Pitbull puri bichon frisé -rotuista koiraa. Kun bichon frisé pääsi irti, se karkasi paikalta säikähtäneenä, juoksi moottoritielle ja jäi auton alle.
Ompas tapahtumaketju. Pikkukoiran karkaaminen ei ollut huolimattomutta. Pitbullin osalta sen olisi pitänyt olla kiinni, mutta oliko se ihmisille vaarallinen? Häirikkökoiriin puuttumiskynnys tosin on viranomaisilla aika korkealla, mutta nähtäväksi jää. Sakko on viesti mutta oikeudenkäntyikulut ja vahingonkorvausvelvollisuus on jo isompi rahamäär. Bichon frisé pentu on n 2500 e. Koiraa muuten tarkastellaan esineenä myös vahingonkorvausten kannalta.
KKO 2026:2: A:n ja B:n lemmikkikoiralle oli aiheutunut vammoja C:n koiran hyökättyä sen kimppuun. A ja B vaativat C:n velvoittamista suorittamaan vahingonkorvauksena koiran hoitamisesta aiheutuneet kustannukset.
Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että C oli velvollinen korvaamaan kohtuulliset kustannukset, jotka olivat koiralle aiheutuneet vammat huomioon ottaen olleet perusteltuja eläimen asianmukaiseksi hoitamiseksi, vaikka ne olisivatkin ylittäneet vastaavan kaltaisen lemmikkieläimen hankintahinnan.
VahL 5:5 Esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
RL 44:15 Eläimen vartioimatta jättäminen:
"Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättää asianmukaisesti vartioimatta ihmisille vaarallisen eläimen, josta hän on vastuussa, on tuomittava eläimen vartioimatta jättämisestä sakkoon.
Tuomioistuin voi määrätä eläimen tapettavaksi, jos se on eläimen vaarallisuuden vuoksi perusteltua. Määräystä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei määräyksen antanut tuomioistuin tai muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. (17.5.2013/347)"
Helsingin HO 2022:
Menehtyneen koiran arvo
Asiassa on selvitetty, että C:n vapaana ollut koira on hyökännyt A:n koiran kimppuun, minkä seurauksena A:n koira on menehtynyt. Niin ikään asiassa on selvitetty, että poliisi on antanut C:lle sakon järjestysrikkomuksesta. Asiassa on riidatonta, että C on menetellyt huolimattomasti ja hän on velvollinen korvaamaan A:n menehtyneen koiran arvon. Asiassa on kuitenkin riitaa korvauksen määrästä.
Hovioikeus toteaa, että asiassa on kysymys käräjäoikeuden katsomin tavoin vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaisesta esinevahingosta. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava tuhoutuneen esineen arvo. Esineen arvo ei kuitenkaan tarkoita uuden vastaavan esineen hankintahintaa vaan sitä, mikä taloudellinen arvo tuhoutuneella esineellä on ollut vahinkohetkellä.
Vahingonkorvausoikeudessa lähtökohtana on, että aineettomia esimerkiksi tunnearvoon liittyviä vahinkoja ei korvata, jos näin ei ole laissa erikseen säädetty. Lainsäädännöllistä estettä irtaimiin liittyvien aineettomien vahinkojen korvaamiselle ei kuitenkaan ole (Ståhlberg, Pauli: Irtaimiin liittyvien tunnearvojen korvaamisesta Defensor Legis 4/2009 s. 579–582). Oikeuskirjallisuudessa onkin esitetty, että lemmikkieläimet voisivat niihin liittyvien tunnearvojen vuoksi tulla kohtuullisessa määrin korvattavaksi yli niiden taloudellisen arvon (Ståhlberg, Pauli – Karhu, Juha: Suomen vahingonkorvausoikeus, 2020, s. 363).
Lemmikkieläimen arvon korvaamisesta ei ole tuoreita korkeimman oikeuden ratkaisuja. Turun hovioikeus on ratkaisussaan 4.1.2021 nro 100138 todennut muun ohella, että lemmikkieläimen kuollessa esinevahingosta voi aiheutua myös aineettomia seurauksia, esimerkiksi kärsimyksen tunnetta. Turun hovioikeus on arvioidessaan koiran arvoa ottanut huomioon sen uushankintahinnan 1.600 euroa, keskimääräisen 14–18 vuoden eliniänodotteen, 10 vuoden iän sekä kohtuullisessa määrin tunnearvon ja arvioinut koiran arvoksi 600 euroa.
- - - "