Sivu 2/2

Re: Rikoslaboratorion entisen johtajan kirja: AINA JÄÄ JÄLKI

Lähetetty: Ti Marras 04, 2025 5:06 am
Kirjoittaja SuomenColumbo
Täytyy olla aika kuuro ihminen, jollei kuule niitä surmaajan ääniä siitä HÄKE-nauhasta

Re: Rikoslaboratorion entisen johtajan kirja: AINA JÄÄ JÄLKI

Lähetetty: Su Marras 09, 2025 10:39 pm
Kirjoittaja Pieni liekki
Sain nyt viimein luettua loppuun Keskusrikospoliisin laboratorion johtajan tarinan. Pidin hänen kirjastaan ja voisin kuvitella, että hän on ollut hyvä esimies alaisilleen ja reilu rehtori opiskelijoilleen. Uskon myös, että hän ottaa mielellään vastaan palautetta kirjastaan, vaikka aion tarkastella kriittisesti kirjan lukua "Ulvilan murha ja äänitallenteen arvoitus". En usko tämän tarkastelemani luvun perusteella, että kirjan kirjoittaja on riittävästi perehtynyt Ulvilan murhatapaukseen ja sen jälkiseurauksiin, mutta aina on mahdollista halutessaan parantaa omaa tietämystään.

Kirjan kirjoittajan mukaan ensimmäisessä KRP:n äänitutkijalle tehdyssä tutkimuspyynnössä pyydettiin aikoinaan kaivamaan hätäkeskustallenteesta tekijän mahdolliset äänet ja puhelun taustalla mahdollisesti kuuluvat repliikit. Tähän saakka "Ulvilan murha ja äänitallenteen arvoitus"-luku on mielestäni kirjoitettu ihan ok ja olen samoilla linjoilla siinä, että laadukasta työtä tavoitellessa voi asioiden tekemistä parantaa. Kirjoittaja mainitsee, että tutkinnan alkuvaiheessa tärkeä tutkintalinja jäi aivan liian vähälle huomiolle. Tästä asiasta olen hänen kanssaan eri mieltä, koska osa poliiseista piti Aueria epäilyttävänä ja he toimittivat tästä asiasta heti tuoreeltaan tiedoksi oman A4-listauksensa taktiselle päätutkijalle. Tuossa vaiheessa tutkittiin tarkasti Annelin ja Jukan asunto, josta ei löytynyt jälkiä murhaajasta muualta kuin takapihan terassilta ja omakotitalon takkahuoneesta. Murhaajan jättämät jäljet kävivät yksiin alkuperäisten silminnäkijähavaintojen ja hätäpuhelutallenteelta kuultavien äänien kanssa. Lisäksi kadoksiin jäivät murhaajan yllä olleet veriset vaatteet ja hänen jaloissaan olleet kengät sekä hänen käyttämänsä toinen murha-ase.

Kirjoittaja mainitsee, että rikosteknisessä laboratoriossa ryhdyttiin pitämään tapauksen runsaista näytemääristä johtuen koordinaatiokokouksia, joihin osallistui myös porilaisia tutkijoita. Oma mielenkiintoni kohdistuu siihen, missä vaiheessa RTL:ssä alettiin pitämään näitä kokouksia ja ketkä olivat kokouksiin osallistuneet porilaiset tutkijat. Kirjoittaja kertoo tarjonneensa tutkinnannjohtajalle rikosteknisen laboratorion tutkijaa tutkintaryhmän jäseneksi. Ketkä kaikki kuuluivat tähän mainittuun tutkintaryhmään, missä vaiheessa tapahtui rikoskemistin tarjoaminen "yhdysupseeriksi", kuka oli tämä kyseinen rikoskemisti ja kuka oli tuolloin tutkinnanjohtajana? Kirjoittajan mukaan juttua pidettiin laajana ja tärkeänä, mistä olen samaa mieltä.

Jäi vaivaamaan, milloin käytiin sen koordinaatiokokouksen keskustelu, jossa nähtiin alkuperäisen tutkinnanjohtajan virheenä tutkinnan keskittäminen ulkopuolisen tekijän etsimiseen. Oma näkemykseni on, että ulkopuoliseen tekijään keskittyvät tutkintalinjaukset, jotka suljettiin vieraan DNA:n perusteella, tulisi ottaa uudelleen tarkasteluun. Kirjoittaja ei valitettavasti mainitse mitään siitä, että hänen laboratoriossaan tehdyn virheen johdosta suljettiin useampi potentiaalinen tutkintalinja, kun luultiin laboratorion muotojälkitutkijan jättämän DNA-jäljen kuuluvan Ulvilan murhaajalle.

Jotenkin harmittaa kirjoittajan negatiivinen suhtautuminen Ulvilan murhan alkuperäiseen tutkinnanjohtajaan. Kyseistä tutkinnanjohtajaa syytetään kirjassa kehäpäätelmän tekemisestä ja väitetään, ettei tutkintaa vetämään saatu riittävän aikaisin riittävän pätevää ja kokenutta tutkinnanjohtajaa. Olen tässä pätevyysasiassa hänen kanssaan eri mieltä, koska alkuperäinen tutkinnanjohtaja oli mielestäni ammattitaitoinen ja riittävän kokenut. Valitettavasti murha ei lähtenyt tuolloin selviämään eikä kyseisen tutkinnanjohtajan annettu siirtää tapauksen tutkimista KRP:lle. Jaan kuitenkin kirjoittajan näkemyksen siitä, että tutkinnan siirto KRP:lle keväällä 2007 olisi ollut jälkijättöisesti katsoen todennäköisesti oikea ratkaisu. Hyvä, että tutkinta on viimein tänä vuonna saatu siirrettyä sinne.

Kirjoittaja toteaa pitävänsä selvänä, että Ulvilan murhan rikospaikkatutkinta tehtiin huolimattomasti. Hän ei kuitenkaan erittele mitään seikkaa, mikä olisi osoituksena hutiloiden tehdystä rikospaikkatutkinnasta Tähtisentiellä. Kirjassa todetaan ainoastaan, ettei Ulvilan rikospaikkatutkinnasta vastannutta teknikkoa pidetty tunnollisista tunnollisimpana. Kuka lienee ollut tämä mainittu teknikko? Sitä ei kirjassa kerrota, mutta itseäni tapaukseen perehtyneenä henkilönä asia jäi mietityttämään. Olisi ollut kiinnostavaa tietää, mitkä ovat olleet ne kirjoittajan mielessä olleet esitutkinnan alkuvaiheessa tehdyt laiminlyönnit, joita kirjoittajan mukaan on myöhemmin yritetty kompensoida onnistumatta. Kiinnostaisi myös tietää, mitä tarkkaan ottaen ovat nämä tehdyt kompensoinnit.

Kirjoittaja tuo esiin, että hätäkeskustallenne lähetettiin Yhdysvaltoihin FBI:n laboratorioon tutkittavaksi, mitä hän itse piti vanhanaikaisena osoituksena vahvasta uskosta suurvallan asiantuntijuuteen. Hänen mielestään toista mielipidettä olisi hyvin voitu hakea paljon lähempääkin. Muistaakseni tallenteen lähetti tutkittavaksi FBI:lle KRP:n rikosteknisen laboratorion äänitutkija, mutta joku voisi tarkistaa tämän asian. En tiedä, menikö tallenne tutkimuksiin Yhdysvaltoihin saakka, koska jotain asiaan liittyvää tutkittiin muistaakseni Tanskassa FBI:n toimipaikassa. En nyt ehdi tätä yksityiskohtaa tarkistamaan. Kirjailijalta tuntui unohtuvan tai ehkä hän ei edes tiennyt, että alkuperäinen tutkinnanjohtaja oli tutkituttanut Ulvilan hätäkeskustallenteen riippumattomassa paikassa paljon lähempänä, eli Tampereen yliopiston hypermedialaboratoriossa. Se lienee yksi niistä järkevistä seikoista, mitä hän on aikanaan tehnyt oman selustansa turvaamiseksi.

Kiitos kirjailijalle joka tapauksessa kirjansa kirjoittamisesta. Kemistitaustaisena entisenä laboratoriotutkijana on aina kiinnostavaa kuulla, kuinka erilaisia urapolkuja ovat kemiaa opiskelleet opiskelijat valmistuttuaan päätyneet kulkemaan.

Re: Rikoslaboratorion entisen johtajan kirja: AINA JÄÄ JÄLKI

Lähetetty: Ma Marras 10, 2025 10:38 am
Kirjoittaja Kuolemannaakka
Pieni liekki kirjoitti: Su Marras 09, 2025 10:39 pm

Jäi vaivaamaan, milloin käytiin sen koordinaatiokokouksen keskustelu, jossa nähtiin alkuperäisen tutkinnanjohtajan virheenä tutkinnan keskittäminen ulkopuolisen tekijän etsimiseen. Oma näkemykseni on, että ulkopuoliseen tekijään keskittyvät tutkintalinjaukset, jotka suljettiin vieraan DNA:n perusteella, tulisi ottaa uudelleen tarkasteluun. Kirjoittaja ei valitettavasti mainitse mitään siitä, että hänen laboratoriossaan tehdyn virheen johdosta suljettiin useampi potentiaalinen tutkintalinja, kun luultiin laboratorion muotojälkitutkijan jättämän DNA-jäljen kuuluvan Ulvilan murhaajalle.

Siis eikö Himberg mainitse, että käytännössä koko Ulvilan jutun venyminen johtui heidän oman laboratorionsa tekemästä kardinaalimunauksesta, kun kontaminoivat rikospaikalta saadun dna-näytteen ja johtivat tutkintaa harhaan yli 6 vuotta? Entä kertooko hän mitään siitä, ettei sama labra saanut dna:ta irti lukuisista näytteistä, joissa sitä oli pakko olla? Koska nykyään monet vain heittävät faktana, että "vierasta dna:ta ei löydetty", mutta oikeasti totuus on se, että "laboratorio ei onnistunut monista näytteistä saamaan mitään dna:ta, vaikka niissä sitä oli". Tällaisia olivat esim monet verinäytteet, Jukan kynsien alla ollut karva ja iho, takapihan purukumi ja rikotun lasin reunassa ollut visuaalisesti verinen karva. Ei siis ollut kyse siitä, etteivätkö "teknikot" olisi ottaneet näytteitä, vaan siitä, että jostain syystä dna:ta ei noista näytteistä saatu irti.

En siis kauheasti lähtisi KRP:n labranjohtajana kehuskelemaan Ulvilan jutulla, kun labra oli nimenomaan se taho, joka epäonnistui jokaisessa ratkaisevassa näytteen tutkimisessa. Jos vieras dna olisi löydetty Jukan kynsien alta, niin juttuhan olisi selvinnyt jo 2006 puolella.

Kokonaan toinen luku on sitten häke-puhelun tutkinta ja tässä kunnostautunut KRP:n äänitutkija. Moni tälläkin palstalla kommentoi ikään kuin KRP vasta nyt kaikkien näiden vuosien jälkeen alkaisi tutkia juttua ja nyt on vihdoin ammattilaiset paikalla, vaikka todellisuudessa KRP on ollut tutkintaa sekoittamassa alusta alkaen, eikä toiminta ole näyttänyt kovinkaan ammattitaitoiselta. Vaikea kuvitella, että he nyt jälkeenpäin kehtaisivat tunnustaa kämmejään.

Kimmo Himberg: Aina jää jälki - Ulvilan murha ja äänitallenteen arvoitus

Lähetetty: Ke Touko 20, 2026 7:37 pm
Kirjoittaja J. R. Ewing
Ulvilaa käsittelevät sivut Kimmo Himbergin kirjasta: "Aina jää jälki - Keskusrikospoliisin laboratorion johtajan tarina"

Aina jää jälki - Ulvilan murha ja äänitallenteen arvoitus

Kirjan kuvaus: https://deadlinekustannus.fi/sivu/tuote ... ki/5234014

Re: Rikoslaboratorion entisen johtajan kirja: AINA JÄÄ JÄLKI

Lähetetty: La Touko 23, 2026 9:23 am
Kirjoittaja nihilistinahalisti
Kuolemannaakka kirjoitti: Ma Marras 10, 2025 10:38 am

Siis eikö Himberg mainitse, että käytännössä koko Ulvilan jutun venyminen johtui heidän oman laboratorionsa tekemästä kardinaalimunauksesta, kun kontaminoivat rikospaikalta saadun dna-näytteen ja johtivat tutkintaa harhaan yli 6 vuotta? Entä kertooko hän mitään siitä, ettei sama labra saanut dna:ta irti lukuisista näytteistä, joissa sitä oli pakko olla? Koska nykyään monet vain heittävät faktana, että "vierasta dna:ta ei löydetty", mutta oikeasti totuus on se, että "laboratorio ei onnistunut monista näytteistä saamaan mitään dna:ta, vaikka niissä sitä oli". Tällaisia olivat esim monet verinäytteet, Jukan kynsien alla ollut karva ja iho, takapihan purukumi ja rikotun lasin reunassa ollut visuaalisesti verinen karva. Ei siis ollut kyse siitä, etteivätkö "teknikot" olisi ottaneet näytteitä, vaan siitä, että jostain syystä dna:ta ei noista näytteistä saatu irti.

En siis kauheasti lähtisi KRP:n labranjohtajana kehuskelemaan Ulvilan jutulla, kun labra oli nimenomaan se taho, joka epäonnistui jokaisessa ratkaisevassa näytteen tutkimisessa. Jos vieras dna olisi löydetty Jukan kynsien alta, niin juttuhan olisi selvinnyt jo 2006 puolella.

Kokonaan toinen luku on sitten häke-puhelun tutkinta ja tässä kunnostautunut KRP:n äänitutkija. Moni tälläkin palstalla kommentoi ikään kuin KRP vasta nyt kaikkien näiden vuosien jälkeen alkaisi tutkia juttua ja nyt on vihdoin ammattilaiset paikalla, vaikka todellisuudessa KRP on ollut tutkintaa sekoittamassa alusta alkaen, eikä toiminta ole näyttänyt kovinkaan ammattitaitoiselta. Vaikea kuvitella, että he nyt jälkeenpäin kehtaisivat tunnustaa kämmejään.
On sanonta, "totuus, valhe ja emävalhe", eli totuus jää valheen alle ja totuus valheen kanssa emävalheen alle ja tätä seuraavat uskollisesti ne jotka kirjoittaa jostakin kirjan ja näin yrittävät puhdistaa omat mokansa kirjassaan, mutta ei tuosta sen enempää, vaan kysyn nyt kaikilta, en pelkästään Kuoleman naakalta, että missä on todiste siite, että klapista saatu dna-näyte todella olisi kontaminoutunut?

Mietittäisiinkö asiaa vähän?

Ensinnäkin se on selitetty sillä, että joku henkilö olisi paljain käsin käyttänyt kameraa joka olisi otettu käyttöön koska edellisestä kamerasta olisi akku loppunut, jep jep, kukahan tuohonkin uskoo?

Eiköhän ne dna-näytteet oteta aivan ensimmäisenä ettei se mistä näyte otetaan, ehdi kuivua tai otetaan liuotteella jos kuivahtanut/oteta palasta talteen ja sitten vasta kuvataan.

Merkitään näyteraporttiin jos on otettu palanen talteen ja näiden toimien jälkeen aletaan kuvaamaan.

Mitä tiedän, niin dna-näyte saadaan vain muutamasta asiasta tarkoin, niistä yksi on veri.

Dna-näytteen saamiseksi ei riitä kuolleen ihon hiutuva, ei sylkikään, ei hikipisara, ei edes katkenneesta hiuksestakaan (tekoälykin on tämän joutunut myöntään).

Taas se, että on näytteestä saatu poikkeavuus kahdesta eri dna-näytteestä, johtuu ainostaan siitä että Lahden veriryhmä on ollut pokkeava ja sekoittunut siihen toiseen ja tällä perusteella on tutkittu kirkonkirjojaki eli tuossa on ollut ainoa moka, koska ei ole osattu päätellä oikein eli Lahti on saanut puuklapilla sen verran nirhaistua tekijää, että on jäänyt elävää ihosolukkoa tekijältä klapin päähän joka on myöhemmin jäänyt Lahden vereen sekoittuneena ja alle.

Täten klapia tutkittaessa on luultu, että tekijä kantaa samaa erityisveriryhmää kuin Lahtikin

Se että dna siirtyisi kosketuksesta on täyttä puppua.

Tuolla kosketus siirtymisellä vain peitettiin oikea tekijä ja tuostakin syystä alettiin Auerista leipoon syyllistä koska oikeaa tekijää tuli suojella.

Laskekaa selville saatuja asioita yhteen, lukekaa uutisointeja ja kuunnelkaa se tallenne, erityisesti juurikin tallenne.

Tekijä on jo selvillä.

Re: Kimmo Himberg: Aina jää jälki - Ulvilan murha ja äänitallenteen arvoitus

Lähetetty: La Touko 23, 2026 5:57 pm
Kirjoittaja Vespa velutina
Minäkin uskon, että kontaminoitunut näyte on jälkikäteen kehitettyä potaskaa.
En silti usko, että tekijä olisi selvillä.
Syyte Anneli Aueria vastaan nojautui siihen, ettei "siellä ollut ketään ulkopuolista". Joku nokkelampi on lesken syyllistämispalaverissa avannut sanaisen arkkunsa ja todennut, että niin kauan kuin klapissa on vieras dna, jää syytteestä varteenotettava epäily.
Tottahan tuo on.
Silloin keksittiin, että sanotaan, että näyte kontaminoitui. Ongelma poistui.
Minulla on muistikuva, että Aueria oli jo syytetty ja oliko lie hänet jo kertaalleen tuomittukin, ennen kuin klapin kontaminaatio tuotiin julkisuuteen.
Jos nyt ajatellaan, miten prosessi etenisi ellei kyseessä olisi nimenomaan Auerin tapaus, niin kyllä tuo kontaminoija olisi melko korkealla epäiltyjen listassa. Ainakin hänen alibinsa selvitettäisiin surmayöltä juurta jaksain. Etenkin, kun hän ei ollut jättänyt näytettään vertailurekisteriin, vaikka oli töissä, joissa sitä vaadittiin.
On muuten enteellinen teoksen nimi: Aina jää jälki. Sähläyksestäkin.

Re: Kimmo Himberg: Aina jää jälki - Ulvilan murha ja äänitallenteen arvoitus

Lähetetty: La Touko 23, 2026 8:54 pm
Kirjoittaja canis lupus
Vespa velutina kirjoitti: La Touko 23, 2026 5:57 pm Minäkin uskon, että kontaminoitunut näyte on jälkikäteen kehitettyä potaskaa.
En silti usko, että tekijä olisi selvillä.
Syyte Anneli Aueria vastaan nojautui siihen, ettei "siellä ollut ketään ulkopuolista". Joku nokkelampi on lesken syyllistämispalaverissa avannut sanaisen arkkunsa ja todennut, että niin kauan kuin klapissa on vieras dna, jää syytteestä varteenotettava epäily.
Tottahan tuo on.
Silloin keksittiin, että sanotaan, että näyte kontaminoitui. Ongelma poistui.
Minulla on muistikuva, että Aueria oli jo syytetty ja oliko lie hänet jo kertaalleen tuomittukin, ennen kuin klapin kontaminaatio tuotiin julkisuuteen.
Jos nyt ajatellaan, miten prosessi etenisi ellei kyseessä olisi nimenomaan Auerin tapaus, niin kyllä tuo kontaminoija olisi melko korkealla epäiltyjen listassa. Ainakin hänen alibinsa selvitettäisiin surmayöltä juurta jaksain. Etenkin, kun hän ei ollut jättänyt näytettään vertailurekisteriin, vaikka oli töissä, joissa sitä vaadittiin.
On muuten enteellinen teoksen nimi: Aina jää jälki. Sähläyksestäkin.
Hyvä pohdinta. Kyllähän toi halkokeissi jotenkin haisee, ja Himbergin rooli tässä KRPn labran pomona haukkumassa huonoa tutkintaa - samalla kun kaikki kämmit on tehnyt KRP itse - on jo hilpeää. Tästä syystä Pahkasika lakkautettiin. Miten tehdä satiiria kun todellisuus vetää kaiken överimmäksi?

Mikä sitten on se totuus halosta? Onko Himberg lauennut halkoon? En enää ihmettelisi sitäkään.