MURHA.INFO

Virossa mietittiin asia toisin:

Virossa nuorten vakava rikollisuus on kadonnut lähes kokonaan. Mitä siellä tehdään toisin kuin Pohjoismaissa?


Nuorten tekemien rikosten kokonaismäärät ovat laskeneet kaikissa Pohjoismaissa runsaan vuosikymmenen ajan. Silti nuorten rikollisuudesta on viime vuosina keskusteltu poikkeuksellisen paljon ja huolestuneeseen sävyyn. Syynä ovat alaikäisten vakavat rikokset ja niihin usein kytkeytyvä jengi-ilmiö.
Uutiset jengien ”lapsisotilaista” ja murhia tilauksesta tekevistä teineistä ovat heijastuneet alaikäisten rangaistuksista käytyyn keskusteluun.
Tanskassa on kokeiltu esimerkiksi rikosvastuuiän laskemista viidestätoista neljääntoista vuoteen. Ruotsissa valmistellaan parhaillaan ikärajan pudottamista 13 vuoteen. Muutos voisi viedä esiteinejä vankilaan.

Suomessa alaikäisten tutkinta- ja vankeusvankien kokonaismäärä kaksinkertaistui vuosien 2022–2025 välillä. Viime vuonna heitä oli 93. Alaikäisten rangaistukset ovat täällä noin 90-prosenttisesti sakkoja.
Pohjosmaissa nuorten vankeusrangaistuksia on perinteisesti vältelty. Monien tutkimusten mukaan vankilan teho rikoskierteen katkaisemisessa on heikko. Vuonna 2017 tehdyn ruotsalaistutkimuksen mukaan suljettussa yksikössä olleet nuoret uusivat rikoksensa 40 prosenttia todennäköisemmin kuin avoimeen yksikköön sijoitetut.
Hanasaaren seminaarin esitelmissä toistuu huomio aivojen kehityksestä. Itsehillintää säätelevä etuotsalohko kehittyy 25 ikävuoteen asti, joidenkin arvioiden mukaan pidempäänkin.
Kriminologit puhuvat, että Pohjoismaissa on tapahtunut ”rangaistuskeskeinen käänne” nuoriin sovellettavassa kriminaalipolitiikassa. Virossa on valittu toisenlainen suunta.

...

Vain nuorille tarkoitettuihin suljettuihin laitoksiin päätyy moninkertainen määrä nuoria varsinaisiin vankiloihin verrattuna. Virossa yksi syy nuorten vankien määrän vähenemiseen on vuonna 2018 tehty uudistus nuorten rikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Se korostaa rankaisemisen sijaan auttamista.
Rikoksia tehneiden alaikäisten tilanne arvioidaan yksilöllisesti, heitä ohjataan erilaisten sosiaalipalveluiden pariin ja arvioidaan esimerkiksi terapian tarvetta. Rikoksia pyritään sovittamaan yhdyskuntapalvelulla, ehdonalaisilla tuomioilla tai antamalla mahdollisuus korvata aiheutettu vahinko.
Uudistus ohjaa välttämään vankilatuomioita viimeiseen asti. Moni lapsi, joka olisi joutunut 1990-luvun alussa vankilaan, päätyy nyt Tapan kaltaiseen laitokseen.
Sellaisia on Virossa neljä. Osaan laitoksista voi päätyä sosiaaliviranomaisten aloitteesta, vaikka ei olisi tehnyt rikosta.
Vuonna 2018 suljetuissa laitoksissa oli vähintään päivän ajan 51 alaikäistä. Vuoden 2019 jälkeen määrä on vaihdellut 100–123 hengen välillä. Suurin osa kasvusta on tapahtunut sosiaalitoimen kiintiössä.
...
Kun Viro itsenäistyi vuonna 1991, oikeusvaltiota ryhdyttiin rakentamaan Neuvostoliiton valamalta pohjalta.
Kommunistinen kriminaalipolitiikka keskittyi kuntouttamisen sijaan rankaisemiseen. Se näkyy edelleen Venäjällä, jossa vankien osuus väestöstä on 3–5‑kertainen Pohjoismaihin verrattuna.

Köyhyys ja nopea järjestelmänmuutos ruokkivat epäjärjestystä.

Järjestäytynyt rikollisuus kasvoi voimakkaasti 1990-luvun Virossa. Huumekauppa rehotti ja rikollisryhmät ottivat yhteen väkivaltaisesti.
Rikosaalto imaisi mukaansa myös nuoria. Vuosina 1993–2001 alaikäiset tekivät lähes viidenneksen kaikista Virossa tilastoiduista rikoksista. Noin joka kuudes raiskaus ja joka kahdeskymmenes murha oli nuoren tekemä. Huumausainerikoksista he tekivät kymmenyksen.



Suomen Kuvalehti https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/vir ... 762447a6-4

^ Suljettu laitos, eli periaatteessa vankila. Korvata aiheuttamansa vahinko, pakkotyö. Eli huomattavasti kovempi rangaistus kuin suomen sakko, tai ehtoollinen päänsilitys.

Toi varmuusvankeus pitäs olla vaan matuille ja seksuaalirikoksista tuomituille veikkaan että esimerkiksi "vihapuheesta" tuomittuja isänmaallisia ja kansallismielisiä tullaan sulkemaan varmuusvankeuteen käyttämällä jotain täysin bogus bullshit "äärioikeisto terrorismin uhkaa" tekosyynä

Henkkoht ajattelen, että hyvä, että alaikäisten kohdalla ei lähdetty vanhanaikaiseen varmuusvankeuden kaltaiseen ajatteluun ja toimintaan, jossa vielä alaikäinen nuori olis voitu käytännössä “säilöä varmuuden vuoksi”. Mutta.

Samalla on kuitenkin selvää, että kaikkein vaativahoitoisimmille ja vaarallisiksi arvioiduille nuorille tarvitaan nykyistä parempia ratkaisuja. Ainakin lastensuojelun ja nuorten oikeuspsykiatrian rajapintaan pitäisi kehittää laitoksia, joissa yhdistyy tiukka valvonta, oikea hoito ja tavoitteellinen kuntoutus – ei siis pelkkä säilyttäminen, vaan todellinen mahdollisuus muutokseen.

Kannatan siis myös sitä, että edelleen vaan kehitetään moniammatillista yhteistyötä yli rajojen (välillä tuntuu, että sekin on taas mennyt vaan takapakkia). En nimittäin ole lainkaan vakuuttunut siitä, että nykyinen järjestelmä lastensuojelulain puitteissa pystyy kaikissa tapauksissa vastaamaan näiden kaikkein vaativimpien nuorten tarpeisiin ilman rakenteellista kehittämistä.

Nuoruutta sanotaan "uudeksi mahdollisuudeksi". Kasvu ja kehitys on vielä kesken, teini-iässä kehitys voi väliaikaisesti ottaa takapakkiakin. Silloin voi esiintyä myös muun muassa tilapäistä epävakautta.

Vaikkei nuoren rikoksentekijän syyt pelkästään aivojen kehitykseen liity, niin niiden kehityspotentiaali on kuitenkin vielä suuri. Olisi lyhytnäköistä jättää käyttämättä tän ajanjakson muutosmahdollisuudet alaikäisenä tehdyn rikoksen perusteella. Niin yksilöllisestä kuin yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

No meneepäs täällä aihe tunteisiin.
Kaikenlaista pohdintaa lastenvalvonnasta, nuorista ja ihmismielen kehityskulusta, millä kivasti ohittaa sen totuuden, että ihmisistä pieni osa on psykopaatteja, sadisteja jne muista vähääkään piittaamattomia raakalaisia. Osa ei piittaa edes itsestään.

Edelleen, varmuusvankeus ei tarkoita, että vankeja vain säilytetään lukkojen takana.

Kyllä ne sos.työntekijät, psykologit ja terapiat koettaisi parantaa ja uudelleenohjelmoida yksilöä samalla tarmolla kuin tälläkin hetkellä.
Miksipä varmuusvankeudessa sitä ei tehtäisi vieläkin suuremmalla panoksella.

Käytännössä varmuusvankeus korostaisi enemmän yksilökeskeisyyttä ja sen myötä "mielenmuokkauskin" olisi varmasti tehokkaampaa. Ja jos maksimaalinen tehokkuuskaan ei riitä, niin joskushan se on luovutettava. Sitähän voi kutsua vaikka valinnanvapaudeksi ja joku voi haluta viettää aikansa erossa vihaamistaan muista ihmisistä.

Tällaiset muille vaaralliset henkilöt kuitenkin tarvitsevat apua ja ohjausta kaikken eniten, ja koska vuosikaudet yhteiskunta on tuottanut vain lisää nuorempia ja aina vain raaempia väkivaltarikollisia, niin asialle toivoisin tehtävän jotain.

Eli ne jotka ei osoita katumusta ja/tai yhteistyökykyä, pidetään pois vaarantamasta muiden henkeä ja terveyttä.
Kansalaisten täytyy joka tapauksessa saada olla erossa vaaralliseksi todetuista ihmisistä.

UMäki kirjoitti: To Huhti 16, 2026 3:49 pm
Tietenkin vaaralliseksi tiedetyt henkilöt iästä riippumatta on voitava eristää muusta yhteiskunnasta.

Itsekin näkisin, että tässä nyt hiertää nimenomaan tuo termi ja se, missä ja miten vankeus toteutetaan. Yksimielistä (luulisi) sentään olevan se, että jos henkilö on vaarallinen itselleen tai muille, hänet tulee voida lain nojalla eristää yhteiskunnasta. Olennaista on, kuka sen tekee (sosiaalitoimi, terveydenhuolto vai rikosseuraamuslaitos), minkälaista kuntoutusta ja hoitoa kuuluu näissä tapauksissa lapsen oikeuksiin (eli onko kyseessä vain säilytyspaikka vai onko aidosti tavoitteena auttaa tätä lasta vielä jonain päivänä integroitumaan yhteiskuntaan ja mitä pakollista hoitoa ja palveluita kuten koulunkäynti jne lakiin kirjataan).

Tuo määräämätön aika on sikäli ongelmallinen, että jos lapsi tai nuori otetaan sisään johonkin suljettuun laitokseen sosiaalitoimen päätöksellä (vaikka sitten johonkin erityisvaikeille tarkoitettuun, suljettuun laitokseen) huoltosuhde muuttuu nuoren tultua täysikäiseksi. Tämä aikajana ei välttämättä kuitenkaan noudata nuoren psyykkistä tilaa tai hoidontarpeen jatkumista/päättymistä. Siksi varmuusvankeudesta tulee olla vastuussa rikosseuraamuslaitos ja terveydenhuollon puolelta toteutettu mielentilatutkimus tai ainakin laaja hoidontarpeen arviointi, jota tarkastellaan yksilön kuntoutumisen näkökulmasta riippumatta siitä, täyttääkö nuori 18, 25 tai jotain muuta. On varmasti olemassa henkilöitä, jotka ovat niin sairaita, että heitä tulisi käytännössä hoitaa tai pitää valvonnan alaisena koko elämänsä.
Ehkäpä se ongelma nyt kilpistyy siihen, mikä on oikea paikka näitä kakaroita säilöä. Ja heidän täytettyään 18 vuotta mutta hoidon/säilössä pitämisen tarpeen edelleen jatkuessa siirretäänkö tällainen teini isojen miesten vankilaan?

Monia kysymyksiä.

Nokus kirjoitti: To Huhti 16, 2026 8:46 pm Nuorta pitää ohjata oikeeseen suuntaa silloin kun on mahdollisuus. Sitten kun nämä täyttää 28 vee ovat jo tapa rikollisia, silloin se on myöhäistä.

Jep, 3 kk ehdotonta siinä vaiheessa kun elämä olisi vielä korjattavissa on paljon parempi kun lusia vuosikausia myöhemmin, kun on jo myöhäistä muuttaa suuntaa, mennä kouluun ja elää ihmisiksi. Toki noissa vankiloissa käytäisiin sitten koulua, ihan kuten sairaalassa. Voisivat vaikka vahingossa oppia lukemaan kunnolla.

UMäki kirjoitti: To Huhti 16, 2026 7:05 pm

Eskimopuikko kirjoitti: To Huhti 16, 2026 5:20 pm

UMäki kirjoitti: To Huhti 16, 2026 3:49 pm No olihan taas hurskastelua valiokunnalta.
Tietenkin vaaralliseksi tiedetyt henkilöt iästä riippumatta on voitava eristää muusta yhteiskunnasta.

Vaikka lähtökohtaisesti olenkin huomattavasti nykyisiä kovempien rangaistusten takana en kuitenkaan kannata sitä, että joku 15v räkänokka heitettäisiin kirjaimellisesti loppuelämäkseen vankilaan, sillä siinä on vielä se pieni mahdollisuus, että sille tulisi järkeä päähän vähän aikuistuessa.

Täytyy kuitenkikän toivoa, että lakiin laitettaisiin joku klausaali, että alaikäisenä tuomion saaneille voidaan ennen tuomion päättymistä hakea ko. varmuusvankeutta mikäli on sillä hetkellä täysi-ikäinen.
Ihan vaan siltä varalta, jos nyt satuttaisiin "saamaan" Suomen oma 17v Breivik josta jo lusimisen aikana pystyisi selvästi näkemään, että aikoo lähteä yrittämään jotain etnistä puhdistusta, kunhan vain vapautuu.

Varmuusvankeus ei tarkoita "loppuelämäkseen vankilaa", vaan vankeutta niin pitkäksi aikaa, kunnes on selvää, ettei hlö ole vaarallinen muille ja/tai ympäristölleen.

Suomessa annetaan kaikille lähtökohtaisesti mahdollisuus sovittaa tekonsa ja sen myötä parantaa tapansa, toisinaan jopa liian helposti.
Suomessa myös päästetään selkeästi vaarallisia ihmisiä vapaaksi ja varmuusvankeus on tähän selkeä parannus.

Miten pystytään luotettavasti selvittämään onko vielä vaarallinen? Taitaa olla aika haastavaa.

UMäki kirjoitti: Su Huhti 19, 2026 12:33 pm Edelleen, varmuusvankeus ei tarkoita, että vankeja vain säilytetään lukkojen takana.

Kyllä ne sos.työntekijät, psykologit ja terapiat koettaisi parantaa ja uudelleenohjelmoida yksilöä samalla tarmolla kuin tälläkin hetkellä.
Miksipä varmuusvankeudessa sitä ei tehtäisi vieläkin suuremmalla panoksella.

Käytännössä varmuusvankeus korostaisi enemmän yksilökeskeisyyttä ja sen myötä "mielenmuokkauskin" olisi varmasti tehokkaampaa. Ja jos maksimaalinen tehokkuuskaan ei riitä, niin joskushan se on luovutettava. Sitähän voi kutsua vaikka valinnanvapaudeksi ja joku voi haluta viettää aikansa erossa vihaamistaan muista ihmisistä.

Tällaiset muille vaaralliset henkilöt kuitenkin tarvitsevat apua ja ohjausta kaikken eniten, ja koska vuosikaudet yhteiskunta on tuottanut vain lisää nuorempia ja aina vain raaempia väkivaltarikollisia, niin asialle toivoisin tehtävän jotain.

Lainausta lyhennetty.

Okei, hyvä jos asia on näin suunnitelmissa esitetty (vaikkei nyt läpi mennytkään). Jos tämä pitää paikkansa, saatanpa muuttaa mieltäni.

Ja toki on niin, että on olemassa ihmisiä, jotka ei voi vapaina yhteiskunnassa elää. Alaikäisistä tällaista ei kukaan kuitenkaan voi varmuudella vielä todeta. Eikä esimerkiksi antisosiaalisen persoonallisuushäiriönkään diagnoosia aseteta alaikäisille ja siihen on painavat syynsä. (Eli kyllä vaan sillä ihmisen kehitykselläkin on väliä. )

Totta myös tuo, että muille vaaralliset hlöt tarvitsee eniten apua, useimmiten ainakin.

Jos jollain muulla hallinnonalalla/-aloilla kuin stm:n alaisella lastensuojelulla on paremmat mahdollisuudet sekä resurssit ottaa koppi pahassa rikoskierteessä olevista, vaarallisista ja vakavasti oireilevista alaikäisistä, niin hienoa. Hoidon ja kuntoutuksen tarve huomioon ottaen tarvittaisiin käsittääkseni silti yhteistyötä yli rajojen (esim. Rise ja oikeuspsykiatria).