MURHA.INFO

sivusta_seuraaja: Tässä nyt lienee kyse ihan vaan termistöstä. Syyttäjä syyttää yhdellä nimikkeellä, puolustus esittää toista ja tuomio annetaan kolmannella. Kuitenkin meille kaikille on jo käynyt selväksi lopputulos.

sivusta_seuraaja kirjoitti:

apassi71 kirjoitti:
Taija ei sentään ole murhannut ketään.

mitäs Taija on tehnyt?

hups -henki läksi kahdelta ihmiseltä,
niinkö?

Otsikko jo kertoo jotain. En Taijan tekoja puolustele, koska väärinhän Taija on tehnyt, mut ei mielestäni ole murhasta tumittu koskaan. Voimia Taijalle. Kiva kun olet linjoilla.

Sori. Siis tuomittu.

Taija kirjoitti:sivusta_seuraaja: Tässä nyt lienee kyse ihan vaan termistöstä. Syyttäjä syyttää yhdellä nimikkeellä, puolustus esittää toista ja tuomio annetaan kolmannella. Kuitenkin meille kaikille on jo käynyt selväksi lopputulos.

Näin minäkin sen näen ja onko tuolla vaikutus, murha tappo -mikä vaan.
Ihmisen henki siinä on kyseessä kuitenkin.

sivusta_seuraaja kirjoitti:

anneli1 kirjoitti:.

Muija kuuluu telkien taakse, ei vapauteen. Kaksinkertainen tappaja ja päässä niksahtelee, mitä välii... Onko muuten selvittämättömiä henkirikoksia noilla main ollut silloin kun eräs tietty leidi saapasteli maisemissa??

Mitä tarkoitat?
Ainenkin samaan aikaan on surmattu samalla tavalla "pygmi-Jussi R."
jota hää ei ole tappanut.

Kuitenkin kaikki tutut ja suku, omaiset jne. tiedottaa, että tunnettu TYYNYSURMAAJA TAPPO KAVERiN!
löytyy alibista. Eipä tunnusta täällä nimikirjaimet ovat hänen mukaan MT.

Liekkö sitten tappanut kaksi samalla tapaa????

Siis oikeasti, minä tunsin henkilökohtaisesti Taijan ensimmäisen uhrin, näin hänet vain päivää ennen tapahtunutta ku kävi kylässä mun ja silloisen ukkoni luona, sen verran voin sanoa et kyseistä henkilöä tutut kutsui Makeksi, koko nimeä en tänne laita. Ja Taija oli aivan oikeassa kyllähän Makea moni jäi kaipaamaan mutta moni niin sanottu kaveri tunsi vain kiitollisuutta Taijalle... Mutta tsemiä sulle Taija olet tuomiosi suorittanut toivottavasti nyt elämä menee paremmin. (Olin muuten käräjillä kun Taija tuomion Maken taposta sai, ja ihan kohtuullinen rangaistus mun mielestäni oli) Eikä BTW muuten ns.leski kovin surrut, eivät edes yhdessä olleet...

Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä.

ms.Marple80 kirjoitti:

sivusta_seuraaja kirjoitti:

anneli1 kirjoitti:.

Muija kuuluu telkien taakse, ei vapauteen. Kaksinkertainen tappaja ja päässä niksahtelee, mitä välii... Onko muuten selvittämättömiä henkirikoksia noilla main ollut silloin kun eräs tietty leidi saapasteli maisemissa??

Mitä tarkoitat?
Ainenkin samaan aikaan on surmattu samalla tavalla "pygmi-Jussi R."
jota hää ei ole tappanut.

Kuitenkin kaikki tutut ja suku, omaiset jne. tiedottaa, että tunnettu TYYNYSURMAAJA TAPPO KAVERiN!
löytyy alibista. Eipä tunnusta täällä nimikirjaimet ovat hänen mukaan MT.

Liekkö sitten tappanut kaksi samalla tapaa????

Siis oikeasti, minä tunsin henkilökohtaisesti Taijan ensimmäisen uhrin, näin hänet vain päivää ennen tapahtunutta ku kävi kylässä mun ja silloisen ukkoni luona, sen verran voin sanoa et kyseistä henkilöä tutut kutsui Makeksi, koko nimeä en tänne laita. Ja Taija oli aivan oikeassa kyllähän Makea moni jäi kaipaamaan mutta moni niin sanottu kaveri tunsi vain kiitollisuutta Taijalle... Mutta tsemiä sulle Taija olet tuomiosi suorittanut toivottavasti nyt elämä menee paremmin. (Olin muuten käräjillä kun Taija tuomion Maken taposta sai, ja ihan kohtuullinen rangaistus mun mielestäni oli) Eikä BTW muuten ns.leski kovin surrut, eivät edes yhdessä olleet..

Eikö uhri saa nukkua edes rauhassa, jos sinulla ei tärkeämpää niin oisit voinut laittaa vaikka yksityisellä ja nuolla sinne, ex vaimot ja miehet puhuu sitä sun tätä varsinkin jos ovat JÄTETTYJÄ exiä

Marple 80 älä vaivu synkkyyteen tämä uhrikin makaa multien alla, makaatkohan sinä multien välissä kun paremmin menee.. tuntonne polttaneet

Ester kirjoitti:Marple 80 älä vaivu synkkyyteen tämä uhrikin makaa multien alla, makaatkohan sinä multien välissä kun paremmin menee.. tuntonne polttaneet

Niin luulisin että sitten murheet ja huolet kadonneet, minähän en sitä jää suremaan että täältä pois lähden, jokainen kun täältä tavallaan ja ajallaan pois pääsee, kukaan ei tänne kitumaan jää Mutta anteeksi kun tänne kirjoitin...

Luin viestiketjun kokonaisuudessaan ja oloni on sen jäljiltä kovin hämmentynyt. Täällä surmaaja kertoo teoistaan kuten minä menneiden vuosien tyylimokista, vähän mukamas häpeillen, mutta kuitenkin vähätellen ja oikeuttaen. "Kaikkihan tekee virheitä, toiset tekee pahempia mokia, jotkut kuitenkin kehuivat niin.." Ihan uskomatonta. En yhtään ihmettele, että keskustelu herättää tunteita.

Todella toivon, ettei kukaan uhrien omainen olisi tappajan ylimielisiä viestejä nähnyt. Toivottavasti osaavat jättää omaan arvoonsa.
Pohtimista vaatii tämä juttu todella..

Valitettavasti ainakin aiemman uhrin omaiset tätä ketjua lukevat, minä mukaan lukien. Siksi vähän korventaakin lukea näitä tekstejä. Edelleen hämmentää myös se, että Taija väittää, että uhrin kaverit ovat keikanneet kämpän surman jälkeen, vaikka kukaan uhrin omaisista ei tällaisesta tiedä mitään. Me kuitenkin haettiin henkilökohtaiset tavarat sieltä sitten myöhemmin ja tyhjennettiin asunto.

Minä en usko mihinkään punahilkan aiheuttamiin "parannuksiin" paskan vertaa. Tekojaan voi puolustella, mutta ei se saa niitä tekemättömäksi tai hyväksyttävämmiksi.

Tämähän nyt on tällainen ikuisuuskysymys. Onko ihmisellä oikeus kokea sovittaneensa tekonsa, kun on sen lain silmissä tehnyt? Ei se tuomion suorittaminen ihmisestä syytöntä tee, mutta toisaalta kyllä rikoksensa sovittaneen. Se, miten tekijä elämäänsä elää ja menneisyyteensä suhtautuu lienee tekijän omalla omallatunnolla. Ei meistä kukaan niin synnitön ole, ettäkö voisi muuta väittää.

Uhrien omaisten asema on kova. Menetys on ikuinen, ei vain kymmenen vuoden tuomio. Ei tule puolikkaita eikä vähennyksiä. Se on ikuista. Katkeruus on kova taakka. Kuitenkin uskallan väittää, että vähemmällä pääsee moni tässäkin ketjussa uhrin omaisena esittäytynyt, kun jättää tämän ketjun tähän, vaalii niitä omia muistoja ja pyrkii välttämään sitä katkeroitumista. Se on pahinta myrkkyä. Ja kun tosiasia on, että näidenkin tässä ketjussa esillä olleiden rikosten tekijä todella on jo tekonsa sovittanut. Veistä voi toki käännellä haavassa sen minkä jaksaa ja ehtii, mutta kuka siinä voittaa?

Tekijänkin kannan näen. Jos ihminen ei ole täysin tunteeton psykopaatti (mitä tämä tekijä tehtyjen mielentilatutkimusten ym. mukaan ei ole) on taakka hänenkin harteillaan lopun ikänsä. En sano, etteikö kuuluisikin olla, mutta sanon että se on raskas taakka kantaa. Jos siitä huolimatta päättää lopulla elämällään tehdä jotain hyvää (ihan vaikka vaan päättämällä pysyä kaidalla tiellä) on se mielestäni oikeutettua, ja hyvä asia. Omaiset ovat katkeria, mutta ei syyttely tuo ketään takaisin. Luulen, että tekijällä on ollut aikaa omaa tekoaan (/tekojaan) miettiä ja onhan hän syyllisyytensä myöntänyt. Kuka meistä sitten on oikea ihminen sanomaan, mitkä virheet elämässä on unohdettavissa, ja anteeksi annettavissa, ja mitkä eivät?

Minä olen tehnyt paljon virheitä - en kuitenkaan henkirikosta - ja kadun niitä lopun elämäni. En katuisi enempää, enkä vähempää vaikka kuinka toiset kääntäisivät veistä haavassa. Kuitenkin sen ymmärtäisin, minunkin virheistäni ovat sivulliset kärsineet.

Minua kohtaan on myös tehty väärin, olen joutunut kärsimään toisten virheistä. Myös henkirikoksesta. Ei vähennä minun tuskaani osoittaa sormella jotakuta toista, vaikka onhan se helpottavaa, kun on joku jota syyttää. En silti syyttele -enää. Teot on tehty, tuomiot istuttu ja elämä jatkuu niillä, joilla jatkuu. On jokaisen oma tehtävä tehdä omastaan paras mahdollinen, lähtökohdat ja olosuhteet ovat muokanneet polut erilaisiksi, mutta kuljettaviksi. Kaikilla.

Tämähän oli nyt ihan ot, mutta luettuani viimeiset viisi sivua vuoroin tekijän, vuoroin uhrien omaisten tai muiden tuttujen kommentointia, halusin tuoda ajatukseni esille. Kauempaa näkee molempiin suuntiin..

Hei hyvää kevättä ihan kaikille

Hyvä kirjoitus tuo edellinen.
Täällä puhutaan vain uhrien omaisten kärsimyksistä. En todellakaan vähättele niitä; ei kenenkään ihmisen kuolema, oli tämä ihminen hyvä tai paha, ole omaisille hauska asia. Aina on ikävää ja surua, ainakin vähän. On sitten henkilö kohdannut matkansa pään luonnollisen kuoleman, henkirikoksen tai itsemurhan kautta, aina on joku, joka suree todella.
Mutta ei vain henkirikosten uhrien omaiset kärsi. Myös surmaajalla/murhaajalla on läheisiä.
He kärsivät varmaan tuon henkilön teosta ja saavat vielä häpeät päälleen, kun asioita ruoditaan ja levitellään mediassa.
Usein vielä naapureitten iva ja asenteet tekevät elämän vaikeaksi. Lapset kärsivät koulussa ym.
Ovatpa monet joutuneet vaihtamaan paikkakuntaakin vain saadakseen rauhan.
Tekijän omaiset ovat sijaiskärsijöitä, (lapsetkin),vaikka ovat syyttömiä asiaan.

No niin, pakko on parin edellisen kirjoittajan pohjalta vähän miettiä omiakin näkemyksiä, jotka kovin mustavalkoisia ovat. Minulta ei ketään kovin läheistä ole henkirikoksen takia onneksi lähtenyt, pari kaveria kyllä. Tekijöille en ole pystynyt anteeksi antamaan. Toisen tappaja tulee kaupassa vastaan harva se päivä, eikä tervehditä. Ei vaan kiinnosta sen jätkän "kaveri" tai edes tuttu olla. Kaiken huippu oli, kun silloin tapon jälkeisenä aamuna meillä kotona soi puhelin tosi tiuhaan, tytsät siellä ohjeisti että "et ole sit nähny mitään". Lankapuhelimeen siis, kännyköitä ei vielä ollut. Eikä ikinä aikaisemmin nuo ämmät olleet minulle soitelleet.

No, mitään en nähnykään, kun olin 20 km päässä silloin. Ja kaikki noi tytsät on sen tappajan fb-kavereita nykyään. Eihän se siitä puukotuksesta istunu kun pari vuotta. Uhri oli ihan hyvänpäivän tuttu vaan. Silti en voi hänen puukottajalle antaa anteeksi. En osaa edes kuvitella, jos tapon/murhan uhri olisi lähiomainen omasta perhepiiristä... Tosin, tunnen uhrin pojat hyvin, olivat tapauksen aikaan alle kouluikäisiä. Uhrin vanhemmat sitten kasvattivat heidät.

Mitään pointtia tässä kirjoituksessa oikeastaan ei ollut, ainoastaan ikävä tapettua kaveria kohtaan. Ja se viha sitä tekijää kohtaan. Ok, hän on rangaistuksensa kärsinyt ja sen jälkeen elänyt nuhteetonta elämää vuosikaudet. Mutta ei kai minun sen takia ole mikään velvollisuus hänelle anteeksi antaa??

Ei sinun tarvitse anteeksi antaakaan, tuskin minäkään voisin, jos jollekulle läheiselleni kävisi niin. Mutta tarkoitin vaan, että syyttömät joutuvat usein näitten veritekojen tekijöiden puolesta kärsimään.
Et sinäkään varmaan näitä puukottajan poikia vihaa, he ovat viattomia ja hävenneet varmaan tarpeeksi.
Näillä rikollisillakin on omaiset, perhe ym. Heillä on omat tuskansa.