MURHA.INFO

Atlanta kirjoitti:Entä Ismon saunakaveri? Onko kuulusteltu perusteellisesti? Ei mies ilmaan itsekseen katoa!
Epäilen koko tarinaa saunomisesta ja pahasti.

Juttua tarkemmin mietittyäni olen kuitenkin käntynyt rikosteorian kannalle. En välttämättä pidä saunakaveria syyllisenä vaan jotain muuta tilaisuutta hyväkseen käyttänyttä. Nitähän oli joiilla tunnetusti oli syytä (Ismon luonne ja talousasiat) toivoa Ismon häviämistä. Mitä taas tulee nähty siellä tai täällä huhuihin. Mielestäni on mahdollista että tarpeeksi paljon samannäköistä on pidetty Ismona.

Niin, saunaan ollaan oltu menossa, ainakin Ismolle on uskoteltu niin, kun kerran oli siihen varautunut. Mutta mitä sitten tapahtui, kun ei löylyyn ehtinyt?
Samoin uskon, että Ismoa ei ole näkynyt missään katoamisensa jälkeen. Ei kai hän jää kenenkään edes vahingossa nähtäväksi, jos kadota aikoo. On ollut joku häntä muistuttava. Tai huhuh keksitty vain ihan muuten vaan.

"Tai huhuh keksitty vain ihan muuten vaan"

Niin, tuossakin olisi jonkinlainen tutkintalinja - miksi huhu keksitty? Että saadaan poliisit etsimään väärästä suunnasta vaikka oikeasti Ismo olisikin tapettu? Ihan fiksuahan tuokin olisi, mutta kuinka monella ois pokkaa mennä valehtelemaan, että on Ismon nähnyt elossa tuolloin... Aika törkeetä ois.

Toisaalta ehkä joku on tosiaan luullut nähneensä Ismon. Itsekin varsinkin siskoni kuoleman jälkeen olin näkevinäni siskoani joka paikassa.
Saman näköisiä ihmisiä vaan tuli vastaan.

Onkohan Ismo jo julistettu kuolleeksi kun yli 10v lienee ollut kadonnut?

Hakevatko omaiset kuolleeksi julistamista vai tekevätkö viskaalit sen virkansa puolesta vai asia menee?

^Väitän vahvalla mutu-tuntumalla että on kuulusteltu varmasti niin hyvin kuin mahdollista, varsinkin kun Kumpulaisen katoamista ainakin aluksi tutkittiin henkirikoksena. Lisäksi saunakaveri kyllä esiintyi omalla nimellään ja kasvoillaan Kadonneet-ohjelmassa: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/k ... edia=33106

Vähän OT, mutta kun Nylonköysi muutama sivu takaperin heitti ajatuksen, että mahtaako Ismo tulla ajastaan esille kolostaan vaatimaan mahdollisia perintöjään, niin rupesin miettimään, miten omaehtoisessa katoamisessa toimittaisiin tuollaisessa tilanteessa? Jos on kuolleeksikin ehditty jo julistaa. Palautetaan kai elävien kirjoihin viranomaisten taholta, mutta mitä sille perinnölle käy? Niissähän on se puoli vuotta aikaa vaatia itselleen osuutta, riitatilanteessa siis. Hyvin pitäisi perillä olla ja seurailla sukunsa vaiheita. Kaukaa haettua eikä liity tähän katoamiseen mitenkään, kunhan mielenkiinnosta aloin pohtia.

Edit. Lisäkysymys juolahti vielä mieleen, että onkohan tuollaista koskaan edes tapahtunut? Epäilen.

Atlanta kirjoitti:Niin, saunaan ollaan oltu menossa, ainakin Ismolle on uskoteltu niin, kun kerran oli siihen varautunut. Mutta mitä sitten tapahtui, kun ei löylyyn ehtinyt?
Samoin uskon, että Ismoa ei ole näkynyt missään katoamisensa jälkeen. Ei kai hän jää kenenkään edes vahingossa nähtäväksi, jos kadota aikoo. On ollut joku häntä muistuttava. Tai huhuh keksitty vain ihan muuten vaan.

Surullinen juttu on se, että ihan tarpeeksi paljon päästään riittävän kipeitä ihmisiä harhailee keskuudessamme "avohoidon" nimellä.
Jos nämä raukat ei muuten huomiota saa, ne sitten vaikka käyttää tällaista juttua herättämään ihmiset huomaamaan että, "hei mäkin oon olemassa".
Suuressa maailmassa tämä ja valetunnustukset on oikea todellinen riesa suurta kuuluisuutta saaneiden juttujen yhteydessä. Mullekin on ulkonäön perusteella sattunut aivan liian monta henkilötunnistusvirhettä (onneksi ei kuitenkaan vakavin seuraamuksin). Aivan liian monta kertaa on itsellekin tullut ulkonäön perusteella mieleen että se tai tämä tyttö voisi olla sen tai tämän naisen lapsi ja niin edelleen. En siis ihmettele että ihmiset jo mahdollisen ilmoittamattajättämisen tuoman mahdollisen syytteeseenjoutumispelon tähden ilmoittelee tarpeeksi paljon saman näköisiä, joka osaltaan selittää keskenään ristiriitaiset nähty siellä täällä tai tuolla havainnot.

Mitkä kaikki seikat elävässä ja oikeassa Ismo Kumpulaisessa täsmäsi yhteen sen huoltoasemalla nähdyn Ismo Kumpulaisen kanssa ?

Eikös tässä ollut joku Ismon hyvin tuntema mies joka näki Ismon siellä huoltiksella.
Muistaakseni poliisi piti tuota tietoa luotettavana.Korjatkaa jos olen väärässä.

mielikki kirjoitti:Eikös tässä ollut joku Ismon hyvin tuntema mies joka näki Ismon siellä huoltiksella.
Muistaakseni poliisi piti tuota tietoa luotettavana.Korjatkaa jos olen väärässä.

Muistan aikanaan kun tätä käsiteltiin lehdissä ja kyllä ihan hyvä tuttu oli joka oli nähnyt. Tässäkin ketjussa tämä on mainittu, mutten jaksa ruveta etsimään Ihan luotettavana kai tuota havaintoa pitivät.

Helmien kanssa samaa mieltä, eli todennäköisesti Ismon tuttu on luullut nähneensä hänet (todennäköisesti siksi, että on kovasti toivonut näkevänsä). Käsittääkseni tällainen on tavallista läheisensä menättäneille. Voihan olla, että Ismon kaveri on (aiheetta) tuntenut syyllisyyttä/ahdistusta yhteisen reissun jälkeen tapahtuneesta katoamisesta.

Verna kirjoitti:Helmien kanssa samaa mieltä, eli todennäköisesti Ismon tuttu on luullut nähneensä hänet (todennäköisesti siksi, että on kovasti toivonut näkevänsä). Käsittääkseni tällainen on tavallista läheisensä menättäneille. Voihan olla, että Ismon kaveri on (aiheetta) tuntenut syyllisyyttä/ahdistusta yhteisen reissun jälkeen tapahtuneesta katoamisesta.

Olen minäkin menettänyt läheisiäni,valitettavasti.Mutta en koskaan ole erehtynyt luulemaan samannäköistä(surun keskellä)näkemääni ihmistä läheisekseni,vaan aina olen tiennyt että surun murtamana oman läheisen piirteet korostuu jossakin näkemässäni ihmisessä.
Jotakin kummaa tähän juttuun liittyy,aika näyttää.
Uskon Ismon kavereitten kuiteskin puhuvan totta.

mielikki kirjoitti:

Verna kirjoitti:Helmien kanssa samaa mieltä, eli todennäköisesti Ismon tuttu on luullut nähneensä hänet (todennäköisesti siksi, että on kovasti toivonut näkevänsä). Käsittääkseni tällainen on tavallista läheisensä menättäneille. Voihan olla, että Ismon kaveri on (aiheetta) tuntenut syyllisyyttä/ahdistusta yhteisen reissun jälkeen tapahtuneesta katoamisesta.

Olen minäkin menettänyt läheisiäni,valitettavasti.Mutta en koskaan ole erehtynyt luulemaan samannäköistä(surun keskellä)näkemääni ihmistä läheisekseni,vaan aina olen tiennyt että surun murtamana oman läheisen piirteet korostuu jossakin näkemässäni ihmisessä.
Jotakin kummaa tähän juttuun liittyy,aika näyttää.
Uskon Ismon kavereitten kuiteskin puhuvan totta.

Varmasti kaikki eivät menehtynyttä omaistaan näe; silti se on täysin mahdollista.

Tässä muuten hyvä linkki surureaktiosta: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04263.pdf

mielikki kirjoitti:

Verna kirjoitti:Helmien kanssa samaa mieltä, eli todennäköisesti Ismon tuttu on luullut nähneensä hänet (todennäköisesti siksi, että on kovasti toivonut näkevänsä). Käsittääkseni tällainen on tavallista läheisensä menättäneille. Voihan olla, että Ismon kaveri on (aiheetta) tuntenut syyllisyyttä/ahdistusta yhteisen reissun jälkeen tapahtuneesta katoamisesta.

Olen minäkin menettänyt läheisiäni,valitettavasti.Mutta en koskaan ole erehtynyt luulemaan samannäköistä(surun keskellä)näkemääni ihmistä läheisekseni,vaan aina olen tiennyt että surun murtamana oman läheisen piirteet korostuu jossakin näkemässäni ihmisessä.
Jotakin kummaa tähän juttuun liittyy,aika näyttää.
Uskon Ismon kavereitten kuiteskin puhuvan totta.

¨
Tämä tuttava ei kuitenkaan ole välttämättä ajatellut, että Ismo on kuollut, vaan että Ismo on kadonnut omaehtoisesti. Ja sen vuoksi on saattanut helpommin tutunnäköisen hahmon nähdessään ajatella että tuohan on Ismo. Itse ainakin olen useamman kerran nähnyt tutulta näyttävän hahmon esim. kaupassa ja mennyt joitakin sekuntteja ennen kuin tajuaa ettei tuo voi olla minun kaipaama läheinen, koska sitä ei enää ole olemassa.

Itsellenikin on käynyt näin. Kotikaupungissani asuu henkilö, joka muistuttaa erittäin paljon muutama vuosi sitten kuollutta ystävääni. Hän on pari kertaa tullut vastaan kadulla ja olen ollut vähällä tervehtiä "Pertsaa" vaikka hyvin tiedän että "Pertsa" on kuollut enkä ole siitä enää mitenkään surun murtama. Tämä liittyy siihen että ihmisaivot poimivat ympäristöstä itselleen tuttuja kasvonpiirteitä ja yhdistävät ne muistoihin, eikä siinä ole mitään kummallista.

Laiskuuttani en viitsinyt koko ketjua lukea, josko samaa on tarjottu aiemminkin?
Kumpulaisen nimellä löytyy naamakirjasta aikaslailla samapärstäinen heppu, sopivasti vanhentuneena ja ulkomaiselle näyttävä maisema taustalla.