No, natsien toiminta oli paljon näyttävämpää kuin kommareiden. Oli kaikkien aikojen paras ja tehokkain sotilasorganisaatio hienoine aseineen, Gestapo ja sen "kaverit", uniformuja, paraateja, mahtavia rakennelmia, teknistä etumatkaa ja kaikki toimi muutenkin kuin kone. Se oli tavallaan uskomaton suoritus ja saavutus niinkin pieneltä porukalta. Venäjällä taas elettiin sata vuotta jäljessä ja kaikki tapahtui siksi erilaisella tehokkuudella. Noin karkeasti verraten.
Sodan jälkeen tosiaan Suomessa ihan helvetin moni uskoi Neukkulan olevan yltäkylläinen ihanne. Vielä ihan NL:n romahdukseen ja vähän jopa sen jälkeenkin (vissiin ainoina maailmassa?!) Ei pelkästään seitkytäluvun nuorisokommarit, vaan ihan sodankin elänyt sukupolvi. Ei minun lapsuudessani ollut tiedossa Stalinin tekoset, ei. Hitler kyllä tunnettiin ja kapitalistinen meno oli järjenköyhyyttä ja haaskaamista yms.
Asiaan. Minua kiinnostaa lähes kaikki rikollisuus (ei juurikaan talous tai poliitikkojen valehtelu...), muttei tulenpalavasti. Minua kiehtoo se, miten kukaan ei ole täysin hyvis tai ehkä hyvin harva täysin pahiskaan. Miksi voimme tehdä lähes mitä vaan sopivissa olosuhteissa. Miksi jokainen pohjimmiltaan ajaa omaa mielihyväänsä. Miten sellainen asenne ei saisi tulla tietoiseksi jokapäiväiseen ajatteluumme. Siis: Miksi joku tekee niin?
Kiinnostavat rikokset
-
kakkosurpo
- Frank Columbo
- Viestit: 9023
- Liittynyt: Pe Joulu 24, 2010 10:53 pm
- Paikkakunta: Jupiter
Re: Kiinnostavat rikokset
Kaikista kiinnostavimpiahan ovat tietenkin kotikutoiset jutut.
Tietenkin nekin kiinnostaa missä tuttuja vilahtelee.
Tietenkin nekin kiinnostaa missä tuttuja vilahtelee.
Odota vain, sinäkin kuolet. Ajankohta on vielä hiukan auki, mutta kuolet kuitenkin, ja tyhjyys siellä odottaa. Kukaan ei muista 10 vuoden päästä että olit edes olemassa. Reilu peli kaikille.
-
mrs Nutcase
- Armas Tammelin
- Viestit: 86
- Liittynyt: Ti Maalis 09, 2010 2:50 pm
Re: Kiinnostavat rikokset
Jep, ns rikollinen mieli kiinnostaa tai pikemminkin se, että onko sellaista. Kun sitä tietää rikollisia, jotka ovat tehneet kamalia tekoja, mutta eivät kuitenkaan vaikuta oikeasti pahoilta ihmisiltä, ja sitten tietää tyyppejä, jotka ovat oikeasti ilkeitä ja pahansuopia tekemättä silti mitään varsinaisesti rikollista, ja sitten on niitä, jotka luulevat olevansa jopa hyväntekijöitä, mutta tekevät oikeasti pahaa jälkeä. Että missä nämä rajat menevät ja miksi tiettyjä tekoja pidetään rikollisina ja toisia ei, vaikka ne voivat aiheuttaa toisissa ihmisissä vaikka minkälaisia elinikäisiä traumoja. Motiivit, logiikka (tai sen puute), uskomukset ja ennakkoluulot kiinnostavat. Esim kun nyt Bulevardin perhettä julkisuudessa luonnehdittiin, että se oli tavallinen perhe, niin heti heräsi ajatus, että ai, noinko toimii tavallinen perhe?