MURHA.INFO

Kiusaaminen on kiusaamista ja mielipiteeni on että se ei voi johtua myös kiusatusta. Suoraan sanottuna p*ska tekosyy laittaa huumorintajuttomuuden piikkiin, oli sitten kyseessä minkälainen kiusaustapaus tahansa.

insomniac kirjoitti:Kiusaaminen on kiusaamista ja mielipiteeni on että se ei voi johtua myös kiusatusta. Suoraan sanottuna p*ska tekosyy laittaa huumorintajuttomuuden piikkiin, oli sitten kyseessä minkälainen kiusaustapaus tahansa.

Mitä kiusaaminen mielestäsi on? Mikä on määritelmäsi kiusaamiselle?

Miksi kiusaaminen ei voi johtua myös kiusatusta?

Minä olen kauhea tosikko, mutta silti minua ei kiusattu koulussa. Jope Ruonansuuta sen sijaan on kertomansa mukaan kiusattu koulussa. Mitä tästä kaikesta oikein pitäisi ajatella ?

Minua kiusattiin koko yläasteen ajan, ja silti voin sanoa, että olisi saattanut jäädä kiusaamatta, jos en olisi heti alkuun reagoinut itkemällä tai suuttumalla.

Se ei siis silti tee minusta syyllistä.

Tiina kirjoitti:Minä olen kauhea tosikko, mutta silti minua ei kiusattu koulussa. Jope Ruonansuuta sen sijaan on kertomansa mukaan kiusattu koulussa. Mitä tästä kaikesta oikein pitäisi ajatella ?

Julkkisten määritelmät kiusaamisesta ovat joskus mielenkiintoisia...

Marsalkka kirjoitti:Julkkisten määritelmät kiusaamisesta ovat joskus mielenkiintoisia...

Mitä tarkoitat tällä?

Jopen tapausta en siis tunne, mutta olenpa lukenut mm. joidenkin julkkisten/puolijulkkisten kommentteja, joissa he ovat kuvailleet kiusaamisena jotain yksittäistä tai pari kertaa tapahtunutta pään aukomista.

Hyvä marsalkka kirjoituksestasi saa sen kuvan että mielestäsi kiusaaminen määreenä ei toteudu ilman toistuvaa henkilöön kohdistuvaa henkistä/fyysistä väkivaltaa,omastamielestäni kiusaamisen määre täyttyy jo mikäli negatiivinen kommentti on annettu ilkeily eikä rakentavassa tarkoituksessa.

^ Onko kiusaamista mielestäsi se, jos toinen huutaa toiselle "vitun homo" ilkeilymielessä?

Marsalkalle lyhyesti kyllä.

Vaiettu tosiasia on myös se,että KIUSATUT ohjataan koulun puolesta hoitoon.Kiusaajieel ei ole minkäänlaisia seitaamuksia.Eli kyllä se on ihan avointa asiaa,että kiusatun tulee muuttua.
Haluaisin nähdä sen kouluj ja sen rehtorin,jolla olisi kerrankin kanttia heittää kiusaajaoppilaat koulusta,laitta heidät toiseen kouluun,laittaa heidät hoitoon ja usein heittää heidän vanhempansakin selkä seinää vasten.

Meidän pojan sijaisopettaja meinasi saada slaagin,kun kuuli että hän on se,joka koulun puolesta oli suositettu tutkituttavaksi,mikä oli seurausta siitä,että puutuin hänen kiusaamiseensa.
Uusi pitkäaikaissijainen kertoi,että lapsemme on yksi ainoista pojista,joka on tunneilla hiljaa,opiskelee,osallistuu ja osaa.Tässä alle kolmenkymmenen oppilaan luokassa on 15 täyspäiväistä häirikköä ja vaikka luokassa on 2 aikuista,järjestystä ei saa.Onneksi opettajalla oli kanttia sanoa tämä myös koulun rehtorille.
Taitaa vaan olla siinä koulussa isompi ongelma käsillä,koska koulussa ei ole tämän opettajan kertoman mukaan,yhtään rauhallista luokkaa.

No,ehkä ongelma siellä loppuu,kun lapsellemme optetetaan tätä samaa "huumorintajua",mitä esiintyy valtaosalla koulun oppilaista.

Tähän lyhyesti, että jahans...

Itse hakisin ehkä hieman toisenlaista lähestymistapaa esimerkiksi tähän tyyliin:

Salmivallin (2003) mukaan kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Kiusaamista voi kuvata myös systemaattisena voiman väärinkäyttönä. Systemaattisuuden ja toistuvuuden lisäksi kiusaamistilanteeseen liittyy osapuolten epätasaväkisyys eli kiusaaja on jollain tavalla kiusattua vahvempi.

Ja palatakseni aiemmin keskustelussa esiintyneeseen asiaan eli voiko kiusaaminen johtua myös kiusatusta,
minun vastaus tähän asiaan on että aihe/kohde voivat löytyä kiusatusta itsestään muttä siltikään se ei oikeuta ketää kiusaamaan tai edes kommentoimaan kyseisiä asioita/ominaisuuksia.

Tässä hieman laajemmin kiusaamisen määrittelystä:

Kiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisen tai toisten tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino. Voimasuhteiden ero voi perustua esim. ikään, fyysisiin ominaisuuksiin, asemaan ryhmässä tai tukijoukkoihin. Kiusaajalla on valtaa tai voimaa, jonka avulla hän saa yliotteen kiusatusta. Kiusaaminen on vallan tai voiman väärinkäyttöä.
Kiusaaminen voi olla:
• fyysistä (lyöminen, töniminen, edessä seisominen, estäminen, tavaroiden piilottaminen)
• sanallista (haukkuminen, pilkkaaminen, uhkailua, kiristäminen, sanomisten kommentointi, pilan teko, juorujen levittäminen)
• sosiaalista manipulointia (ilmeily, huokailu, ulkopuolelle jättäminen, toisen puhuttelun väistäminen)
Kiusaamista ei ole, kun kaksi tasaväkistä oppilasta selvittelee välejään tai riitelee, tai kun kiusoittelun ja härnäämisen kohteeksi joutuvat satunnaisesti eri oppilaat. (Salmivalli 2003)

Marsalkan postaama määritelmä kiusaamisesta on moraalisesti ja eettisesti täysin kestämätön, ja kuvaa vain kirjoittajansa ajattelematonta ja tunneköyhää suhtautumista heikompiinsa.