MURHA.INFO

Marsii kirjoitti:Toiseksi, myös tosiasian sanominen loukkaamistarkoituksessa voi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. On olemassa esimerkiksi Rovaniemen hovioikeuden päätös vuodelta 2010, jossa romanin nimittäminen mustalaiseksi katsottiin kunnianloukkaukseksi, koska mustalaissanaa käytettiin loukkaamistarkoituksessa. Toisessa tapauksessa puolestaan nainen tuomittiin kunnianloukkauksesta, kun hän oli nimittänyt törkeistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittua henkilöä pedofiiliksi. Toisaalta Pirkanmaan käräjäoikeus on hylännyt kunnianloukkaussytteen, koska tapauksessa ei ollut näyttöä, että kukaan ulkopuolinen olisi kuullut, kun henkilö kutsui seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittua miestä pedofiiliksi, ja siksi oikeus ei pitänyt tekoa halventavana.

-----

Iltasanomissa kuvatussa tapauksessa pedofiili nimitystä oli käytetty useita vuosia ennen kuin kyseinen henkilö oli tuomittu lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tai teoista oli tietoa. Tuomio rapsahti, kun nimitykselle ei ollut tuolloin perusteita. Kunnianloukkaus edellyttää pääsääntöisesti, että toisesta kerrottu tieto on valheellinen. Lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuomitun nimittämistä pedofiiliksi ei voitane pitää valheellisen tiedon esittämisenä. Annelisteilla näyttää takovan jossakin takaraivon sopukoissa ajatus siitä, että jos heidän idolinsa olisi nyt hiukkasen syyllistynytkin lastensa raiskaamiseen, niin ei häntä silti voida pedofiilinä pitää. Rikoksillekin on kehitetty neutraali "Seri"-nimitys. Tosiasiassa Auerin rikokset ovat julmimpia mahdollisia ja hän rinnastuu Suomen rikoshistoriassa esimerkiksi Jammu Siltavuoreen.

Oppenheimer kirjoitti:Tosiasiassa Auerin rikokset ovat julmimpia mahdollisia ja hän rinnastuu Suomen rikoshistoriassa esimerkiksi Jammu Siltavuoreen.

Sinäkö olet aivan varma tuosta?? Moniko foorumin käyttäjistä on tuota mieltä? Minä EN ole!

Oppenheimer kirjoitti:Tosiasiassa Auerin rikokset ovat julmimpia mahdollisia ja hän rinnastuu Suomen rikoshistoriassa esimerkiksi Jammu Siltavuoreen.

Anneli Auer ei ole tehnyt lapsilleen mitään niistä seksuaalirikoksista, joista nämä ovat kertoneet. Jos lapsille olisi tehty ne teot, joista he ovat tarinoineet, niin osa heistä ei taatusti olisi enää hengissä tai ainakaan heistä eivät olisi hävinneet raakojen tekojen jäljet sataprosenttisesti. On todella törkeää rinnastaa syytön ihminen Jammu Siltavuoreen, joka teki todistettavasti kamalia tekoja ja jonka tekojen seurauksena mm. kaksi pientä lasta menetti henkensä.

Muistutan muita murhainfolaisia siitä, että Anneli ei ole päässyt kertaakaan keskustelemaan näiden kolmen nuoremman lapsensa kanssa heidän kertomuksistaan ja niiden syntyhistoriasta sen jälkeen, kun kauhutarinat ovat tulleet esille. Jutut ovat siis tulleet täytenä yllätyksenä Annelille, vanhimmalle tyttärelle, isovanhemmille ja kaikille muillekin sukulaisille. Seksuaalirikosjutut tulivat esille vasta sen jälkeen, kun syyttäjä määräsi lapsille tehtävistä tarkemmista tutkimuksista. Herää kysymys, onko meillä Suomessa Annelin ja Jens Kukan lisäksi useampi syyttömästi seksuaalirikoksista tuomittu henkilö, kun ei tätä tapausta haluttu korkeimmassa oikeudessa asiallisesti selvittää. Onko Suomessa odottamassa iso mätäpaise puhkeamistaan?

Oppenheimer kirjoitti:Iltasanomissa kuvatussa tapauksessa pedofiili nimitystä oli käytetty useita vuosia ennen kuin kyseinen henkilö oli tuomittu lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tai teoista oli tietoa. Tuomio rapsahti, kun nimitykselle ei ollut tuolloin perusteita. Kunnianloukkaus edellyttää pääsääntöisesti, että toisesta kerrottu tieto on valheellinen. Lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuomitun nimittämistä pedofiiliksi ei voitane pitää valheellisen tiedon esittämisenä. Annelisteilla näyttää takovan jossakin takaraivon sopukoissa ajatus siitä, että jos heidän idolinsa olisi nyt hiukkasen syyllistynytkin lastensa raiskaamiseen, niin ei häntä silti voida pedofiilinä pitää. Rikoksillekin on kehitetty neutraali "Seri"-nimitys. Tosiasiassa Auerin rikokset ovat julmimpia mahdollisia ja hän rinnastuu Suomen rikoshistoriassa esimerkiksi Jammu Siltavuoreen.

Kannattaa lukea muutkin linkit jotka laitoin. Enkä puolusta Aueria sikäli että on ihan totta, että hänet on tuomittu lapsiinsa kohdistuneista seksuaalirikoksista (mm. törkeä raiskaus ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö). Koska materiaali on salattu, emme tiedä miten tekojen on katsottu tapahtuneen (onko Auer itse hyväksikäyttänyt vai onko hän vain hyväksyt ja jättänyt estämättä riskokumppanin teot) mutta sillä ei ole väliä tässä. Pedofiili-sanaa käytetään yleisesti kuvaamaan henkilöä, jonka seksuaalinen suuntautuminen kohdistuu lapsiin, ja koska Auer on tällaisista teoista tuomittu, voi häntä kutsua pedofiiliksi.

Monella näyttää kuitenkin olevan väärä käsitys sananvapaudesta. On totta, että kunnianloukkaus edellyttää lähtökohtaisesti valheellisen tiedon levittämistä. Toisen halventaminen voi kuitenkin olla kunnianloukkaus, vaikka esitetty tieto pitäisikin paikkansa. Rajanveto kuuluu tietysti oikeuslaitokselle, googlauksen perusteella esimerkiksi vanhan rikostuomion perusteeton esiintuominen saattaa merkitä halventamista. Olennaista on kuitenkin ymmärtää, että rikoksesta tuomitutkaan eivät ole mitään vapaata riistaa. Murha.infossa pedofiilin kutsuminen pedofiiliksi ei varmastikaan ole rikos, mutta jos näet pedofiilirikoksesta tuomitun kahvilla ja yleisön läsnäollessa alat pyörittämään pedofiili-levyä, jolla tietoisesti pyrit halventamaan häntä, se saattaisi olla.

Ja ''seri''- tai ''lsh''-nimitys on yhtä neutraali kuin ''seksuaalirikos'' tai ''seksuaalinen hyväksikäyttö''. Kun asioista keskustellaan, on ihan ymmärrettävää, ettei jokaisesta sanaa kirjoiteta ihan joka kerta auki. Ja mitä tulee Jammuun, kannattaa varmaan tutustua paremmin hänen rikoksiinsa.

Pieni liekki kirjoitti:[Herää kysymys, onko meillä Suomessa Annelin ja Jens Kukan lisäksi useampi syyttömästi seksuaalirikoksista tuomittu henkilö, kun ei tätä tapausta haluttu korkeimmassa oikeudessa asiallisesti selvittää. Onko Suomessa odottamassa iso mätäpaise puhkeamistaan?

Pieni Liekki on aivan oikealla asialla. Seri-jutun käsittely herättää epäilyn siitä, että kun puolustus pettää voi kuka tahansa tulla tuomituksi salassa pidettävässä oikeuden käynnissä. Ulvilan surmassa on salailu vedetty paljon pitemmälle kuin mitä uusi laki (370/2007) julkisuudessa oikeudenkäynnissä sallii. Syyttäjä on häikäilemättömästi käyttänyt valitusmahdollisuutta KKOlle siihen, että oikeudenkäynnissä ovet suljettiin mielivaltaisesti. Siitä millä todistuksilla Seri-tuomio annettiin ei ole tietoa kun puolustus ei tuo esille niitä. Se että oikeus salaa väärien tuomioiden perustelut on itsestään selvää. Puolustus on kuitenkin valinnut linja haukkua yksityisiä virkamiehiä ja Ulvilan surmassa ositella tunnistettavia henkilöitä syylliseksi.

Kaikki neljä, KO Porissa ja Turussa, HO Turussa ja Vaasassa ovat maksimaalisesti salanneet tuomioidensa perusteita. Pallo on siis puolustuksella, joka jakaa salassa pidettäviä dokumentteja asiassa tietämättömille sensaatiohakuisille toimittajille.

Olen valmis vaihtamaan käsitystäni puolustuksesta, kun se avaa omat toimensa. Haluan todella nähdä sen anomuksen tuomion peruutuksesta, jonka käyttöön KKO arvioi käytetyn 10 työtuntia. Vasta kun on todella osoitettu, että puolustus toimi hyvin seri-jutussa olen valmis uskomaan, että oikeuslaitos Suomessa on hakoteillä.

sisotalo kirjoitti:

Pieni liekki kirjoitti:[Herää kysymys, onko meillä Suomessa Annelin ja Jens Kukan lisäksi useampi syyttömästi seksuaalirikoksista tuomittu henkilö, kun ei tätä tapausta haluttu korkeimmassa oikeudessa asiallisesti selvittää. Onko Suomessa odottamassa iso mätäpaise puhkeamistaan?

Pieni Liekki on aivan oikealla asialla. Seri-jutun käsittely herättää epäilyn siitä, että kun puolustus pettää voi kuka tahansa tulla tuomituksi salassa pidettävässä oikeuden käynnissä. Ulvilan surmassa on salailu vedetty paljon pitemmälle kuin mitä uusi laki (370/2007) julkisuudessa oikeudenkäynnissä sallii. Syyttäjä on häikäilemättömästi käyttänyt valitusmahdollisuutta KKOlle siihen, että oikeudenkäynnissä ovet suljettiin mielivaltaisesti. Siitä millä todistuksilla Seri-tuomio annettiin ei ole tietoa kun puolustus ei tuo esille niitä. Se että oikeus salaa väärien tuomioiden perustelut on itsestään selvää. Puolustus on kuitenkin valinnut linja haukkua yksityisiä virkamiehiä ja Ulvilan surmassa ositella tunnistettavia henkilöitä syylliseksi.

Kaikki neljä, KO Porissa ja Turussa, HO Turussa ja Vaasassa ovat maksimaalisesti salanneet tuomioidensa perusteita. Pallo on siis puolustuksella, joka jakaa salassa pidettäviä dokumentteja asiassa tietämättömille sensaatiohakuisille toimittajille.

Olen valmis vaihtamaan käsitystäni puolustuksesta, kun se avaa omat toimensa. Haluan todella nähdä sen anomuksen tuomion peruutuksesta, jonka käyttöön KKO arvioi käytetyn 10 työtuntia. Vasta kun on todella osoitettu, että puolustus toimi hyvin seri-jutussa olen valmis uskomaan, että oikeuslaitos Suomessa on hakoteillä.

Ongelma on siinä, että puolustus ei voi tuoda näitä seri-anomuksensa perusteita esille, koska ne ovat salaista aineistoa toisin kuin murhaoikeudenkäynnissä. Tietenkin voi sitten sanoa, että miten sellaista voi arvostella, josta ei tiedä riittävästi. Hyvä kysymys, ei välttämättä voikaan, jos ajatellaan anomuksen yksityiskohtia. Arvostelu voi tapahtua vain yleisellä tasolla tai mahdollisesti yhdistelemällä erilaisia muissa yhteyksissä saatuja tietoja keskenään. Jälkimmäinen taso voi olla sellaista, että se edellyttää tiettyä määrää spekulaatiota tai arvostelijan omaa päättelyä.

Se, että tämä salailutaktiikka saattaa joltain osin johtaa siihen, että luottamus oikeusjärjestelmään horjuu, voi olla yksi vaikutus tästä. Luottamus horjuu silloin, jos ei kykene ymmärtämään, miten ratkaisuun on päädytty.

Toinen voi olla se, että itse asiaa ei pääse tutkimaan yksityiskohdittain vaan sen oman päättelyn tulos voi olla myös virheellinen. Jos oikeus tekisi nyt hyvin, se aukaisisi joitain kohtia tuomiosta. En tiedä mikä tämän oikeuslaitoksen tarkoitus on lopultakin ollut. Oliko se vain yritys laittaa piste spekulaatioille? Se ei onnistu kuten ei onnistu myöskään pisteen laittaminen julkisuudelle. Samaa on yrittänyt poliisi, useat toimittajat jne.

Ehkä oikeuslaitos nyt vain halusi kokeilla tikulla jäätä, josko se onnistuisi tällä kertaa?

Siis puolustuksen salailu ei ole johdonmukaista. Muutamalle toimittajille annetaan koko salainen aineisto. Yks heistä menee niin pitkälle, että blogssaan kertoo lukeneensa joka lapun, ja väittää siten olevansa oikeassa väitellessään toisten toimittajien kanssa joilla näitä salaisia aineistoja ei ole.
Minä olen viiden vuoden tutkimustyöni aikana 3000 kertaa täällä kirjottanut, että Anneli on syytön. Oikeusistuimilla on aineisto käytettävissään, olenko minä siis väärässä?

Saa sitä kirjoittaa vaikka 10000 kertaa. Mutta musta ei muutu valkoiseksi eikä tehty tekemättömäksi. Oikeuslaitos suorittaa sille annettua tehtävää. Voisitte aueristit vähitellen rauhoittua. Auervaaralaiset huom; pissavehkeillä ei pidä leikkiä.

sisotalo kirjoitti:

Pieni liekki kirjoitti:Herää kysymys, onko meillä Suomessa Annelin ja Jens Kukan lisäksi useampi syyttömästi seksuaalirikoksista tuomittu henkilö, kun ei tätä tapausta haluttu korkeimmassa oikeudessa asiallisesti selvittää. Onko Suomessa odottamassa iso mätäpaise puhkeamistaan?

Vasta kun on todella osoitettu, että puolustus toimi hyvin seri-jutussa olen valmis uskomaan, että oikeuslaitos Suomessa on hakoteillä.

Kun on tuomittu kymmenittäin syyttömiä ja lainvastaisesti sadoittain, joidenkin harhoissa Suomen Mätämurhalaitos toimii erinomaisen luotettavasti. Kun syytteistä hylätään 5% ja purkuihin myönnytään 2%, siis maassa kaikki hyvin, kun 98% vääristä oikeusmurha tuomioista jätetään voimaan rikosmafian suojelemiseksi ???

Katsokaapa MOT vanhempien vankilavaino ravisteluharhoista Ruotsissa ja Suomessa, siinä taas yksi TYKSn psykopaattipediatri Pirjo Anttila jonka hulluuden näkee jo piirretyistä puoliympyrän "kulmakarvoista" - kuten naamastakatsojamme tietävät.
http://areena.yle.fi/1-3500894
ke 16.11.2016 16.20 TV1
to 17.11.2016 5.55 TV1

Pedofilian runkkailijoiden kummirinkeihin kuuluu murhaajatuomari Päivi Hirvelä 2006 väitös
http://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkei ... rvela.html
Rikosprosessi lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/18310
"Tutkimus esittääkin tutkinnanjohtajuuden siirtämistä syyttäjälle sekä lastentalomallin mukaisen keskitetyn ja monialaisen tutkimuskäytännön omaksumista.
Selvisi, että tuomioistuimet arvioivat lapsen kertomuksen luotettavuutta todistajanpsykologisten luotettavuuskriteereiden mukaisesti ja näyttöä arvioidaan tapauksissa erityisellä varovaisuudella."
täyttä paskaa joka ei kelpaisi edes Graduksi. Vain pervertikot kiihottuvat juridisesti typerästä marginaalista. Aivan samoin kuin mielisairas fanaatikko Minna neitsytMarja Vasama Jokaperse raiskailee lapsia ja opiskelijatyttöjä pilluvalollaan, minkä hyväksyminen ikuinen häpeä kaikille väitöksessä olleille !!!

Sisotalo vaatii syytöntä Aueria ja ahkeraa Manneria julkaisemaan purkuhakemuksensa, vaikka KKO kielsi salaamalla. Häikäilemätön Kokoomusjohtoinen rikollismafia ei epäröi vangita, kun heidän omat törkeät rikoksensa paljastetaan. Siksi vuodot täytyy saada muusta lähteestä nettiin.
https://longplay.fi/sidetone/kko-n-sala ... -motiiveja
KKO:n salaamassa Auerin hakemuksessa epäillään valemuistoja ja gynekologin motiiveja
2. kesäkuuta 2016, Ari Lahdenmäki
Korkein oikeus päätti keskiviikkona salata lähes kokonaan hakemuksen, jolla Anneli Auer on vaatinut seksuaalirikostuomionsa purkamista. KKO ei aikanaan antanut Auerille valituslupaa Turun hovioikeuden tuomioon, joten se on lainvoimainen.
Tuomionpurkuhakemuksen keskeisin perustelu ovat Long Playn tietojen mukaan asiantuntijalausunnot, jotka Auerin puolustus on hankkinut ruotsalaiselta ja hollantilaiselta professorilta.

Hovioikeus tuomitsi Auerin 27. kesäkuuta 2013 seitsemäksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksista, joiden uhreina olivat hänen neljä lastaan. Hovioikeuden tuomio ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääosin salaisia.
Kolme Auerin nuorinta lasta on kertonut äitinsä sekä tämän silloisen miesystävän käyttäneen heitä seksuaalisesti hyväksi ja pahoinpidelleen heitä vuosina 2007–2009. Auerin vanhin, nyt jo täysi-ikäinen lapsi sen sijaan on aina kiistänyt joutuneensa rikosten uhriksi, mutta oikeus ei uskonut häntä.
(Long Play ei tavallisesti kerro rikosten uhrien henkilöyttä, mutta tässä tapauksessa julkisuuteen tuli hyvin pian tieto siitä, keitä he ovat.)
Myös miesystävä tuomittiin enimmäkseen samoista rikoksista vankilaan. Auerin tavoin miesystäväkin kiistää syyllistyneensä niihin rikoksiin, joista hänet tuomittiin. (Long Playn pitkä artikkeli tapauksesta on luettavissa nyt ilmaiseksi.)
http://longplay.fi/sites/default/files/ ... ikuski.pdf

Long Playn tietojen mukaan amsterdamilaisen Vrije Universiteit -yliopiston professori P. J. van Koppen katsoo tuoreessa asiantuntijalausunnossaan, että kolmen lapsen kertomukset hyväksikäytöstä ovat hyvin todennäköisesti valemuistoja. Oikeuspsykologi van Koppenin mukaan on paljon todennäköisempää, että lasten kuvaamia asioita ei ole tapahtunut kuin että ne olisivat tapahtuneet.
Lasten todisteluun oikeudessa erikoistunut Göteborgin yliopiston psykologian professori Pär-Anders Granhag puolestaan pitää ”lähinnä olemattomana” mahdollisuutta, että lasten kertomaa seksuaalista hyväksikäyttöä olisi tapahtunut.
Jos lausunnot olisivat olleet käytettävissä Turun hovioikeudessa, Auer olisi puolustuksen mukaan todennäköisesti vapautettu syytteistä. Tällaisiin ratkaiseviin uusiin todisteisiin vetoaminen on yksi harvoista perusteista, joiden nojalla korkeinta oikeutta voi vaatia purkamaan lainvoimaiseen rikostuomioon. (Tuomiota puretaan ani harvoin.)

Auerin asianajajan Juha Mannerin laatimassa purkuhakemuksessa vedotaan myös siihen, että Turun hovioikeus arvioi lasten kertomusten luotettavuutta vastoin vallitsevaa oikeuspsykologista käsitystä.
Tätä mieltä olivat Long Playn tietojen mukaan myös oikeudenkäynnissä todistaneet Pekka Santtila ja Julia Korkman. Santtila on Åbo Akademin psykologian professori ja oikeuspsykologian dosentti, Korkman puolestaan psykologian tohtori, joka työskentelee psykologina Husin lasten ja nuorten oikeuspsykologisessa yksikössä.
Hovioikeus mainitsee tuomiossaan arvet, jotka poliisin pyynnöstä lapset tutkinut gynekologi Minna Joki-Erkkilä löysi vanhimmasta lapsesta ultraviolettivalolla. Joki-Erkkilän mukaan lapsen olkapäissä oli rastin muotoiset arvet. (Nuoremmat lapset kertoivat, että Auer oli viillellyt heitä saatananpalvontamenoissa.)
Oikeus katsoi, etteivät arvet olisi voineet syntyä itsestään. Sen, ettei lapsi itse osannut kertoa, miten arvet olivat syntyneet, tuomarit päättelivät merkiksi hänen kertomuksensa epäluotettavuudesta.

Täysi-ikäiseksi tultuaan Auerin vanhin lapsi kävi yksityisellä ihotautilääkärillä, joka ei dermoskoopilla tekemällään tutkimuksella löytänyt rastin muotoisia arpia. Ihotautilääkärin lausunnon mukaan arvet eivät ajan mittaan katoa. (Dermoskooppi on ihomuutosten tutkimiseen ja diagnosointiin tarkoitettu työkalu.)
Gynekologi Joki-Erkkilän käyttämä ultraviolettivalolaite on valmistajan mukaan tarkoitettu rikospaikkatutkimukseen sekä patologien apuvälineeksi eritteiden löytämistä varten. Sen käytöstä ihomuutosten toteamiseen ei ole minkäänlaista tutkimusnäyttöä.
Myös eräitä muita Joki-Erkkilän havaintoja ja käsityksiä arvostellaan purkuhakemukseen liitetyissä lausunnoissa.
(Long Play ei tavoittanut Tampereen yliopistollisessa sairaalassa työskentelevää Joki-Erkkilää torstaina aamupäivällä.)

Puolustus kyseenalaistaa Long Playn tietojen mukaan hakemuksessaan Joki-Erkkilän puolueettomuuden hyväksikäyttöepäilyjen tutkinnassa. Sen mielestä Joki-Erkkilä on tutkimukset tehdessään ollut henkisessä kriisissä, koska hänen oma lapsensa oli surmattu tammikuussa 2011.
Joki-Erkkilä on julkisesti kertonut tapahtuneesta ja sitä seuranneesta uskoontulostaan. Hän on esiintynyt äärikristittyjen tilaisuuksissa sekä radiokanavalla. Radio Deissä hän kertoi tuntevansa valtavaa vihaa tappajia ja murhaajia kohtaan.
Puolustuksen mielestä tämä tekee Joki-Erkkilästä puolueellisen, koska Aueria vastaan oli samaan aikaan vireillä oikeusjuttu, jossa häntä syytettiin miehensä murhasta. Vaasan hovioikeus totesi Auerin syyttömäksi 19. helmikuuta 2015. Murhasyyte pohjautui paljolti samoihin nuorimpien lasten kertomuksiin, joiden perusteella Auer tuomittiin Turun hovioikeudessa seksuaalirikoksista. Vaasan hovioikeus piti niitä kuitenkin epäluotettavina. Tämä ristiriita on yksi purkuhakemuksen perusteluista.

Siis taas ollaan samassa tilanteessa. Auerin puolustus kieltäytyy julkistamasta perustelujaan tuomion purkamiseen, mutta joku antaa jotain eräälle toimittajalle jota sitten täällä pidetään lähteenä sille mitä puolustus on todella kirjoittanut.

Tässä tilanteessa Auerin pitäisi julkistaa Mannerin laatima anomus sanasta sanaan. Ei siitä sen kummenpia rangaistuksia tule kuin, siitä että muutamat toimittajat kerskuvat lukeneensa salaiset paperit. KKO kielsi anomuksen julkisuuden silloin kun se jätettiin. Sen julkisuus on tietenkin katsottava uudelleen nyt kun se on evätty.

Miksi KKO hylkäsi Anneli Auerin purkuhakemuksen?

Henkilö, jolta puuttuu lain tarkka tuntemus, ihmettelee noita lain tulkinnan kiemuroita. Lainkäytön emeritusprofessori ja entinen tuomari JYRKI VIROLAINEN on Prosessioikeusblogissaan 2.11.2016 kirjoittanut kriittiseen sävyyn KKO:n päätöksestä, jossa se hylkäsi AA:n purkuhakemuksen. Kysymys oli mm. siitä, että murhajutun päätöksessä Vaasan hovioikeudessa kolmen nuorimman lapsen kertomuksia ei pidetty luotettavina, mutta tässä toisessa, eli Turun hovioikeuden päätöksessä, noiden samojen lasten vastaavia kertomuksia pidettiin luotettavina. Tuollainen perustelu ihmetyttää?! Olisiko tässäkin oikeusjutussa pitänyt käyttää Vaasan hovioikeutta eikä Turun hovioikeutta? Paikkako ratkaisee?
------------------------------------
Suoraa lainausta JV:n kyseisestä kirjoituksesta.

" ..... ..... ..... 25. KKO:n ilmaisu vakintuneesta oikeuskäytännöstä on siten epätarkka. Voidaan korkeintaan sanoa, että uusi tuomio ei yleensä tai pääsääntöisesti ole tai muodosta OK 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitettua uutta seikkaa. Poikeuksia siis on olemassa ja kysymys on ratkaistava tapaus taaukselta. Nyt esillä olevassa tapauksessa tilanne on sangen erilainen kuin edellä mainituissa ratkaisuissa KKO 1998:30 ja 2015:68 selostetuissa tapauksissa. Uudessa eli Vaasan hovoikeuden antamassa tuomiossa olevassa näytön arvioinnissa lasten kertomuksia ei ole pidetty uskottavina ja luotettavina, kun taas purun kohteena olevassa Turun hovioikeuden tuomiossa näiden kertomuksia on pidetty uskottavina, vaikka puolustuksen kuulemat asiantuntijat ovat olleet asiasta täysin toista mieltä. Lasten kertomusten uskottavuutta on siis arvioitu kahdessa ylioikeuden tuomiossa eri tavalla. Purkuhakemukseen llitettyjen uusien asiantuntijoiden lausunnot tukevat vahvasti kertomusten epäuskottavuutta koskevaa käsitystä. ..... ..... ..... " .

Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Olen nähnyt katkelmia noista mielikuvituksellisista kertomuksista. Esim. Vaasan Hovioikeuden Tuomiossa. Siellä niitä on.

Tuntuu ottavan annelisteille koville, että tuomio jää voimaan.
Itse anti-annelistina oli kova paikka kun murhatuomio kaatui, mutta siihen on tyytyminen, näyttö ei riittänyt ja jos jää epäilys syyllisyydestä, ainoa oikea tapa on jättää ilman tuomiota.

se ero tuntuu olevan eri puolilla, annelistit jaksaa vääntää miksei seri-tuomiota oureta. Näyttö riitti, valituslupaa ei herunut.

Se on voi kyynel itselle anti-annelistina kun murhasyyte ei mennyt läpi.
ero tosiaan se, että useat erittäin hyvät kirjoittajat, jotka olivat syyllisyyden kannalla, eivät jääneet purnaamaan ja syyttämään väärästä tuomiosta

Tälle anti Annelistille haluaisin esittää vilpittömän kysymyksen. Eikö Seri tuomion lopulliseksi julistaminen merkinnyt sinulle, että vapauttava tuomio murhasta on entistäkin epäilyttävämpi? Minulle se merkitsi täydellistä katastrofia juuri sen takia, että nyt tuli Annelista kertaheitolla yleisessä mielipiteessä miehensä murhaaja ja lastensa raiskaaja.

Ulvilan surman onnettomuus median yksimielisyys väärän asian puolesta kukoistaa todella. Nyt on päästy sinne mihin koko Annelin vastainen kampajonti 10 vuoden aikana tähtäsi. Media vaikenee kokonaan täsät isosta asiasta ja niin täälläkin.

Olenko liian pessimistinen??

Jyrki Virolainen kirjoitti jo samana päivänä, kun Auerin lsh-tapauksesta KKO:n tekemä
valituslupa hylättiin 2.10.2016, merkittävän blogin, missä hylkäyspäätös tyrmätään kohta kohdalta totaalisesti. Kannattaa lukea yksityiskohtaisesti - itse palaan asiaan myöhemmin.
Nyt muutama huomio.

Virolaisen mukaan Auer-päätöksestä ei ole prjedikaatiksi eli ennakkotapaukseksi, koska
ratkaisu on perusteltu "niukasti ja yleisluonteisesti" - vaikka kyseessä on Virolaisen mukaan
kuitenkin "merkittävä tapaus".

Virolainen ihmettelee myös, miten tämänkaltainen tapaus on annettu KKO:n kolmen
kokemattomimman tuomarin ratkaistavaksi - ja kuinka nämä ovat kuitenkin selvinneet asiasta ennätysajassa. Kolmikosta KKO:ssa pisimmin istunut jäsen on nimitetty 1.9.2015, eli kyseessä
on siten Virolaisen mukaan "nuorisojaosto".

Päivi Hirvelän valintaan käsittelijäksi (KKO:een vuoden 2016 alussa) lienee vaikuttanut myös
se, että tämä on väitellyt aiheesta otsikolla Rikosprosessi lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa (2006). Hirvelä aloitti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina 1.1. 2007, siis aika pian väitöksensä jälkeen. Nimitys oli kiistanalainen, Mikko Niskasaari kirjoitti asiasta aikanaan demarissa:

http://sfnet.keskustelu.laki.narkive.co ... i.1.1.full

Asiasta tehtiin valitus nimikkeellä "asiakirjan väärentäminen", mikä muistaakseni jätettin käsittelemättä. Sittemmin Hirvelä oli EIT:ssa estämässä Auerin tekemän valtuksen vastaanottamista sillä perusteella, että Auerin hakemus oli vanhentunut. Seksuaalisrikostuomio tuli lainvoimaiseksi kesällä 2014 KKO:n hylätessä valituslupahakemuksen 11.6.2014, joten valitus EIT:hen olisi pitänyt tehdä vuoden 2014 aikana.

http://www.ksml.fi/kotimaa/Korkein-oike ... eta/866817

Lehtitietojen mukaan kuitenkin Auer (ja Kukka) on jättänyt valituksen loppuvuodesta
2014 - eli Hirvelän mukaan vasta 11.12.2014 jälkeen, mikäli on siis myöhästynyt.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015021 ... 2_uu.shtml

Päätös EIT:ssa on syntynyt lehtitietojen mukaan "yhden tuomarin menettelyllä" lokakuussa
2015, eli ilmeisesti Hirvelä on ollut asialla:

https://lh3.googleusercontent.com/-nots ... 7kxlgq.jpg

Ja nyt siis sama tuomari ollut tyrmäämässä Auerin valituksen KKO:een, ja Virolaisen mukaan päätös oli "tehty pikavauhdilla". "Kolmen kopla" (Viroilainen) ei myönnä lupaa valituksen käsittelyyn, vaan pitää Hovioikeuden päätöstä perusteltuna.

Väitöksessään Päivi Hirvelä toteaa 2006, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tapauksissa todistusharkinta kiteytyy ennen kaikkea lapsen kertomuksen luotettavuuden arviointiin. (Hirvelä, Rikosprosessi lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa, s. 498). Lapsen kertomuksen luotettavuuden arviointi on oikeuspsykologin mukaan luonteeltaan aina vähintään epävarmaa.

https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsingi ... sitalo.pdf

Ja nyt Hirvelä et co. ovat kuitenkin evänneet nimenmaan lapsen kertomuksen luotettavuuden uudelleenarvioinnin uuden selvityksen perusteella. Väitöskirjassa Hirvelän mukaan "Tutkinnan heikkoudet näkyivät esimerkiksi tavassa, jolla uhreiksi epäiltyjä lapsia kuulusteltiin."

Tuohon aikaan "Esimerkiksi kuulusteluja ei välttämättä taltioitu mihinkään eikä epäillylle aina annettu mahdollisuutta vastakuulusteluun. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää, että epäillyllä on mahdollisuus esittää omia kysymyksiään", Hirvelä muistuttaa.

Helsingin Sanomien haastattelun mukaan (15.11.2006) "Hirvelä havaitsi tutkimuksessaan myös, että lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä syytetty ei yleensä saa langettavaa tuomiota, ellei oikeudella ole käytettävissään lapsen kertomusta tapahtumista." http://sanomat24.fi/keskustelu/index.ph ... opic=774.0

Auerin lsh-jutussa lapsen kertomus siis oli käytettävissä, ja tuomiolle ei täten ollut estettä.
Mutta mitä mahdollisuuksia Auerila oli lsh-jutussa, jos hänelle ei suotu vastakuulusteluoikeutta eikä hänen hankkimiaan asiantuntijalausuntoja lasten kertomuksen luotettavuudesta ei noteerattu.

Ei mitään, tuomio annettiin täysin syyttäjän materiaalin perusteella. Molemmat huomiotta jätetyt seikat olivat kuitenkin Hirvelän väitöksen mukaan keskeisiä, kun tehdään päätöstä lsh-jutuissa. No, Hirvelä on toiminut syyttäjänä, hän ymmärtää tämän näkökulman: hän on
toiminut Lahden kaupungin kihlakunnansyyttäjäna 1986-1998 ja valtionsyyttäjä 1999 -2015.
Ilmankos hän suosittelee myös lsh-jutuissa syyttäjävetoista tutkintaa, ja tyytyy siis KKO:n tuomarina noteeraamaan vain syyttäjän aineiston.

Tohtori Päivi Hirvelä näyttää siten olevan aivan toinen henkilö kuin KKO:n tuomari Hirvelä
- oman väitöksen johtopäätökset voidaan huoletta jättää huomiotta, kun "nuin vain"
langetetaan tuomio käytännön vaatimuksen mukaisesti.

Kirsti Uusitalo on käyttänyt Päivi Hirvelän väitöstä lähdeaineistona, kun hän on laatinut
väitöksen "Näytönarviointi ja näyttökynnys lapsiin kohdistuneissa väkivalta ja
seksuaalirikoksissa" (Ilmeisesti 2014.)

https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsingi ... sitalo.pdf

Väitös on Auerin tuomion kanalta tutustumisen arvoinen - asian täytyy palata.

Päivi Hirvelä: