MURHA.INFO

itte en haluais nähä kyllä ketään läheistä kuolleena...
isä, äiti ja se ainokainen velipoika ovat kyllä kaikki vielä
elossa, että eihän sitä tiiä sitten.
mummut ja papat muistan elävinä, enkä muuten haluiskaan.

elwira kirjoitti:itte en haluais nähä kyllä ketään läheistä kuolleena...
isä, äiti ja se ainokainen velipoika ovat kyllä kaikki vielä
elossa, että eihän sitä tiiä sitten.
mummut ja papat muistan elävinä, enkä muuten haluiskaan.

Enpä minäkään halunnut nähdä ketään kuolleena.. Mutta niin sen joku/jokin päätti, että pannaanpas tuo tyttö taas kerran lujille

Onhan noita tullut nähtyä. Pieni OT; juuri tuossa kuukausi sitten parvekkeen puoleisen kadun vieressä n. 20 metrin päässä, polkaisi tyhjää yksi kulkija. Lötkötteli aika kauan aikaa ja ihmiset töllöttelivät. Kävi ilmi, että kuollut on romanisukua. Heillä on omat tapansa, joiden mukaan vainaja täällä käsitellään (Espanja). Noh. Pari kolme tuntia se siinä köllötteli. Paikalliset poliisit pistivät lakanan päälle. Vihdoin sitten saapui menehtyneen sukulaisia. Pari kolme pakettiautoa saartoivat alueen, autojen väliin viriteltiin kankaat estämään uteliaitten katsomista. Sitten nuoret miehet heittivät vainajan arkkuun, arkun pakettiautoon ja lähtivät. Paikalla oli myös ao. ryhmän oma edustaja paikalla tutkimassa vainajan ja kirjoittamassa kuolintodistuksen.

Ortodoksihautajaisissa olen nähnyt. Olen itsekkin ortodoksi, mutten tajua sitä pointtia minkä ihmeen takia kuollutta pidetään keskellä kirkkoa jotta sen kaikki tahtomattakin näkee. Toisekseen vainajaa käydään vielä suutelemassa tai ainakin koskettamassa, en vaan tajua. Pahaa tekee.

No töissä. Olen laittanut "kuntoonkin". Kerran yksi rouva kuoli sananmukaisesti syliini.

Oman isomummoni ennen hautajaisia ja olin 11 wee. Ei paha kokemus, näytti ku se olis vaan nukkunu.

Mä olen kohdannut vainajia jotka ovat menehtyneet mm. ampumavammoihin, pahoinpitelyihin, hukkumisiin, hirttäytymisiin, tukehtumiseen, hypotermiaan, myrkytyksiin, liikenneonnettomuuksiin, junanalle, kaatumisiin, aivoverenvuotoihin, sydäninfarkteihin, rytmihäiriöihin, keuhkopöhöihin, aortanrepeämisiin, verioksenteluun, syöpään ja vanhuuteen.

Listasta puutuu varmaan muutama kuolintapoja kun kaikkea voi muistaa.
Vainajat ovat olleet käsiin kuolleita, minuutteja, tunteja, päiviä, viikkoja ja kuukausia sitten kuolleita. Osa on ollut suihkunraikkaita kun jotkut ovat olleet haisevia, mätäneviä ja toukkaisia hyvin kypsyneitä kesävainajia.

Työnpuolesta niitä joutuu melkein viikoittain katselemaan.

^Ootko sitten joku Medic?

Herkkis kirjoitti:^Ootko sitten joku Medic?

Joo

Juu. Onko ollu ketää ihan palasiks silpoutunutta?

Junan alle jääneitä on jouduttu ajoittain keräämään säkkeihin ja palaset saattaa olla hyvinkin pieniä. Ei ole kaunista katsottavaa eikä muutenkaan kivaa.

1. Kadulle kuollut kerjäläinen Kairossa
2. Isoäiti kappelissa ennen siunausta. Oli ollut vanhuuteen kuolleena vajaat kolme viikkoa. Tekivät vielä ruumiinavauksenkin, ja kallo oli laitettu jotenkin huonosti kiinni ja näytti epämuotoiselta.
3. Tultuani katsomasta isoäitini ruumista joku viisas hyppäsi Keravalla juuri sen pikajunan alle jossa matkustin. Tuijottelin sitten junan takaikkunasta medicien hommia kun kasasivat jauhelihaa säkkeihin. Kaveri kun meni keskeltä halki.

Ruumishuoneella olen nähnyt.

Ensimmäistä kertaa kuolleen näin 7-vuotiaana. Kuollut oli isoäitini. Ruumiin "kokoaminen" ruumiinavauksen jälkeen oli jotenkin vähän epäonnistunut, nimittäin mummo näytti ennemmin kärsivältä sirkuspellelta kuin nukkuvalta. Suu oli jotenkin hirvittävän leveällä ja näytti irvistävän. Mietin useamman vuoden, että sattuikohan se kuoleminen niin paljon, että jäi tuollainen irvistys naamalle. Ei sitä lapsena ymmärtänyt, että ruumis on kasattu uudelleen ruumiinavauksen jälkeen.

Myös setäni ruumis näytti hyvin oudolta kun kävimme sitä hautajaisissa katsomassa: kasvot olivat irvokkaasti vääristyneet ja leuka työntyi luonnottoman pitkänä esille kasvoista. Näissä molemmissa tapauksissa oli varmaan "uncanny valley"-efekti
(jonka todellisuudesta toki on kiistelty paljonkin) aika voimakkaana esillä. Kuolema on luonnollista, mutta miettisin tarkkaan, ottaisinko omat lapseni mukaan katsomaan kuollutta omaista, jos tietäisin että siellä odottaa yhtä hirvittävä näky.

mh1 kirjoitti:Ensimmäistä kertaa kuolleen näin 7-vuotiaana. Kuollut oli isoäitini. Ruumiin "kokoaminen" ruumiinavauksen jälkeen oli jotenkin vähän epäonnistunut, nimittäin mummo näytti ennemmin kärsivältä sirkuspellelta kuin nukkuvalta. Suu oli jotenkin hirvittävän leveällä ja näytti irvistävän. Mietin useamman vuoden, että sattuikohan se kuoleminen niin paljon, että jäi tuollainen irvistys naamalle. Ei sitä lapsena ymmärtänyt, että ruumis on kasattu uudelleen ruumiinavauksen jälkeen.

Myös setäni ruumis näytti hyvin oudolta kun kävimme sitä hautajaisissa katsomassa: kasvot olivat irvokkaasti vääristyneet ja leuka työntyi luonnottoman pitkänä esille kasvoista. Näissä molemmissa tapauksissa oli varmaan "uncanny valley"-efekti
(jonka todellisuudesta toki on kiistelty paljonkin) aika voimakkaana esillä. Kuolema on luonnollista, mutta miettisin tarkkaan, ottaisinko omat lapseni mukaan katsomaan kuollutta omaista, jos tietäisin että siellä odottaa yhtä hirvittävä näky.

Miksi mummollesi tehtiin ruumiinavaus?
Mikä on "uncanny valley"-efekti...?