Kilpailu siihen Varastettu Isoäiti -kirjaan liittyen on edelleen voimassa, järjestäjä unohti mainita että voittajaksi pääsee vain käytettävissä olevan kirjan hallitsija. Muutoinhan Kyllikin olisi voittaja kun luki kirjan jo vuosia sitten...
Urbaanilegendat
Valvoja: Moderaattorit
Jo 70-luvulla availtiin limupullojen "vetokorkit" loppuun saakkaa auki jotta saatiin selville ihan toisessa päässä korkin alla oleva numero. TIETO kertoi, että kympin löytäjä saisi suuren palkinnon....Joka nyt ei millään muistu mieleen...
Kilpailu siihen Varastettu Isoäiti -kirjaan liittyen on edelleen voimassa, järjestäjä unohti mainita että voittajaksi pääsee vain käytettävissä olevan kirjan hallitsija. Muutoinhan Kyllikin olisi voittaja kun luki kirjan jo vuosia sitten...
Kilpailu siihen Varastettu Isoäiti -kirjaan liittyen on edelleen voimassa, järjestäjä unohti mainita että voittajaksi pääsee vain käytettävissä olevan kirjan hallitsija. Muutoinhan Kyllikin olisi voittaja kun luki kirjan jo vuosia sitten...
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Nyt kuule avain on löytynyt ja pääsen käsiksi kirjaan koska vaan. Palkinto tänne! Heti!Kylli kirjoitti:Kilpailu siihen Varastettu Isoäiti -kirjaan liittyen on edelleen voimassa, järjestäjä unohti mainita että voittajaksi pääsee vain käytettävissä olevan kirjan hallitsija. Muutoinhan Kyllikin olisi voittaja kun luki kirjan jo vuosia sitten...
Tämä stoori tuntuu liikkuvan edelleen.tulikukka kirjoitti:Muistaisin lehdessä olleen juttua aikoinaan, että Turun Citymarketin banaanilaatikossa oli ollut jokin elukka (kärmes tai hämppi) jostain ulkomailta.
Monet tuntevat kaverin kaverin, joka oli opiskeluaikoina töissä tukkuliikkeen varastolla. Kun maahan saapuvia kylmäkontteja purettiin, saattoi banaanitertuista tipahdella pieniä käärmeitä ja erilaisia isokokoisia hyönteisiä. Kylmän lämpötilan vuoksi trooppiset ötökät olivat kuitenkin matkan aikana kuolleet, tai joutuneet ainakin syvään horrokseen.
Vai onko tää juttu sittenkin ihan totta
Joskus vielä 80-luvun lopulla Herttoniemessä oli Paasivaaran tehdas, missä valmistettiin jotain elintarvikerasvoja. Tehtaalta leijaili ihan normaalistikin sellainen eltaantuneen rasvan haju, joten monet uskoivat että sitä kuuluisaa kissamargariinia valmistetaan edelleen siellä. Tehdas sai lempinimen "Paskavaara".Bombay kirjoitti:Tuosta kissamargariinista luin vähän aikaa sitten, muistaakseni jossain päin wikipediaa siitä oli juttua.
Tehdas on purettu ja sen paikalle rakennettu asuntoja. Alueella on nykyisin Paasivaarankatu. Kun joskus satun ajelemaan siitä ohi, niin kadunnimestä muistuu taas mieleen sen paikan hauska historia
Palkinnonjakotilaisuus alkaa heti kun Primavera ilmaantuu Pub Prisoniin! Toivottavasti pääsemme myös pikapuoliin nauttimaan ko. kirjan sisällöstä runsain mitoin...Primavera kirjoitti:Nyt kuule avain on löytynyt ja pääsen käsiksi kirjaan koska vaan. Palkinto tänne! Heti!
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Talven kunniaksi pari opettavaista tositapausta:
Jokos kuulitte, että Joensuun lähellä on uusi laskettelukeskus, jossa paikallinen kerma esittelee mieluusti muotiasusteitaan ja varusteitaan. Kovalla pakkasella (-25) siellä on sattunut tapaus, jossa eräs paljain päin lasketellut nuori tyttö oli tuupertunut kesken illan mäkeen. Jo aiemmin hän oli valittanut päänsärkyä ja huonovointisuutta.
Tyttö kiidätettiin sairaalaan, jossa lääkäri voi vain todeta lakonisesti:
- Sinulla on puoli tuntia elinaikaa, soitahan vanhemmillesi, jos vielä on heille jotain asiaa.
Tytön aivot olivat jäätyneet.
Eräs poika taasen oli kuivannut hiuksensa, mutta päänahka oli jäänyt kosteaksi. Odottaessaan bussia ilman pipoa hänen aivonsa olivat jäätyneet. Aivojen kuorikerrokset ja kalvonesteet olivat pakkasessa jäätyneet ja pojan tultua sisään nopeasti sulaneet ja laajenneet aiheuttaen aivojen "räjähtämisen" eli tärkeiden hermosolujen ja ratojen tuhoutumisen.
Tarina, joka on ollut tosi jo ainakin viimeiset 50 vuotta:
Muuan rikas kauppaneuvos ihastui Lapissa käydessään erään vanhan poromiehen kahvinkeittotaitoon niin, että palkkasi tämän kotiinsa kahvin keittäjäksi. Pitkän aikaa meni niin kuin ei mitään.
Sattuipa kuitenkin niin, että eräiden juhlien jälkeisenä aamuna ei lappalainen ollutkaan keittänyt kahvia. Kauppaneuvoksen kysyessä syytä tähän, vei lappalainen hänet WC-pytylle, joka oli jäänyt vetämättä ja selitti:
Naa, kuin mie kahavit keitän, kon joku on paskkantanu talon ainuaan lähtheeseen?
Jokos kuulitte, että Joensuun lähellä on uusi laskettelukeskus, jossa paikallinen kerma esittelee mieluusti muotiasusteitaan ja varusteitaan. Kovalla pakkasella (-25) siellä on sattunut tapaus, jossa eräs paljain päin lasketellut nuori tyttö oli tuupertunut kesken illan mäkeen. Jo aiemmin hän oli valittanut päänsärkyä ja huonovointisuutta.
Tyttö kiidätettiin sairaalaan, jossa lääkäri voi vain todeta lakonisesti:
- Sinulla on puoli tuntia elinaikaa, soitahan vanhemmillesi, jos vielä on heille jotain asiaa.
Tytön aivot olivat jäätyneet.
Eräs poika taasen oli kuivannut hiuksensa, mutta päänahka oli jäänyt kosteaksi. Odottaessaan bussia ilman pipoa hänen aivonsa olivat jäätyneet. Aivojen kuorikerrokset ja kalvonesteet olivat pakkasessa jäätyneet ja pojan tultua sisään nopeasti sulaneet ja laajenneet aiheuttaen aivojen "räjähtämisen" eli tärkeiden hermosolujen ja ratojen tuhoutumisen.
Tarina, joka on ollut tosi jo ainakin viimeiset 50 vuotta:
Muuan rikas kauppaneuvos ihastui Lapissa käydessään erään vanhan poromiehen kahvinkeittotaitoon niin, että palkkasi tämän kotiinsa kahvin keittäjäksi. Pitkän aikaa meni niin kuin ei mitään.
Sattuipa kuitenkin niin, että eräiden juhlien jälkeisenä aamuna ei lappalainen ollutkaan keittänyt kahvia. Kauppaneuvoksen kysyessä syytä tähän, vei lappalainen hänet WC-pytylle, joka oli jäänyt vetämättä ja selitti:
Naa, kuin mie kahavit keitän, kon joku on paskkantanu talon ainuaan lähtheeseen?
Aina silloin tällöin joitain otuksia tulee laatikoista kaupoissa ulos. Muistan muutamia tapauksia, joista on ollut lehdissä. Ja olen itsekin kerran löytänyt haljenneen persikankiven sisältä isohkon, tunnistamattoman ötökän. Kyllähän niitä tulee hedelmien mukana paljonkin, käärmeistä alkaen.Yökiitäjä kirjoitti:Tämä stoori tuntuu liikkuvan edelleen.tulikukka kirjoitti:Muistaisin lehdessä olleen juttua aikoinaan, että Turun Citymarketin banaanilaatikossa oli ollut jokin elukka (kärmes tai hämppi) jostain ulkomailta.
Monet tuntevat kaverin kaverin, joka oli opiskeluaikoina töissä tukkuliikkeen varastolla. Kun maahan saapuvia kylmäkontteja purettiin, saattoi banaanitertuista tipahdella pieniä käärmeitä ja erilaisia isokokoisia hyönteisiä. Kylmän lämpötilan vuoksi trooppiset ötökät olivat kuitenkin matkan aikana kuolleet, tai joutuneet ainakin syvään horrokseen.
Vai onko tää juttu sittenkin ihan totta
Every ship must sail a world.
Rikollinen kuitenkinjamppa kirjoitti:Eiku se oli mummo tai kaupungista riippuen pappa.
.OT: Tästä tuli mieleeni rasistinen vitsi, jossa romanipojalta tippuu kassalla pakastebroileri takin alta. Tähän äiti kovaäänisesti: Kuka heitti meidän Valtteria broilerilla?
Kun olin nuori, kuulin vanhemmilta tytöiltä, miten heitä peloteltiin nuorina sillä, että nailonit jäätyvät pakkasilla jalkaan. (Oli varmaan moraalinenkin aspekti mukana.)
Kaikkee ne keksii.
Ja oikeasti niitä ei ole, siksi se onkin legenda.joey kirjoitti:Niinniin, kaikkien työskentelevät mustalaiset ovat tyyliin: "tiedän yhden"
Lisää löylyä, PRKL!!!
”Kyynelien tuskaa, verien velka." Tytöt sanovat haastattelun lopuksi rikollisjärjestön tunnuslauseen: - "Vaikka sä oot hopeeta, niin sä oot täyttä kultaa."
”Kyynelien tuskaa, verien velka." Tytöt sanovat haastattelun lopuksi rikollisjärjestön tunnuslauseen: - "Vaikka sä oot hopeeta, niin sä oot täyttä kultaa."