään vierasta kotiin sinä aikana. Pelkäsimme, että lipsautamme jotain, mitä ei saa sanoa. Se oli hirveää, Helena Jokilehto toteaa.
Pariskunta kertoo kärsineensä lisäksi unettomuudesta, ahdistuksesta ja jatkuvasta stressistä.
– Olemme heränneet joka yö kesken yöunien ja asia on pyörinyt heti mielissämme. Uni ei ole tullut uudestaan. Olemme molemmat uupuneet tässä prosessissa, Helena Jokilehto sanoo.
Hän kertoo myös kaatuneensa heikon olon takia ja loukanneensa olkapään.
"Me haluamme jättää tämän jo taaksemme"
Käräjäoikeus määräsi Jokilehtojen rahat anastaneelle pankkivirkailijalle tammikuussa kahden vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistuksen törkeästä kavalluksesta. Tuomio ei vielä ole lainvoimainen.
– Ymmärtääksemme vastapuoli on valittanut siitä hovioikeuteen.
Pariskunta kertoo, ettei heillä ole voimia eikä varaa jatkaa valittamista, vaikka varoja on edelleen paljon kadoksissa.
– Lakimieskin on niin kallis, ettei meillä ole siihen enää varaa. Me haluamme jättää tämän jo taaksemme, Eino Jokilehto sanoo.
Jokilehtojen suhde Osuuspankkiin on muuttunut perusteellisesti. He ovat edelleen pankin asiakkaita, mutta luottamus on horjunut.
– Luulimme, että pankissa rahat ovat turvassa. Nyt tiedämme, että kaikkein luotettavinkin asia voi olla epäluotettava, Helena Jokilehto toteaa.
Jokilehdot sanovat jatkavansa elämää entistä varovaisempina ja säästäväisempinä.
– Kyllä me tästä selviämme, mutta emme enää luota kehenkään yhtä sinisilmäisesti, Eino Jokilehto toteaa.
Pankki pahoittelee
OP Länsirannikon toimitusjohtaja Jyrki Rantala kertoo, että pankki on pahoillaan tapahtuneesta.
– On ikävää, että vaikka pankilla on omat sisäiset valvonnat ja ohjeistukset sekä koulutukset henkilökunnalle, tällaista pääsee tapahtumaan. Olemme tietenkin pahoitelleet asiaa jo asiakkaidemme suuntaan.
Hän lisää olevansa tyytyväinen, että asiasta on aikoinaan viipymättä tehty rikosilmoitus, joka johti laajaan esitutkintaan. Asian pääkäsittely oli Pohjanmaan käräjäoikeudessa tammikuussa 2026.
– Asia on siis selvitetty ja asiakkaille on korvattu heidän kärsimänsä vahingot täysimääräisesti.
Minkä vuoksi asiakkaiden tilitietoja ei säilytetä yli 10 vuotta?
– Tietosuojasyistä mitään asiakastietoja ei voida säilyttää hamaan maailman tappiin. Niissä on 10 vuoden säilytysvelvollisuus. Näin se vain on.
Rantala toteaa, että kaikki asiassa käsitellyt summat ovat menneet poliisin esitutkinnan ja oikeudenkäynnin kautta.
– Se on tietenkin tehnyt asian haastavaksi, jos kaikkea dokumentaatiota ei kerta kaikkiaan ole saatavilla. Oikeus ja poliisitutkinta on tehnyt ratkaisut, mitä summia siinä on pystytty kohdentamaan.
https://www.ilkkapohjalainen.fi/pankkiv ... s/12710759