MURHA.INFO

Venäjän lähetystö lahjoi konjakilla ja erityisluvilla lappeenrantalaispoliisia
Poliisi tuomittiin sakkoihin lahjoman ottamisesta. Virkatehtäviin kuulumattomia keskusteluja venäläisen diplomaatin kanssa edelsi useita kertoja tietojen haku rikostietokannasta.

HANNU OJALA

LAPPEENRANTA. Lappeenrantalainen entinen poliisi on tuomittu lahjoman ottamisesta 50 päiväsakkoon.
Lappeenrannan käräjäoikeus katsoi, että poliisin saamat kaksi pulloa konjakkia ja kaksi pulloa votkaa sekä kymmenen vuotta käytössä ollut ohituslupa raja-asemalla olivat vaikuttaneet toimintaan palvelussuhteessa. Tuomitun mielestä kyse ei ollut vastikkeellista lahjuksista vaan normaaleista tuliaisista.
Kaksi pulloa konjakkia mies oli saanut tupaantuliais- ja syntymäpäivälahjoina. Votkapullot hän sai muuten vaan.
Poliisin lääninjohto oli kieltänyt jo vuonna 2004 ohituslupien ja muiden erivapauksien käyttämisen rajanylityksessä.

Suojelupoliisi kiinnostui poliisin ja venäläisen diplomaatin epävirallisista tapaamista kaksi vuotta sitten. Jutun esitutkinta käynnistyi viime kesänä, ja sen aikana virasta pidätetty poliisi irtisanoutui omasta aloitteestaan.
Käräjäoikeus ratkaisi jutun kirjallisessa menettelyssä. Tämä oli mahdollista, koska epäilty oli myöntänyt toimineensa syytteen mukaisesti.

Tutkinnassa selvitettiin poliisin toimia yli kymmenen vuoden ajalta. Tuona aikana hän oli pitänyt yhteyttä kolmeen Venäjän lähetystön konsulaattiosastolla toimineeseen diplomaattiin.
Viimeisten vuosien osalta tutkinnassa vertailtiin todennettuja tapaamisia ja niitä edeltänyttä poliisin toimintaa tietoverkossa. Samaan kokonaisuuteen liitettiin lisäksi diplomaatin kanssa tapahtunut yhteydenpito.
Tapaamisia edeltävinä päivinä tuomittu oli tehnyt runsaasti hakuja poliisin, rajan ja tullin rikostietokantoihin sellaisilla nimikkeillä, jotka eivät liittyneet hänen työtehtäviinsä.

Selityksenä kiinnostukselleen törkeästä ihmiskaupasta, törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä ja törkeästä huumausainerikoksista poliisi kertoi halun harjoitella rikostietorekisterien käyttämistä.
Helsingissä toimiva konsulaattiosaston diplomaatti soitteli poliisin kännykkään harvoin omasta virkapuhelimestaan. Teleseurannan mukaan puheluja oli tullut yleisöpuhelimista eri puolilta Helsinkiä.
Esitutkinnassa yritettiin selvittää, oliko soittojen tarkoituksena saada selville rekisterissä salassa pidettäviä asioita. Kuulusteluissa yhteys kiistettiin.
Vuonna 2006 suojelupoliisi tarkkaili ja keräsi aineistoa kolmesta tapaamisesta Lappeenrannassa ja Helsingissä

Krp:n Vaasan osaston päällikköä epäillään rattijuoppoudesta

Vaasa - Keskusrikospoliisin Vaasan osaston päällikkö, rikosylikomisario Bror Råholm on pidätetty toistaiseksi virantoimituksesta tutkinnassa olevanrattijuopumusepäilyn ja siitä mahdollisesti seuraavanoikeudenkäynnin ajaksi.
Virka-autoaan yksikseen ajanut rikosylikomisario oli kolaroinut taksiauton kanssa viime lauantaina noin kello kolmen aikaan aamulla Vaasan keskustassa Vaasanpuistikon ja Koulukadun risteyksessä. kolarissa ei sattunut henkilövahinkoja.
Paikalle tullut järjestyspoliisi puhallutti liikenneonnettomuuteen joutuneet, ja tuolloin rikosylikomisarion puhaltama lukema ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan eli 1,2 promillea. Veren alkoholipitoisuuden vahvistavat testitulokset saataneen parin viikon kuluttua. (HS)

Poliisille sakot varusmiesten kurittamisesta
Lahtelainen nuorempi konstaapeli tuomittiin raastuvanoikeudessa jatketusta pahoinpitelyrikoksesta 40 päiväsakkoon torstaina. Hän kävi vapaa-aikanaan kadulla varusmiesten kimppuun, kun nämä eivät olleet pukeutuneet määräysten mukaisesti. Syytteet toista polisiia vastaan hylättiin.
Yhteenotton tapahtui Lahden keskustassa lähes kaksi vuotta sitten. Poliisiryhmä oli palamaassa talkoista ja varusmiesryhmä autolleen. Osa poliiseista piti varusmiesten metelöintiä normaalina eikä mitenkään puuttunut tilanteeseen.
Poliisiryhmän jälkipäässä kulkenutta konstaapelia ärsytti varusmiesten esiintyminen vapaaa-aikanaan ilman lakkia ja puseronnapit auki. Hän esiti poliisin virkamerkin ja mainitsi olevansa reservin vänrikki. Kun sana ei tehonnut, poliisi kaatoi yhden varusmiehistä maahan, löi häntä nyrkillä päähän. Toista varusmiestä hän löi kasvoihin.
Lievemmät vammat saanut varusmies lähti puolestaan polisien perään. Nujakka jatkui seuraavassa kadunkulmassa, missä nuorempi konstaapeli löi toisen varusmiehen päätä katuun.
Oikeus katsoi vuonna 1962 syntyneen konstaapelin syyllistyneen kahteen pahoinpitelyyn ja lievään pahoinpitelyyn.
Jälkimmäiseen tilanteeseen puuttui myös toinen poliisi, joka piti varusmiestä jaloista kiinni. Oikeus hylkäsi hänen osaltaan syytteet, koska hänen katsottiin vain rauhoittaneen varusmiestä ilman, että olisi voinut kontrolloida poliisitoverinsa tekoja.
Poliisit olivat vaatineet varusmiehille rangaistusta virkamiehen välivaltaisesta vastustamisesta. Syyttäjä ja oikeus eivät yhtyneet tähän näkemykseen. (HS)

Polisit puukkotappelussa Saarijärvellä

Kaksi jyväskyläläistä poliisia, joista toinen on eläkkeellä ja toinen palvelee Liikkuvaa Poliisia, otti humalapäissään toisistaan mittaa puukkotappelussa Saarijärvellä viikonvaihteessa.Välikohtaus sattui metsästysseuran omistamalla kämpällä.
Eläkeläispoliisi sai iskettyä toveriinsa pintanaarmuja kolmeen kohtaan, joista yksi lähelle sydäntä. Mies joutui paikkailtavaksi lääkäriin (HS)

jatkoa kaivataan etten ole ainut supon listalle joutuva

Suuripäälle sakkoja lahjusrikkomuksesta
13.06.2002 13:03

Korkein oikeus on tuominnut sisäministeriön korkean virkamiehen Keijo Suuripään sakkoihin lahjusrikkomuksesta. KKO:n ennakkopäätöksen mukaan rallia harrastanut Suuripää ei olisi saanut ottaa sponsoritukea yritykseltä, johon ministeriöllä oli liikesuhde.
Rikosylitarkastaja Keijo Suuripää

¨


Korkein oikeus määräsi ylikomisario Keijo Suuripään maksamaan 40 päiväsakkoa. Hänen tuloillaan summa on 532 euroa. Tuomio voi johtaa Suuripään irtisanomiseen ministeriön poliisiosastolta.

Juttu liittyy poliisirallin sponsorointiin vuosina 1997-1998. Suuripää oli tuolloin sisäasiainministeriön poliisiosaston rikosylitarkastaja. Vapaa-aikanaan hän harrasti poliisiralliautoilua. Suuripää oli pyytänyt ja saanut järvenpääläiseltä tietokonealan yritykseltä noin 3000 euroa tukea ralliharrastukseensa. Samoihin aikoihin sisäministeriö oli hankkinut yritykseltä atk-laitteita noin 33000 eurolla. Suuripään nimi oli viitteenä osassa laskuista. Niiden yhteissumma oli 8000 euroa.

Helsingin hovioikeus katsoi kaksi vuotta sitten, että Suuripään menettely saattoi heikentää viranomaistoiminnan luottamusta. Hovi piti tekoa kuitenkin vähäisenä ja hylkäsi syytteen lahjusrikkomuksesta.
KKO eri mieltä

Korkein oikeus tuli eri tulokseen. KKO:n sovelsi Suomen erittäin tiukkoja lahjuspykäliä. Lain mukaan lahjusrikkomusta koskevan rangaistussäännöksen soveltaminen edellyttää, että vastaanotettu etu on ollut omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen. Lahjusrikkomukseen syyllistyminen ei siis edellytä sitä, että lahjuksen ottaminen on vaikuttanut tai sillä on pyritty vaikuttamaan viranomaisen toimintaan. Se riittää, että sillä on voinut olla vaikutusta ulkopuolisen näkökulmasta.

KKO totesi lisäksi, että "poliisin ja yksittäisen poliisimiehen puolueettomuudelle ja tasapuolisuudelle voidaan jo poliisitoiminnan luonteen johdosta asettaa tavanomaista korkeammat vaatimukset". Tätä korosti vielä se, että Suuripää toimi noihin aikoihin talousrikostorjunnan projekteissa.

"Se seikka, että Suuripää on toistuvasti vastaanottanut taloudellista etua yhtiöltä, johon sanotulla osastolla on ollut jatkuva liikesuhde, on omiaan herättämään ulkopuolisissa epäilyksiä poliisitoimen hankintoihin liittyvien asioiden käsittelyn puolueettomuudesta", KKO lausui.

Tämän takia Suuripään toiminta oli heikentänyt luottamusta viranomaistoimintaan. KKO totesi myös, että Suuripään oli hänen koulutuksensa ja asemansa takia täytynyt itse ymmärtää toimintansa vaikutus.

Suuripää tuomittiin 40 päiväsakkoon ja lisäksi maksamaan saamansa noin 3000 euron etuus valtiolle.
Väärennysjuttu kesken KKO:ssa

Suuripään ralliharrastus poiki hänelle myös toisen syytteen. Siinä kyse oli Belgiassa poliisiralliin osallistuneen auton vääristä tunniste- ja rekisteritiedoista. Maaliskuussa 2002 Helsingin hovioikeus tuomitsi Suuripään 60 päiväsakkoon väärennyksestä.

Suuripää on hakenut tästä jutusta valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Valitusluvan käsittely on kesken.

Suuripää oli virasta pidätettynä heinäkuusta 1998 helmikuuhun 2001, mutta on nyt palannut töihin sisäministeriön poliisiosastolle.
Naulapää odottaa

Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää piti tapausta valitettavana. Näitä on viime aikoina ollut, Naulapää sanoi ja viittasi rattijuopumuksesta tuomittuun apulaispoliisipäällikkö Erkki Hämäläisen tapaukseen.

Naulapään mukaan nyt on syytä odottaa KKO:n ratkaisua väärennysjutun valituslupaan. Sen päätöksen jälkeen voidaan harkita Suuripään edellytyksiä jatkaa virassaan.

Naulapään mukaan vaihtoehtoja ovat lähinnä varoitus tai irtisanominen. Hän huomautti kuitenkin, että on mahdollista, että Suuripää voi jatkaa virassaan. Poliisiylijohtaja viittasi opetusministeriön ylijohtaja Harri Syväsalmeen, joka jatkoi virassaan vaikka hänet tuomittiin lahjuksen ottamisesta sakkoihin KKO:ssa vuonna 1997. Nykyisin Syväsalmi on virkavapaalla opetusministeriöstä ja toimii maailman antidopingjärjestö Wadassa

tässä olis sirpalle pohjaa kerätä ja kollata...

Kiitoksia! Ja minähän kollaan! Jestas, en ole tällaista ketjua ennen huomannutkaan, tännehän on otettu ylös nuo kaksi poliisien laajennettua itsemurhaakin, joista oli puhetta poliisien itsemurhaketjussa, mutta en enää löytänyt uutisia - hienoa työtä täytyy sanoa!

Lisäystä: Tämän ketjun kanssa täytynee nyt miettiä yksi asia ensin ennen kuin linkitän tänne mitään; tähän on kerätty selkeitä tehtyjä tutkimuksia, luettuja syytteitä ja annettuja tuomioita - näin ymmärsin.

Miten moni jätetään syyttämättä, tuomitsematta tai edes julkisesti epäilemättä vaikka aihetta olisi. Tuntuu että Suomessa on melkoisen paljon paineita vaieta asioista? Pelätäänkö jotakin? Mihin tämä haluttomuus tuoda asioita esille perustuu? Siihenkö, ettei uskota oikeuden kuitenkaan toteutuvan, vaan tiedetään/pelätään asioiden esille ottamisesta aiheutuvan enemmän itselle hankaluuksia kuin että se johtaisi oikeudenmukaiseen lopputulokseen?

Tältä osin tilanne näyttää tällä hetkellä todella sekavalta - jos nyt ajatellaan näitä poliisiylijohtaja Salmisenkin petosasioita, jotka ovat tulleet esille toisessa ketjussa. Jos mies on kuollut, niin tuskin enää luetaan syytteitä näistä asioista?

Hienoa, tämä ketju on juuri oikea ketju, kun linkittää näitä selvinneitä asioita ja luettuja tuomioita, ja toivotaan, että fiksujakin poliiseja vielä löytyy - kuten varmasti löytyykin - ja ne jotka eivät ole - tehdään tarvittavat tutkinnat ja luetaan asianmukaiset syytteet ja tuomitaan asian edellyttämällä tavalla.

Linkitin tämän uutisen ensin väärään paikkaan, kun en muistanut tällaista ajankohtaisiin jäänyttä ketjua. Sama se vaikka olisikin nyt kahdessakin ketjussa, joten laitan myös tähän.

Tuusulalaista ex-poliisia epäillään 1,3 miljoonan euron veronkierrosta

14.11.2009 8:05

Heikki Santavuori

Tuusulalainen ex-poliisi ja sittemmin rakennusalalle siirtynyt mies on syytteessä 1,3 miljoonan euron veronkierrosta Tuusulan käräjäoikeudessa. Laajassa talousrikosjutussa on 13 syytettyä ja oikeus on varannut sen käsittelyyn 17 työpäivää. Pääkäsittelyn on määrä päättyä joulukuun alkupuolella.

Jutussa on kysymys kuittikaupoista. Ex-poliisia epäillään vyyhden päätekijäksi. Törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta syytteet saanut päätekijä on myöntänyt noin puolet väitetystä veronkierrosta.

Hän pyöritti hyvinkin laajaa ja osin laillista rakennusbisnestä pääkaupunkiseudulla eri yhtiöiden nimissä vuosina 2003–2008. Hänen epäilleen ujuttaneen firmojensa kirjanpitoon apureidensa tekaisemia kuitteja. Näin yrityksille saatiin verovähennyskelpoisia menoja.

http://www.keski-uusimaa.fi/Uutiset/Kai ... nkierrosta

Ja näin siinä sitten kävi:

Ex-poliisin rikossyytteistä valtaosa kaatui

27.11.2009 14:03

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt suurimman osan Suomen rikoshistorian tunnetuimpiin hahmoihin kuuluvan Pekka Erkkilän, 68, talousrikosyytteistä.

Erkkilää syytettiin osallisuudesta miljoonapetoksiin, jossa rahoitusyhtiöiltä saatiin huijattua noin 1,3 miljoona euroa tekistuilla kaivinkone- ja matkailuautokaupoilla.

Syyteitä kaatui toistakymmentä. Oikeus löysi näyttöä vain yhdestä törkeästä petoksesta ja siihen liittyvästä petoksen yrityksestä. Erkkilä tuomittiin siitä yhdeksän kuukauden ehdottomaan vankeuteen.

Sama lopputulos oli Erkkilän pojan Tarki Kankaan, 41, syytteillä. Hän sai vuoden ehdotonta vankeutta samasta rikoksesta kuin isänsä.

Jutussa oli syytettynä kaikkiaan 21 miestä. Kovimman rangaistuksen, 4 vuotta 6 kuukautta sai Petri Rainer Mykkänen, 46, joka on kirjoilla Ruotsissa. Pirkanmaalla kirjoilla oleva Kenneth Dan Henry Grägg, 46, tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen.

Rahoitusyhtiöiden huijaukseen liittynyt rikostutkinta alkoi poliisin ns. maalitoimintana, jossa rikostiedustelun avulla pyrittämään jäljittämään järjestäytyneen rikollisuuden tekoja. Tapaus tunnetaan poliisissa Operaatio Luiskana.

Aikoinaan poliisina toiminut ja poliisin ansioristillä palkittu Pekka Erkkilä nousi julkisuuteen jo 1970-luvulla. YK-joukoissa palvellut ex-poliisi jäi kiinni Lähi-idästä salakuljetetuista huumeista. 1990-luvulla hänet tuomittiin laajamittaisesta dollareiden ja leimamerkkien väärentämisestä.

IS

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1787696

Voisiko tämän siirtää pois tästä ajankohtaiset osiosta, jotta olisi helpommin käytettävissä kun tulee uutisia - nyt se hukkuu tuonne jonnekin uusien ketjujen alle.

Konekauppajuttu: Oikeus hylkäsi päätekijöiksi väitettyjen syytteet

27.11.2009 15:42

Helsingin käräjäoikeuden mukaan ns. valtakunnan maali -jutussa ei ollut kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta, vaan pikemminkin osamaksupetosten sarjasta. Syyttäjät olivat väittäneet toista, mutta oikeus ei löytänyt näyttöä järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Oikeus hylkäsi lähes kaikki syyttäjän päätekijöiksi väittämien "kovien tekijöiden" syytteet. Syytteessä olivat mm. entinen poliisi Pekka Erkkilä ja hänen poikansa Tarki Kangas. Molemmat on tuomittu aiemmin useista rikoksista.

Jutussa oli kyse siitä, että rahoitusyhtiöiltä oli haettu ja saatu rahoitusta olemattomiin työkoneisiin ja matkailuautoihin. Kaikkiaan kyse oli yli 20:stä tapauksesta vuosilta 2007-2008, joissa niistä tuomitut määrättiin maksamaan pankeille ja rahoitusyhtiöille yhteensä 1,3 miljoonan euron korvaukset. Vyyhtiin nivoutui myös lomamökeillä yritetty, mutta epäonnistunut miljoonapetos.
Kuudelletoista vankeutta

Jutussa tuomittiin eri mittaisiin vankeusrangaistuksiin kaikkiaan 16 miestä. Niiden mitat vaihtelivat 70 päivästä 4,5 vuoteen.

Oikeus hylkäsi suuren nipun eri tekijöiden syytteitä. Niiden joukossa kaatuivat muun muassa syyttäjien väitteet siitä, että aiemmin pitkiä vankeustuomioita saaneet miehet olisivat keskeisesti johtaneet petosliigaa. Oikeuden mukaan jutussa ei tullut ilmi seikkoja, joiden mukaan petosrikosten varallisuus olisi kulkeutunut syyttäjän väittämille johtomiehille, eli mm. Erkkilälle ja Kankaalle

Syyttäjän mukaan tätä väitettä oli tukenut se, että väitetyillä johtomiehillä oli käytössä kalliita autoja ja yhden asuntoa oli remontoitu. - Vaikka vastaajilla on ollut selvittämättömiä varoja ei siitä voida päätellä, että varat olisivat peräisin juuri syyteessä väitetyistä teoista, oikeus totesi.

Oikeuden mukaan petosrikosten laatu ei edellyttänyt eri henkilöiden osalta laadittua suunnitelmallista yhteistoimintaa saati järjestäytynyttä rikollisryhmää.
Pisin tuomio 4 v 6 kk

Oikeus piti konepetosten päätekijänä Petri Rainer Mykkästä, jolle tuomittiin pisin tuomio eli vankeutta 4 v 6 kk. Oikeuden mukaan Mykkänen oli syyllistynyt 22:een törkeään petokseen, 17:sta väärennykseen, kahteen törkeän petoksen yritykseen ja yhteen petokseen.

- Mykkänen on hallinnut syytteessä tarkoitettujen rikosten tekotavan ilman syytteessä väitettyä järjestäytynyttä rikollisryhmää, oikeus lausui. Kyse ei ollut järjestäytyneestä rikollisuudesta, vaan oikeuden mukaan Mykkäsen teoista, joihin hän oli käyttänyt muita henkilöitä.

Kenneth Dan Henry Grägg sai 4 vuotta vankeutta seitsemästä törkeästä petoksesta, kolmesta avunannosta törkeään petokseen, viidestä väärennyksestä ja yhdestä törkeän petoksen yrityksestä. Ehdonalaisessa olleen miehen rangaistukseen plussattiin vanhaa tuomiota. Gräggin osalta hylättiin kolme syytettä törkeästä petoksesta, kaksi törkeän petoksen yritystä ja yksi petos.

Yksi petosvyyhdin keskeisista hahmoista selvisi 2,5 vuoden tuomiolla. Hänet tuomittiin kahdeksasta törkeästä petoksesta ja avunannosta törkeään petokseen. Kuusi syytettä törkeästä petoksesta hylättiin. Oikeus lievensi rangaistusta, koska mies oli oikeuden mukaan vilpittömästi pyrkinyt selvittämään asiaa.

Syyttäjän päätekijöinä pitämien "kovien tekijöiden" syytteet hylättiin lähes kokonaan. Erkkilä ja Kangas tuomittiin lyhyisiin vankeusrangaistuksiin yhdestä törkeästä petoksesta ja törkeän petoksen yrityksestä, kolmas vain vangin karkaamisesta ja ampuma-aserikoksesta. Erkkilän ja Kankaan osalta syytteet mm. 12:sta törkeästä petoksesta hylättiin ja kolmannelta myös se kolmastoista.

Valtion varoista maksettavat korvaukset oikeusavustajille olivat yhteensä noin 400000 euroa.

(MTV3)

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... 11/1006253

Iltalehden sivuilta löysin mainion tarinan, jossa kerrotaan Pekka Erkkilän ja Ram Laor'in (Raimo Majuri) aiemmista aikaansaannoksista, kieltämättä hyvin toimeliaita kavereita he ovat olleet - niin hyvässä kuin pahassakin.

Laitetaanpas tämä artikkeli tänne kaikkien nähtäville, se on taatusti sen väärti.

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Sankaripoliiseista tuli superkonnia

Keskiviikko 25.12.2013 klo 08.46

162,5 miljoonan markan leimamerkkiväärennyksen paljastuminen syksyllä 1991 toi otsikoihin entiset sankaripoliisit Pekka Erkkilän ja Raimo Majurin. Majuri oli myös olympiaurheilija.



Konstaapeli Pekka Erkkilä (vasen kuva) palkittiin esimerkillisestä viranhoidostaan poliisin korkeimmalla kunniamerkillä, poliisin ansioristillä numero 426. YK-joukoissa komppanian vääpeliksi saakka ylennyt mies ajautui kuitenkin hämäräbisneksiin. Raimo Majuri (oikealla) oli alun perin hämeenlinnalainen mäkihyppy- ja hiihtosankari, joka edusti Suomea kaksissa talviolympialaisissa. YK-luutnanttina toiminut Majuri kuitenkin sai yhdessä Pekka Erkkilän kanssa 1970-luvulla tuomion huumerikoksesta.



Pekka Erkkilä (viiksekäs keskellä) käräjillä dollariväärennyksistä.



Raimo Majuri huumeoikeudenkäynnissä. Äänessä asianajaja Herbert Gumpler.

TAUSTA

1990-luvun mittavin rikossarja

Mm. verojen perinnässä käytettyjä väärennettyjä leimamerkkejä painettiin vuonna 1991 yhteensä 162,5 miljoonan markan arvosta.
Leimamerkkijutussa tuomittujen joukossa oli entinen poliisi ja YK-vääpeli Pekka Erkkilä.

Epäiltynä ollut entinen olympiaurheilija, poliisi ja YK-luutnantti, Israelin kansalainen Ram Laor alias Raimo Majuri vapautettiin näytön puutteessa.
Erkkilä ja Majuri olivat 1970-luvulla saaneet noin kuuden vuoden tuomiot huumeiden salakuljetuksesta.

Erkkilä sai 1990-luvulla tuomion myös osallisuudesta 40 miljoonan markan arvoiseen dollariväärennökseen.
Isokyröläinen Erkkilä, 72, jatkaa yhä yrittäjänä, Israelin kansalaisuuden saanut Raimo Majuri alias Ram Laor on toiminut uskonnollisten matkaryhmien oppaana Israelissa.

Verojen perinnässä käytettäviä väärennettyjä leimamerkkejä ilmestyy syksyllä 1991 rahaliikenteeseen hirvittävä määrä. Pohjoispohjanmaalainen kirjaltaja painaa niitä vaimonsa omistamassa kirjapainossa lähellä Oulua peräti 162,5 miljoonan markan eli noin 27 miljoonan euron edestä.

500, 1 000 ja 5 000 markan arvoisia merkkejä levittää useamman liikemiehen porukka. Kaikkiaan he markkinoivat niitä kymmenen miljoonan markan arvosta. Jutun paljastuttua poliisi saa kerättyä niin hyvä- kuin huonouskoisiltakin asiakkailta "Pattijoen painossa" väärennettyjä merkkejä noin kahden miljoonan markan edestä.

Sensaatiomaista väärennössarjaa ruoditaan Lahden raastuvanoikeudessa syksystä 1991 kesään 1992 asti. Jutun kiinnostavuutta lisää sekin, että syytettyjen penkillä istuu kaksi entistä sankaripoliisia ja menestynyttä YK-sotilasta.

Toinen heistä on isokyröläinen liikemies Pekka Erkkilä, joka nuoruudessaan oli palkittu ansioistaan poliisin korkeimmalla kunniamerkillä. Uransa aikana hän oli ottanut kiinni monta rikollista ja pelastanut ihmishenkiä.

Idean isäksi taas epäillään toista ex-poliisia, Raimo Majuria, joka Israeliin muuton myötä oli muuttanut nimensä Ram Laoriksi. Nuoruudessaan hän oli osallistunut yhdistetyn miehenä Suomen joukkueessa kaksiin talviolympialaisiin: Innsbruckissa vuonna 1964 ja Grenoblessa vuonna 1968.

YK-joukoissa Majuri oli palvellut upseerinarvoisena luutnanttina ja kenraali Ensio Siilasvuon autonkuljettajana, Erkkilä taas korkea-arvoisena aliupseerina, vääpelinä.

Vanhat virkaveljet nousivat ensimmäisen kerran kuuluisuuteen jo 1970-luvulla, kun he jäivät kiinni huumeiden salakuljetuksesta ja saivat kuuden vuoden vankeustuomiot. Huumekäryn jälkeen Erkkilä erosi poliisin palveluksesta ja ryhtyi maanviljelijäksi, sikatilalliseksi ja rekkaliikennöitsijäksi.

Vain leikkimielellä

Ensimmäisessä, 7,5 tuntia kestävässä oikeudenkäynnissä kielenkäyttö on värikästä. Erkkilä ja toinen merkkien myyntimiehistä, oululainen liikkeenharjoittaja, myöntävät suunnitelleensa ja saaneensa alulle koko homman, mutta sanovat tulleensa lahtelaisen kirjapainoalan ammattilaisen huijaamaksi.

- Mä sanoon pojille, että jos näitä myytte, niin valmistautukaa linnaan lähtöön, Erkkilä sanoo.

Syyttäjä sen sijaan epäilee, että myös Ram Laor alias Raimo Majuri on yksi idean isistä. Israelin kansalaisuuden saanut Laor matkustaa huhtikuun lopussa 1991 Suomesta Tel Aviviin, ja sattumoisin heti perässä sinne matkustaa myös Erkkilä ja muutkin syytetyt.

Laorin osuudesta syytetyillä on oikeudessa eri käsityksiä. Erkkilä kertoo autossa Laorin kanssa istuessaan tuskailleensa, kuinka leimamerkkejä kului nykyään paljon ja ajatelleensa ääneen, voisikohan niitä valmistaa itse.

- Ajatus oli puolittain leikiksi tarkoitettu, eikä Rami kommentoinut sitä mitenkään. Erkkilä sanoo.

Sen sijaan oululainen liikkeenharjoittaja muistaa Laorin ottaneen asian esille, mutta vain leikkimielellä. Kirjapainomiehen mukaan taas Laor oli asiassa hyvin aktiivinen ja tosissaan.

Ram Laor ei itse muista jutelleensa kenenkään kanssa leimamerkkien valmistamisesta.

- Jotain merkkiä siellä saatettiin esitellä, mutta minun mielestäni se oli postimerkki.

Melko pian syyttäjä huomaa häviävänsä juttunsa Laoria vastaan ja esittää loppupuheenvuorossaan tämän päästämistä vapaaksi. Laor lentää takaisin Israeliin, ja Erkkilä tuomitaan kesäkuussa leimamerkkijutusta kahden vuoden ja kymmenen kuukauden vankeuteen. Hän ei kuitenkaan joudu vankilaan kärsimään tuomiotaan, koska siitä valitetaan hovioikeuteen.

Dollariväärennys

Lokakuussa 1992 poliisi kuitenkin etsintäkuuluttaa Erkkilän epäiltynä myös dollariväärennyksestä ja osallisuudesta kohuttuun, elokuussa 1992 tapahtuneeseen Hattulan valuuttaryöstöön. Dollariväärennyksen tiimoilta on vangittuna myös Erkkilän vaimo, ja valuuttaryöstön oikeudenkäynnissä syytetään Erkkilän poikaa.

Valuuttaryöstöjutussa liikemieheltä ryöstettiin 2,2 miljoonan markan arvosta kruunuja ja markkoja pimeällä metsätiellä Hattulassa.

Kellertäviä vääriä dollareita on tavattu Suomen lisäksi Virossa. Eräiden tietojen mukaan rahat olisi painettu Puolassa, ja ne olisi tarkoitettu Viron markkinoille. Kateissa ollut Erkkilä palaa salaa metsien läpi Venäjältä ja ilmoittautuu tammikuussa 1993 itse keskusrikospoliisin Vaasan aluetoimistossa.

Oikeudessa Erkkilä kiistää tienneensä saamansa dollarit väärennöksiksi ja kertoo olleensa etsintäkuulutuksen aikana liikematkalla Venäjällä. Erkkilän vaimoa vastaan syyte hylätään toteennäyttämättömänä.

Erkkilä itse tuomitaan dollariväärennyksistä yli kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Oikeus kuitenkin lopulta hylkää syytteet hänen osallisuudestaan Hattulan valuuttaryöstöön. Sen sijaan Erkkilän poika saa ryöstöstä viiden vuoden vankeustuomion.

Mutta uutta tuomiota pukkaa, kun hovioikeus elokuussa 1994 tuomitsee Erkkilän vaimonsa kanssa puoleksi vuodeksi vankeuteen vakuutuspetoksesta. Vaimon tuomio on kuitenkin ehdollinen.

Tarina näytelmäksi

Erkkilän elämän draamankaari kantaa teatterinäyttämöllekin, kun Vaasan kaupunginteatterissa syksyllä 1995 saa ensi-iltansa Pekka Erkkilän tarinaan pohjautuva Pohjanmaan Antti -näytelmä. Ensi-illassa nähdään myös Erkkilä itse tyylikkäässä smokissa.

Huhtikuussa 1997 Lahden käräjäoikeudessa luetaan jälleen seitsemälle miehelle ehdotonta vankeustuomiota, vuosina 1994-1996 yhteensä yhdeksän miljoonan dollarin nimellisarvosta väärennetyistä seteleistä. Erkkilän tuomio törkeistä rahanväärennyksistä ja ampuma-aserikoksesta on neljä vuotta vankeutta.

Joulukuussa 2001 Helsingin käräjäoikeus langettaa Erkkilälle ja hänen rikoskumppanilleen kovat tuomiot huumausainerikoksista, Erkkilälle 4,5 vuotta ja rikoskumppanille peräti 8,5 vuoden tuomion.

Viimeksi Erkkilä oli otsikoissa marraskuussa 2009, kun Helsingin käräjäoikeus hylkäsi suurimman osan häntä vastaan esitetyistä rikossyytteistä. Häntä syytettiin osallisuudesta miljoonapetoksiin, joissa rahoitusyhtiöiltä saatiin huijattua noin 1,3 miljoonaa euroa tekaistuilla kaivinkone- ja matkailuautokaupoilla.

Syytteitä kaatui toistakymmentä, ja oikeus löysi näyttöä vain yhdestä törkeästä petoksesta ja siihen liittyvästä petoksen yrityksestä. Siitä Erkkilä tuomittiin yhdeksän kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Jutussa oli syytettynä kaikkiaan 21 miestä. Kovin jutussa annettu rangaistus oli 4 vuotta ja 6 kuukautta.

Oppaana Israelissa

Siinä missä Erkkilä nousi 1990-luvulla yhdeksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista hahmoista, on Raimo Majuri alias Ram Laor toiminut uskonnollisten suomalaisten ryhmien oppaana Israelissa. Laorin nimi on näkynyt niin Toiviomatkojen kuin Herättäjä-Yhdistyksenkin järjestämien Israelin-matkojen mainoksissa.

Tämän kaksissa talviolympialaisissa Suomea edustaneen yhdistetyn miehen innoittamana rakennettiin aikoinaan myös sittemmin suljettu kaunis Ahveniston hyppyrimäki.

Lehdistössä Majurin nimi mainittiin viimeksi tammikuussa, kun YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä pitkään työskennellyt kapteeni Reijo Raitasaari kertoi, miten suomalaisia YK-miehiä 1970-luvulla houkuteltiin seksillä vieraan vallan agenteiksi.

Suomalaisista Raitasaari mainitsi jutussa kenraaliluutnantti Siilasvuon autonkuljettajana palvelleen Majurin, jonka hän tunsi Jerusalemin naisjuhlien järjestäjänä.

Erkkilä yrittää

Epäilyistä Ram Laorin osuudesta vuoden 1991 leimamerkkiväärennökseen on spekuloitu nettifoorumeilla näihin päiviin asti.

- Hänen osaltaan juttu meni juuri niin kuin pitikin, syytön mies. Omalta osaltanikin se juttu on loppuun puitu ja tuomiot lusittu, Erkkilä sanoo yli 20 vuotta jutun jälkeen Iltalehdelle.

Hän kertoo edelleen tapaavansa vanhaa kaveriaan vuosittain. Kysymyksen Majurin uskonnollisesta heräämisestä hän kuittaa hymähdyksellä.

- Eiköhän hän ole samalla tavalla uskovainen kuin me muutkin.


Erkkilä sanoo tekevänsä töitä täyttä päätä

- Ajan polttopuita, ja lisäksi minulla on pieni mattokutomo. Hirvimetsällä käyn edelleen, koiriakin siinä hommassa minulla on neljä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013122 ... 0_uu.shtml

Lähteet: Alibi 12/1991, 1/1992, 3/1993, Helsingin Sanomat 22.11.1991, 25.4.1992, 15.10.1992, 19.1.1993, 16.6.1993, 2.3.1994, 6.8.1994, 20.8.1996, 23.4.1997, 6.12.2001, Ilta-Sanomat 27.11.2009. Artikkeli on julkaistu Iltalehdessä 30.11.2013.

TIMO KIISKI
KUVAT IL-ARKISTO
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Varsin mielenkiintoinen "läpileikkaus" näiden ex. poliisimiesten touhuista.