MURHA.INFO

Niin.
Minä olen monessa asiassa aika ehdoton.
Uskon siihen, että jos mies lyö vaimoaan kerran, hän tekee sen toistenkin.

Miksi poikkeuksen muodostaisi nainen lasta kohtaan?

Talossa on kuitenkin ollut kaksi AIKUISTA ihmistä.
Onko molemmat poteneet posttraumaattistasynnytysstressiä?

Tuskin.

Tottakai äiti tarvitsee apua ja kipeästi, mutta aina sekään ei auta.

Ja kuka on valmis ottamaan sen riskin, että sama kuitenkin toistuu pahemmin seurauksin?

Lapselle ei ole välttämätöntä elää omien biologisten vanhempien kanssa, vaan turvallisessa ja rakastavassa ympäristössä.

Bambinos kirjoitti:Kummallista, miten moni istuttaa pirunsarvet vanhempien päähän ajattelematta asiaa yhtään sen pidemmälle.

Varmasti suututtaa lapsen satuttaminen, mutta ei huostaanottokaan mikään ykkösratkaisu tähän ole, vaan avun saaminen vanhemmille!

Kun pikkuisen vammat ovat noinkin vakavat, olisi nimenomaan huostaanotto se ykkösratkaisu. Sillä turvataan lapsen toipuminen ja hyvinvointi, ehkä jopa hengissä pysyminen.
Samalla molemmat vanhemmat terapiaan, vanhemmat saisivat tavata lastaan valvotusti, kunnes katsottaisiin heidän olevan kykeneväisiä huolehtimaan lapsestaan kuten kuuluukin. Tapaamisilla ikäänkuin tehtäisi mahdollinen kotiinpalautus sujuvammaksi lasta ja vanhempia ajatellen.

Isän tilanne on hieman epäselvä, voisihan hän olla kelvollinen hoitamaan lastaan kokoaikaisesti, mikäli ei ole pahoinpitelyistä tiennyt tai niihin osallistunut.
Tässä tapauksessa kaikki kuitenkin tarvitsevat apua, se äitikin vaikka ihan suututtaa ajatella tuollaista!!

Lapsen luita on siis katkottu jo ihan ensi kuukausien aikana, ja äiti puhuu vauvan saaneen "itkuraivareita". Eihän vauva saa raivokohtauksia. Vauvalla on joko nälkä tai häneen sattuu, jos itkee kovasti. Raivariksi mieltäminen tarkoittaa, ettei äiti oikein ymmärtänyt, mihin pieni vauva kykenee ja mihin ei. Eli äiti ei ollut kyllä ihan kypsä äidiksi.

niitä syyllisiä voidaan hakea yhteiskunnasta, televisioviihteestä, terveyskeskusjonoista, vanhempien omasta kasvatuksesta... mut lopputulos on se että äiti meni ja ravisteli. tuohon pisteeseen saakka kenenkään masennus tai ahdistus ei saisi johtaa. onko edelleenkin ongelmana se etteivät jotkut ihmiset "kehtaa" hakea apua, vaikka mielenterveysongelmat eivät olekaan enää tabu?

debbie kirjoitti:Lapsen luita on siis katkottu jo ihan ensi kuukausien aikana, ja äiti puhuu vauvan saaneen "itkuraivareita". Eihän vauva saa raivokohtauksia. Vauvalla on joko nälkä tai häneen sattuu, jos itkee kovasti. Raivariksi mieltäminen tarkoittaa, ettei äiti oikein ymmärtänyt, mihin pieni vauva kykenee ja mihin ei. Eli äiti ei ollut kyllä ihan kypsä äidiksi.

Pistin merkille jutusta tuon saman asian: vauvat eivät saa raivareita. Niillä on tarpeet ja itku on ihan pienelle se ainoa keino ilmaista tarpeitaan.

esmes- kirjoitti: onko edelleenkin ongelmana se etteivät jotkut ihmiset "kehtaa" hakea apua, vaikka mielenterveysongelmat eivät olekaan enää tabu?

Niimpä! Ja tämän takia voin rehellisesti myöntää, että kyllä minun syyttävä sormeni osoittaa ainakin lapsen äitiin. Jos on valmis ja kypsä huolehtimaan lapsesta, pitää olla myös valmis ja kypsä huolehtimaan itsestäänkin! Ja hakea apua ajoissa, tunnistaa itsestään merkit, jotka johtuvat siitä ettei kaikki ole hyvin. Kyllähän se on fakta, että jos lapsen vanhemmat/vanhempi ei voi hyvin, ei voi lapsikaan voida.

Mielipiteitähän on monia, mutta tämä on minun ja päätin sen naputtaa tähän julki, lisää keskustelua herättämään.

Kun kyse oli noinkin pienestä vauvasta niin en jaksa uskoa,että vaikka kuinka olisi ollut koliikki vauva tai muuten vaan tempperamenttisempi tapaus, että "normaali" äiti olisi noinkin kilahtanut. Tietysti joku vaikea synnytyksen jälkeinen psykoosi?ehkä, mutta luulisi kuitenki jonkun läheisen huomanneen ja puuttuneen asiaan Veikkaisin kuitenkin,että taustalla jo ennen lapsen syntymää jotain alkoholi-huume-tai vakavaa mielenterveysongelmaa.

Kyllä sitten pistää niiin suututtamaan tällaiset uutiset
Kaikenlaiset sitä saavatkin lisääntyä ja toiset kärsivät lapsettomuudesta . Kyllä jonkilainen "ajokortti" lapsia suunnitteleville olisi tarpeen ennenkuin saa lisääntyä mutta mitenpä tuon käytännössä toteutat...kaikki hörhöt joutaisi ainakin kastroida tällaisten tapausten vähentämiseksi

Neiti Etsivä kirjoitti:...niin en jaksa uskoa,että...

Nämä ei ole uskon asioita (vakavasti todeten).
"En jaksa uskoa" on samassa sarjassa, kuin "mutku"...

Mike Manner kirjoitti:

Neiti Etsivä kirjoitti:...niin en jaksa uskoa,että...

Nämä ei ole uskon asioita (vakavasti todeten).
"En jaksa uskoa" on samassa sarjassa, kuin "mutku"...

No jos et kerro kenellekään niin en minä noin uskokaan vaan olen varma asiastani

kukaan normaali ei ikipäivänä noin...

Bambinos kirjoitti:Kummallista, miten moni istuttaa pirunsarvet vanhempien päähän ajattelematta asiaa yhtään sen pidemmälle.

Tällaisiin ravisteluihin johtava tapahtumasarja ei ikinä ole niin yksiselitteinen, että "se akka on vaan paha". Kaikkien ihmisten stressinsieto ei ole samanlaista ja taustalla voi olla vakavaa masennusta. Usein vanhempi ei saata edes tajuta satuttavansa lasta, todellisuus on hämärtynyt. Vanhempien ikien perusteella (32 & 28 ) voisin kuvitella että lapsi on toivottu, mutta arki ei ole sujunutkaan syystä tai toisesta, jota kukaan meistä ei tiedä.

Varmasti suututtaa lapsen satuttaminen, mutta ei huostaanottokaan mikään ykkösratkaisu tähän ole, vaan avun saaminen vanhemmille!

No voi vittu. Yksiselitteisesti se akka on paha. Murjoo nyt pientä mussukkaa tuolla tavoin. Ja ihan aikuiset vanhemmat vielä. Luojan kiitos vauva on pelastettu tuommoisesta kodista pois. Olkoon vaikka kuinka masennusta tms.taustalla, tuollainen teko on anteeksiantamaton.

Mulla on kaksi lasta ja molemmat ovat olleet yöhuutajia vuoden vanhaksi asti, tiedän hyvin ne turhautumisen ja vihan/kiukun tunteet, joita jatkuva itkun kuunteleminen tuottaa. Ikinä ei ole tullut mieleenkään ravistelut tai vääntelytl. Saunan taakse ne sadistit kuuluisivat.