MURHA.INFO

Nippa nappa Japanin Tapani pani Ninnin bananin Nipan napaan

Tällainenkin hauska ketju löytyi.

Suomenkielikin kuullostaa tietyillä kielialueilla todella haastavalta lausuttavaksi.
Jopa niin ´helppo´sana kuin Uusipaavalniemi lausutaan (M)15.

Espanjalaisen sanoessa manjana,se ei tarkoita huomenna,vaan ei tänään.

Venäläisen hokiessa njormaal,njormaal,hän tarkoittaa tosiaan normaalia eli kaikki asiat menee päin vittua.

Itse tykkään tästä:

-Ema, kas sa tead, mis ma siis oma tütrele teeksin?
- Noh?
- Ma küpsetaksin talle iga päev pannkooke ja paneksin peale maasikamoosi, sellest suurest purgist sahvris. Ja ma ostaksin talle selle nuku, mida eile linnas nägime, selle liikuvate silmadega suure nuku.

..aga vanaemal oli viinerid otsas,arvaan.. .

Joo, nämä eestin kielen sanat ja lauseet ovat hauskoja näin suomalaisittain, koska joku meille tuttu suomen kielen sana esiintyy eestin kielessä, mutta se merkitsee ihan jotain muuta. No jaa, rahat on otsas, aga viiner on toores ja mage.

Väga naljakad ovad kyl.

Eestlased kullid ovad kortsus = eestiläiset haukat ovat rypyssä.

Italiassa on eräs hyvin käyttökelpoinen sana. Se on prego. Jos menet asiakkaan roolissa johonkin puotiin, ravintolaan tai vaikkapa mäkkäriin, niin myyjät lähestyvät sinua kysymällä "prego?" eli silloin he haluavat tietää mitä tahdot ostaa. Kun he sitten vaikkapa ravintolassa tuovat ruoan pöytääsi, he sanovat "prego" tarkoituksessa "olkaa hyvä". Kävin kerran Saksassa ystävieni kanssa eräässä italialaisessa pizzeriassa ja istuimme pöytään odottamaan tarjoilijaa. Hänellä kuitenkin näytti olevan melko kiire ja siinä aika kauan odotettuamme sanoin ystäväperheen isälle, että huikkaa sille (siis tarjoilijalle) "prego !" ja teki niin, no sittenpä tarjoilija tuli välittömästi luoksemme. Tätä sanaa voit siis käyttää myös silloin, kun haluat kiinnittää jonkun toisen huomion itseesi.

Kun lapsiltani puuttuu tämä suomenkielinen ympäristö niin he välillä kehittävät omia sanoja, jotka ovat sellaista söpöä hoonoa soomea.

Lapsi 1: Onko naispuolinen kettu suomeksi ketutar?
Lapsi 2: Ei, vaan kettunauras.

Lapsi : Mummo, se lätty oli ihan hyvä mutta vähän paksu. Voisitko tehdä seuraavasta vähän knusperisemman? (=rapeamman)

Lapsi : Senkin heikkohenkinen (oli kai suora käännös saksan sanasta schwachsinnig).

Joo, kyllä silloin kun lapset elävät useamman kielen vaikutuksen alaisena, he kehittävät välillä ihan omia sanoja. Näin silloin, kun sana on heille uusi eivätkä he tiedä mitä se on esim. suomeksi tässä tapauksessa. Mun lapsenlapset asuvat myös Saksassa, ja muistan kun olin paikalla vastaavassa kielenoppimistilanteessa. Lapselle opetettiin taivutusmuoto omenoita. Kun sitten autoajelulla näimme pellolla hevosia, lapsi sanoi: "Äiti, katso tuolla on hevonoita".

Kun lapsi ei tiedä sanan suomenkielistä vastinetta, hän voi käyttää osaamaansa kieltä. Kun tällä samallla lapsella on kasvoissa pisamia, hän sanoi että hänellä pickeleitä kasvoissa. Muitakin vastaavia esimerkkejä löytyy.

Suomen kielessä hauskuutta ja vaikeutta ulkomaalaisille suovat varmaan sanojen omistusmuodot ja muut päätteet. Esim. Afganistanista.

On olemassa käsite "väärät ystävät", englanniksi "false friends" ja ranskaksi "faux amis".

"Väärät ystävät" ovat sanapareja, joissa samannäköisillä tai samalta kuulostavilla sanoilla on eri merkitys eri kielissä. Ongelmia aiheuttavat erityisesti tapaukset, joissa vierasta kieltä opetteleva olettaa tutunnäköisen tai -kuuloisen sanan tarkoittavan samaa kuin äidinkielessään. Usein kyse on sanoista, joilla on yhteinen alkuperä, mutta jotka ovat kehittyneet merkitykseltään ehkä hyvinkin eri suuntiin.

Tunnettuja esimerkkejä on suomen- ja vironkieliset samannäköiset sanat:

Suomen "hallitus" tarkoittaa vallanpitäjien toimeenpanevaa ryhmää ja viron "hallitus" tarkoittaa hometta.
Suomen etelä vs. viron edel
Suomen lounas vs. viron lõuna

maito = piim
nakki = viiner
kissa = kass
haukka = kulli
lepakko = nahkhiir
huono = halba

aluspesu = alusvaatteet
aparaat = kone
arvustus = kritiikki
autojuht = kuljettaja
autostop = peukalokyyti
ebaviisakas = epäkohtelias

Monessa muussa kielessä on eri sana kansalaiselle ja vastaavalle adjektiiville. Minulle ainakin suomenkielisenä tämä on vaikea asia oppia, kun Suomessa käytetään samaa sanaa, kun puhutaan suomalaisista ihmisistä ja suomalaisista kännyköistä. Siis esim a Finn - finnish; finländare - finsk; pa russki finn tai finnka - finnskii, venäjässä asia tuottaa erityisiä vaikeuksia, kun substantiivin ja adjektiivin taivutus on erilainen.

Financial finn fin for finaly finished finnish.

Briteissä asuessani mietin kyllä myös noita ihmisistä käytettäviä kansallisuusnimikkeitä, kun joillakinhan on selkeä tuo nimike, kuten hollantilaisilla Dutch tai brasilialaisilla Brazilian. Joku viisaampi voi kertoa mikä olisi suomalaisesta käytettävä vastaava nimike (lukuunottamatta sanaa Finn, minulla kun tulee aina mieleen että sanon olevani finni...), kun en sitä vieläkään tiedä. Käytinpä sitten aina ilmaisua "Finnish people" puhuessani suomalaisista, mikä huvitti suuresti erästä angolalaista, kun hemmo kuvitteli minun sanovan "Finished people" mikä selvisi meille kummallekin vasta jonkin ajan päästä.