MURHA.INFO

Järkevä toimintatapa:

HBIC kirjoitti: <<Itse aloittelevana sieniharrastajana en kyllä keräisi mitään sieniä, joita en varmuudella tunnistaisi helposti. <<

"Helposti" sana on kuitenkin hiukka vaarallinen. Surullista, että uhrit ovat luulleet tunnistaneensa sienen "helposti". Kannattaa aina katsoa kahteenkin kertaan:
Kun herkkusieni on "aikuinen", sen heltat ovat tumman suklaanruskeat, lähes mustat. Väri johtuu suklaanmustasta itiöpölystä. Mutta nuorena herkkusienet ovat hyvin samannäköiset kärpässienen kanssa. Kärpässienillä tosin on tuntomerkki jalassa oleva "sukka" eli tuppi, mutta se voi jäädä maahan ja valkoinen kärpässieni on nuorena erehdyttävästi nuoren herkkusienen näköinen.
Siksi tuo HeSan lause "parhaimmillaan nuorena" on hirveän vaarallinen lause.
Kärpässienien itiöpöly on valkoinen. Värin voi varmistaa laittamalla sienen lakin muutamaksi tunniksi paperin päälle.

Jos arvelee löytäneensä metsäherkkusieniä ja ne ovat vielä niin nuoria ettei itiöpölyn väriä vielä näy, paras jättää ne metsään. Oikeat herkkusienet ovat hyviä myös aikuisina, kypsässä iässä.

Nuoren, vielä pallerona olevan kärpässienen voi myös sotkea (syötävään) kuukuseen. Sienet kannattaa siis aina halkaista.

Eilen näin paljon herkkusieniä. Siis oikeita champinjooneja; kaikissa olivat heltat jo itiöistä mustuneet. Kasvoivat kuitenkin liian lähellä valtatietä, joten jätin keräämättä. Herkkusienet keräävät muistaakseni herkästi raskasmetalleja.

P.S. Sienikirjassani on kuva myös myrkkyherkkusienestä. Herkkusienet eli champinjoonit on varminta poimia ruokakaupan hyllyltä.

En itse syö muita sieniä kuin kanttarelleja, herkkutatteja, leppäsieniä ja rouskuja sekä tietysti Tapionherkkusieniä (<-entisten lammaspeltoaukeiden läheisyydessä mm. Espoon Ryssänniityssä).

Herkkusieni todellakin erottuu jo helttojen värin vuoksi; valkoisen kärpässienen heltat ovat valkoiset.
Haperoissa ja tummissa sienilaaduissa on ongelmana niiden osuus ympäristömyrkkyjen kerääjinä.
Niitä ei tule kerätä vanhojen sahojen, entisten kaatopaikkojen ja teiden läheisyydestä.

GTK on julkistanut Suomen Syöpäkartan.
Siitä ilmeten syovän yhteys suuriin joukkoliikenneväyliin on ilmeinen.
Sieniä eikä marjojakaan kannata kerätä alle 240 metrin etäisyydellä asfaltoidusta tiestä.

Ongelma on sekin, että tuon metrimäärän jälkeen yleensä on vastassa vain hakkuuaukeaa.

HBIC kirjoitti:Mietittiin tuttavien kanssa myös, josko kyseessä olisi ollut nuorten hallukokeiluja, mutta eipä jutuissa ilmeisesti mainita syöjien ikää.

Suomessa kasvaa päihdetarkoituksessa hyödynnettäviä sieniä lähinnä suippomadonlakki ja punainen kärpässieni. Kumpikaan näistä ei erityisen myrkyllinen ja niitä on mahdoton sekoittaa mihinkään tappavaan sieneen.

Se selittää erittäin paljon, että myrkytyksen saaneet ovat aasialaisia maahanmuuttajia. Aasiassa on tapana poimia näitä valkokärpässientä muistuttavia herkkusienia suurena herkkuna ja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa käykin ikävästi kun koriin sattuu valkokärpässieni.

^ Ajattelin lähinnä sellaisia nuoria, jotka eivät välttämättä ole perehtyneet tarkemmin siihen, minkä tyyppisistä sienistä saa parhaimmat kiksit. Mutta eipä nyt ollutkaan sitten mikään nuorisojoukon tempaus, tms. kyseessä.

Sienimyrkytyspotilaiden tila ennallaan

julkaistu tänään klo 10:16

Tappavan myrkyllisen valkokärpässienen takia hoidossa olevien potilaiden tila on edelleen kriittinen. Neljää potilasta hoidetaan Helsingin yliopistollisen sairaalan kirurgisella osastolla. Uusia tapauksia ei ole ilmennyt.

Potilaista kaikkien on todettu syöneen valkokärpässientä, jonka he ovat ilmeisesti sekoittaneet herkkusieniin.

Osa sairastuneista on Aasiasta tulleita, mutta Suomessa vuosia asuneita maahanmuuttajia.

Heistä yhdelle harkitaan maksansiirtoa.

Viikonloppuna ilmennyt sienimyrkytysaalto on poikkeuksellinen. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa on koko 2000-luvulla hoidettu kymmenkunta sienimyrkytyksen saanutta potilasta. Heistä yhdelle on jouduttu tekemään maksansiirto.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/s ... origin=rss

Perussääntö on, että ei syödä valkoisia sieniä eikä keltaista lunta.

Mamuille molemmat voivat olla uutta tietoa. Näköjään myös Hesarin toimituksessa asiat eivät ole ihan selvillä. Tai sitten kuvituskuvien käyttö on niin automatisoitu prosessi, että kuvien sisältöä ei sen tarkemmin viitsitä katsoa. Voisi tietysti kysyä, miksi kuvapankista löytyy kuva, jossa on sieniveitsi ja valkoinen kärpässieni kourassa.

Hexan kirjoitti:Sama juttu korvasienten kanssa. Täytyy olla aika kultalusikka suussa syntynyt jos tahtoo makunautinnon takia terveytensä vaarantaa.

Mainittakoon nyt vielä että korvasienillä ei henkeään vaaranna jos tietää mitä tekee.
Ei mitään sieniä pidä popsiman suoraan maasta suuhun.

teppo kirjoitti:Perussääntö on, että ei syödä valkoisia sieniä eikä keltaista lunta.

Äläs nyt kyllähän valkoisista sienistä löytyy herkullisia lajeja, joitaei voi sekoittaa mihinkään vaaralliseen. Lampaankääpä esim. Keltaista lunta ei kyllä oikein taida syötävänä löytyä

Kerran itse löysin ison kasan herkkusieniä ja itse olin 99% varma, että ovat niitä. Mutta pakkohan ne oli sitten metsään viskata kun emäntä ei suostunut niitä kotiin ottamaan

Jos on kiinnostunut sieniä keräämään, niin sienikirja ostamaan ja sieniä metsään katselemaan. Itse aika paljon tunnen ja periaatteena yritän opetella pari uutta joka vuosi kun metsässä liikun. Valkoisia kärpässieniä oli aika paljon metsässä kun toissapäivänä siellä liikuin. Valkoinen kärpässieni on myrkkysienistä siitä paha tapaus, kun näyttää oikein herkulliselta sieneltä. Kun valtaosa muista myrkyllisistä on jo ulkonäöltäänkin melko luotaantyöntäviä tapauksia.

Korvasieniä on tullut kerättyä ja syötyä ja ovat vaarattomia jos vain muistaa pari kertaa ryöpätä ja huuhdella kunnolla. Eikä sitten tee siitä ryöppäysvedestä kastiketta, kuten muutama vuosi sitten erään laivan kokki oli tehnyt

Antsa kirjoitti:

teppo kirjoitti:Perussääntö on, että ei syödä valkoisia sieniä eikä keltaista lunta.

Äläs nyt kyllähän valkoisista sienistä löytyy herkullisia lajeja, joitaei voi sekoittaa mihinkään vaaralliseen. Lampaankääpä esim.

Hys hys. Pakko tässä on jotain yrittää. Jos pieni pelottelu saisi vaikkapa ihmiset jättämään vaaleat orakkaat poimimatta, että minullekin riittäisi.

Pysyttelen kanttarellin poimimisessa. Helppo tunnista ja hyvää.
Olihan tosin ennen ellei peräti nykyisinkin lastentarhojen pihalla olevat pöyrivien keinujen katto maalattu punakärpässienen näköisiksi ja ei ne tenavat vissiin kovin ahkeraan niitä metsästä löytyviä yksilöitä suuhunsa pistäneet, en ainakaan muista lukeneeni mistään.

Jimt kirjoitti:Suomessa kasvaa päihdetarkoituksessa hyödynnettäviä sieniä lähinnä suippomadonlakki ja punainen kärpässieni.

Enpä tuota punaista kärpässientä suosittele päihdetarkoitukseen. Enkä mihinkään muuhunkaan. Lantamadonlakit yms. on asia erikseen..

Paha moka hesarilta, saivat ihmiset syömään valkosia kärpässieniä. Hassusti tuossa hesarin vastineessa todetaan, että keskustelemme asiasta edelleen toimituksessa. Huolestuttavampaa olisi jos asia ohitettaisiin olan kohautuksella. Aika morkkis voi olla toimitajalla/taittajalla joka tuon kuvan on lehteen lätkäissyt.

Antsa kirjoitti:

teppo kirjoitti:Perussääntö on, että ei syödä valkoisia sieniä eikä keltaista lunta.

Äläs nyt kyllähän valkoisista sienistä löytyy herkullisia lajeja, joitaei voi sekoittaa mihinkään vaaralliseen. Lampaankääpä esim. Keltaista lunta ei kyllä oikein taida syötävänä löytyä

Tämän takia itse kommentoinkin että valkoisia hatullisia sieniä ei kannata syödä. Vaalea orakas ja lampaankääpä ovat sellaisia "möykkykasoja", ettei niitä voi mitenkään sekoittaa kärpässieneen. Lisäksi väri on usein hienosti kellertävähkö, se mitä sanotaan luonnonvalkoiseksi, kun taas valkokärpässieni on puhtaan valkoinen.

Kerran itse löysin ison kasan herkkusieniä ja itse olin 99% varma, että ovat niitä. Mutta pakkohan ne oli sitten metsään viskata kun emäntä ei suostunut niitä kotiin ottamaan

Pakko sanoa, että emäntäsi oli mielestäni oikeassa. Itse en uskaltaisi pelkän sienikirjan perusteella alkaa erottelemaan nuorta herkkusientä ja valkokärpässientä toisistaan. Erottelu pitäisi oppia asiantuntijalta, koska sienikirjojen kuvat eivät ole niin hyviä ja tarkkoja, ja niiden värisävyt eivät vastaa luonnossa nähtäviä värejä.

Korvasieniä on tullut kerättyä ja syötyä ja ovat vaarattomia jos vain muistaa pari kertaa ryöpätä ja huuhdella kunnolla. Eikä sitten tee siitä ryöppäysvedestä kastiketta, kuten muutama vuosi sitten erään laivan kokki oli tehnyt

Tutkimusten mukaan myrkkymäärä on vielä kahdenkin ryöppäyksen jälkeen sellainen, että jatkuvalla käytöllä saattaa saada aiheutettua itselleen pysyviä vaurioita. Korvasienten tapauksessa niitä onneksi löytyy sen verran vähän, etteivät useimmat syö niin paljoa vuosittain.

Itse en vain näe mitään syytä miksi pitäisi ottaa edes se pieni vaurio, jos sattuisinkin vaikka olemaan myrkylle herkempi kuin joku keskivertohemmo. Kun en varsinaisesti ole nälkään kuolemassa muutenkaan

Hexan kirjoitti:Tutkimusten mukaan myrkkymäärä on vielä kahdenkin ryöppäyksen jälkeen sellainen, että jatkuvalla käytöllä saattaa saada aiheutettua itselleen pysyviä vaurioita. Korvasienten tapauksessa niitä onneksi löytyy sen verran vähän, etteivät useimmat syö niin paljoa vuosittain.

Khyllä.Gyromitriini aiheuttaa syöpää ja jatkuvalla käytöllä voisi saada kasvaimia tai maksan vajaatoiminnan.
Ryöpätyistä sienistä ei riskiä aiheudu joskaan korvasieniä ei pidä pienille lapsille syöttää.
Henganvaaraahan korvasieni ei juurikaan aiheuta raakanakaan syötynä aikuiselle.
Nykytutkimusten mukaan sieniin jää eniten myrkkyä kuivattuina ja tässä tapauksessa sieniä
pitäisikin keittää vielä tämän jälkeen.

Jimt kirjoitti: << Se selittää erittäin paljon, että myrkytyksen saaneet ovat aasialaisia maahanmuuttajia. Aasiassa on tapana poimia näitä valkokärpässientä muistuttavia herkkusienia suurena herkkuna ja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa käykin ikävästi kun koriin sattuu valkokärpässieni.

Suomalainen sienikurssi pitäisi sisällyttää maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaan.
Sienitietous on myös paluumuuttajien parissa aika vähäistä, vaikka he ovat innokkaita sienestäjiä. Olen sen nähnyt. Onneksi he suosivat rouskuja ja osaavat käsitellä niitä.

Mustarousku on myrkyllinen, ellei sitä keitä. Latinaksi sen nimi on lactarius necator, eli tappajarousku. On siinäkin sellaista myrkkyä, ettei se terveysruokaa ole. Sitä ei kannata kerätä, vaikka keittoniksit osaisikin.

Venäjällä monet uskovat, että jonakin vuonna tutut sienet äkkiä muuttuvatkin myrkyllisiksi. Suomalainen huomasi: "rouskut" kerääjän korissa olivatkin pulkkosieniä.
Pulkkosienikin voi olla tappaja.

X-tine kirjoitti:Sitä ei kannata kerätä, vaikka keittoniksit osaisikin.

Miksi ei kannattaisi?Mustarousku keitettynä(pelokkaimmat voivat keittää kahdesti) on hyvä ruoka
tai suolasieni muiden joukossa.Ja ne vuosikymmeniä vanhat hurrien tutkimukset mustarouskun syöpää
aiheuttavasta vaikutuksestakin on kumottu jo aikoja sitten.
Näköjään nuo suomalaiset sienikurssit pitäisi iskeä pakolliseksi myös suomalaisille.
Ei kävisi vahinkoja.