Re: Perustuslakivaliokunta ei hyväksy alaikäisten rikoksentekijöiden varmuusvankeutta hallituksen esityksessä
Lähetetty: Pe Huhti 17, 2026 11:06 am
Virossa mietittiin asia toisin:
Virossa nuorten vakava rikollisuus on kadonnut lähes kokonaan. Mitä siellä tehdään toisin kuin Pohjoismaissa?
Nuorten tekemien rikosten kokonaismäärät ovat laskeneet kaikissa Pohjoismaissa runsaan vuosikymmenen ajan. Silti nuorten rikollisuudesta on viime vuosina keskusteltu poikkeuksellisen paljon ja huolestuneeseen sävyyn. Syynä ovat alaikäisten vakavat rikokset ja niihin usein kytkeytyvä jengi-ilmiö.
Uutiset jengien ”lapsisotilaista” ja murhia tilauksesta tekevistä teineistä ovat heijastuneet alaikäisten rangaistuksista käytyyn keskusteluun.
Tanskassa on kokeiltu esimerkiksi rikosvastuuiän laskemista viidestätoista neljääntoista vuoteen. Ruotsissa valmistellaan parhaillaan ikärajan pudottamista 13 vuoteen. Muutos voisi viedä esiteinejä vankilaan.
Suomessa alaikäisten tutkinta- ja vankeusvankien kokonaismäärä kaksinkertaistui vuosien 2022–2025 välillä. Viime vuonna heitä oli 93. Alaikäisten rangaistukset ovat täällä noin 90-prosenttisesti sakkoja.
Pohjosmaissa nuorten vankeusrangaistuksia on perinteisesti vältelty. Monien tutkimusten mukaan vankilan teho rikoskierteen katkaisemisessa on heikko. Vuonna 2017 tehdyn ruotsalaistutkimuksen mukaan suljettussa yksikössä olleet nuoret uusivat rikoksensa 40 prosenttia todennäköisemmin kuin avoimeen yksikköön sijoitetut.
Hanasaaren seminaarin esitelmissä toistuu huomio aivojen kehityksestä. Itsehillintää säätelevä etuotsalohko kehittyy 25 ikävuoteen asti, joidenkin arvioiden mukaan pidempäänkin.
Kriminologit puhuvat, että Pohjoismaissa on tapahtunut ”rangaistuskeskeinen käänne” nuoriin sovellettavassa kriminaalipolitiikassa. Virossa on valittu toisenlainen suunta.
...
Vain nuorille tarkoitettuihin suljettuihin laitoksiin päätyy moninkertainen määrä nuoria varsinaisiin vankiloihin verrattuna. Virossa yksi syy nuorten vankien määrän vähenemiseen on vuonna 2018 tehty uudistus nuorten rikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Se korostaa rankaisemisen sijaan auttamista.
Rikoksia tehneiden alaikäisten tilanne arvioidaan yksilöllisesti, heitä ohjataan erilaisten sosiaalipalveluiden pariin ja arvioidaan esimerkiksi terapian tarvetta. Rikoksia pyritään sovittamaan yhdyskuntapalvelulla, ehdonalaisilla tuomioilla tai antamalla mahdollisuus korvata aiheutettu vahinko.
Uudistus ohjaa välttämään vankilatuomioita viimeiseen asti. Moni lapsi, joka olisi joutunut 1990-luvun alussa vankilaan, päätyy nyt Tapan kaltaiseen laitokseen.
Sellaisia on Virossa neljä. Osaan laitoksista voi päätyä sosiaaliviranomaisten aloitteesta, vaikka ei olisi tehnyt rikosta.
Vuonna 2018 suljetuissa laitoksissa oli vähintään päivän ajan 51 alaikäistä. Vuoden 2019 jälkeen määrä on vaihdellut 100–123 hengen välillä. Suurin osa kasvusta on tapahtunut sosiaalitoimen kiintiössä.
...
Kun Viro itsenäistyi vuonna 1991, oikeusvaltiota ryhdyttiin rakentamaan Neuvostoliiton valamalta pohjalta.
Kommunistinen kriminaalipolitiikka keskittyi kuntouttamisen sijaan rankaisemiseen. Se näkyy edelleen Venäjällä, jossa vankien osuus väestöstä on 3–5‑kertainen Pohjoismaihin verrattuna.
Köyhyys ja nopea järjestelmänmuutos ruokkivat epäjärjestystä.
Järjestäytynyt rikollisuus kasvoi voimakkaasti 1990-luvun Virossa. Huumekauppa rehotti ja rikollisryhmät ottivat yhteen väkivaltaisesti.
Rikosaalto imaisi mukaansa myös nuoria. Vuosina 1993–2001 alaikäiset tekivät lähes viidenneksen kaikista Virossa tilastoiduista rikoksista. Noin joka kuudes raiskaus ja joka kahdeskymmenes murha oli nuoren tekemä. Huumausainerikoksista he tekivät kymmenyksen.
Suomen Kuvalehti https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/vir ... 762447a6-4
Virossa nuorten vakava rikollisuus on kadonnut lähes kokonaan. Mitä siellä tehdään toisin kuin Pohjoismaissa?
Nuorten tekemien rikosten kokonaismäärät ovat laskeneet kaikissa Pohjoismaissa runsaan vuosikymmenen ajan. Silti nuorten rikollisuudesta on viime vuosina keskusteltu poikkeuksellisen paljon ja huolestuneeseen sävyyn. Syynä ovat alaikäisten vakavat rikokset ja niihin usein kytkeytyvä jengi-ilmiö.
Uutiset jengien ”lapsisotilaista” ja murhia tilauksesta tekevistä teineistä ovat heijastuneet alaikäisten rangaistuksista käytyyn keskusteluun.
Tanskassa on kokeiltu esimerkiksi rikosvastuuiän laskemista viidestätoista neljääntoista vuoteen. Ruotsissa valmistellaan parhaillaan ikärajan pudottamista 13 vuoteen. Muutos voisi viedä esiteinejä vankilaan.
Suomessa alaikäisten tutkinta- ja vankeusvankien kokonaismäärä kaksinkertaistui vuosien 2022–2025 välillä. Viime vuonna heitä oli 93. Alaikäisten rangaistukset ovat täällä noin 90-prosenttisesti sakkoja.
Pohjosmaissa nuorten vankeusrangaistuksia on perinteisesti vältelty. Monien tutkimusten mukaan vankilan teho rikoskierteen katkaisemisessa on heikko. Vuonna 2017 tehdyn ruotsalaistutkimuksen mukaan suljettussa yksikössä olleet nuoret uusivat rikoksensa 40 prosenttia todennäköisemmin kuin avoimeen yksikköön sijoitetut.
Hanasaaren seminaarin esitelmissä toistuu huomio aivojen kehityksestä. Itsehillintää säätelevä etuotsalohko kehittyy 25 ikävuoteen asti, joidenkin arvioiden mukaan pidempäänkin.
Kriminologit puhuvat, että Pohjoismaissa on tapahtunut ”rangaistuskeskeinen käänne” nuoriin sovellettavassa kriminaalipolitiikassa. Virossa on valittu toisenlainen suunta.
...
Vain nuorille tarkoitettuihin suljettuihin laitoksiin päätyy moninkertainen määrä nuoria varsinaisiin vankiloihin verrattuna. Virossa yksi syy nuorten vankien määrän vähenemiseen on vuonna 2018 tehty uudistus nuorten rikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Se korostaa rankaisemisen sijaan auttamista.
Rikoksia tehneiden alaikäisten tilanne arvioidaan yksilöllisesti, heitä ohjataan erilaisten sosiaalipalveluiden pariin ja arvioidaan esimerkiksi terapian tarvetta. Rikoksia pyritään sovittamaan yhdyskuntapalvelulla, ehdonalaisilla tuomioilla tai antamalla mahdollisuus korvata aiheutettu vahinko.
Uudistus ohjaa välttämään vankilatuomioita viimeiseen asti. Moni lapsi, joka olisi joutunut 1990-luvun alussa vankilaan, päätyy nyt Tapan kaltaiseen laitokseen.
Sellaisia on Virossa neljä. Osaan laitoksista voi päätyä sosiaaliviranomaisten aloitteesta, vaikka ei olisi tehnyt rikosta.
Vuonna 2018 suljetuissa laitoksissa oli vähintään päivän ajan 51 alaikäistä. Vuoden 2019 jälkeen määrä on vaihdellut 100–123 hengen välillä. Suurin osa kasvusta on tapahtunut sosiaalitoimen kiintiössä.
...
Kun Viro itsenäistyi vuonna 1991, oikeusvaltiota ryhdyttiin rakentamaan Neuvostoliiton valamalta pohjalta.
Kommunistinen kriminaalipolitiikka keskittyi kuntouttamisen sijaan rankaisemiseen. Se näkyy edelleen Venäjällä, jossa vankien osuus väestöstä on 3–5‑kertainen Pohjoismaihin verrattuna.
Köyhyys ja nopea järjestelmänmuutos ruokkivat epäjärjestystä.
Järjestäytynyt rikollisuus kasvoi voimakkaasti 1990-luvun Virossa. Huumekauppa rehotti ja rikollisryhmät ottivat yhteen väkivaltaisesti.
Rikosaalto imaisi mukaansa myös nuoria. Vuosina 1993–2001 alaikäiset tekivät lähes viidenneksen kaikista Virossa tilastoiduista rikoksista. Noin joka kuudes raiskaus ja joka kahdeskymmenes murha oli nuoren tekemä. Huumausainerikoksista he tekivät kymmenyksen.
Suomen Kuvalehti https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/vir ... 762447a6-4