MURHA.INFO

ReissuLasse kirjoitti: Enkä nyt tiedä miten on mahdollista loisia jos koittaa itseään ja perhettään elättää ja samalla joku ropo verottajan pohjattomaan kassaan kilahtaa.

Nuorilla on oikeasti hyvät mahdollisuudet jos he vain niihin tarttuvat, kilpailu on kovaa mutta niin sen pitää ollakin.

TuskaistaTietoa kirjoitti:...erittäin korkea työttömyys. Tuo on siis poikkeuksellista. Esimerkiksi Ruotsissa on samaan aikaan pääosan ajasta ollut työvoimapula...

teppo kirjoitti:

TuskaistaTietoa kirjoitti:...erittäin korkea työttömyys. Tuo on siis poikkeuksellista. Esimerkiksi Ruotsissa on samaan aikaan pääosan ajasta ollut työvoimapula...

Nyt ei täsmää. Ruotsin työttömyysaste on pari prosenttiyksikköä Suomea pienempi ja Ruotsi on junnannut oleellisesti samalla tasolla jo pitkään. Jos se tarkoittaa työvoimapulaa, ei Suomessa sitten mikään korkea työttömyys olekaan.

Työttömyys on Suomessa selvästi heikompi kuin esim. Saksassa mutta silti EU-maiden keskitasoa. Työllisten osuus taas jää mm. muille pohjoismaille sekä saksankielisille maille .mutta on sekin euromaiden keskitasoa.

Suomesta toki pääsee pois.

teppo kirjoitti:Suomesta toki pääsee pois.

TuskaistaTietoa kirjoitti: Suomessa kikkaillaan työttömyystilastojen kanssa enemmän, kuin missään muualla (koska usiemmissa maissa siitä ei olla kiinnostuneita kansankaan parissa oikeasti).

Suomalaisista työntekijöistä 90 prosenttia viihtyy työssään ja työpaikallaan, ja 85 prosenttia pitää työ- ja vapaa-ajan tasapainoa sopivana. Näin on siitä huolimatta, että suurin osa (70 %) työntekijöistä tekee viikossa keskimäärin kuusi tuntia ylityötä, josta noin kolmannes (30 %) on palkatonta.

Uuden työtyytyväisyyskyselyn perusteella suomalaisilla kertyy keskimäärin ylitöitä kahdeksan viikkoa vuodessa.

Tutkimuksen mukaan ylityöaika on kuitenkin suorituksen kannalta tehokkainta aikaa. Se käytetään avaamattomien sähköpostien lukemiseen (49 %), tehtyjen tai edessä olevien tehtävien katselmointiin (43 %) sekä ammattitietämystä ja -taitoja kehittävien materiaalien lukemiseen (49 %).

Tutkimuksen mukaan alle yksi seitsemästä (13 %) työntekijästä suorittaa työnsä pelkästään työpaikalla.

Ylitöitä tehdään helposti illalla kotona, mutta siitä huolimatta joka neljäs (25 %) suomalainen työntekijä oli sitä mieltä, että kotona työskentely parantaa työ- ja vapaa-ajan tasapainoa ja saman verran (23 %) ilmoitti suosivansa etätyötä, koska työmatkaan ei siten kulu aikaa.

14 prosenttia työntekijöistä on sitä mieltä, että työpaikan ulkopuolella työskentely helpottaa keskittymistä tiettyyn työtehtävään. Tutkimuksen teetti tulostinyhtiö Epson.

teppo kirjoitti:

TuskaistaTietoa kirjoitti: Suomessa kikkaillaan työttömyystilastojen kanssa enemmän, kuin missään muualla (koska usiemmissa maissa siitä ei olla kiinnostuneita kansankaan parissa oikeasti).

Voisitko olla hiukan täsmällisempi ja kertoa esimerkiksi, mitä maita vertaat Suomeen ja miten työttömyysaste lasketaan näissä maissa eri tavalla.

TuskaistaTietoa kirjoitti:

teppo kirjoitti:

TuskaistaTietoa kirjoitti: Suomessa kikkaillaan työttömyystilastojen kanssa enemmän, kuin missään muualla (koska usiemmissa maissa siitä ei olla kiinnostuneita kansankaan parissa oikeasti).

Voisitko olla hiukan täsmällisempi ja kertoa esimerkiksi, mitä maita vertaat Suomeen ja miten työttömyysaste lasketaan näissä maissa eri tavalla.

Työllisyysaste olisi...

teppo kirjoitti: Mihin maihin Suomea edellä vertasit ja millä tavalla Suomessa kikkaillaan tilastoilla mutta näissä vertaamissasi maissa ei?

Yksityinen hoivayritys Attendo ilmoitti 15. maaliskuuta aloittaneensa yt-neuvottelut. Neuvottelukutsu lähti 68:lle vastaavalle hoitajalle.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn mukaan vastaavan hoitajan tehtävät lakkautettaisiin ja jaettaisiin osittain yksikönjohtajille, ja vastaaville hoitajille tarjottaisiin hoitajan tai ohjaajan työtä.

Tehyn järjestöasiantuntija Arja Tuomisojan mukaan yksittäisten henkilöiden kohdalla vastaava hoitaja -nimikkeen menettäminen tarkoittaisi kuukausitasolla keskimäärin 200-300 euron menetyksiä.

- Tietoomme on tullut sellainenkin tapaus, jossa menetys olisi jopa 1000 euroa. Palkkaan vaikuttaa työkokemus, Tuomisoja huomauttaa.

Vastaava sairaanhoitaja voi tienata yksityisellä puolella 2279-2614 euroa kuussa, kun "tavallisen" sairaanhoitajan palkka on 2116-2423 euroa. Hoitajille voidaan maksaa vuorolisiä, palvelusvuosilisiä ja henkilökohtaisen osaamisen perusteella maksettavia lisiä.

"Selkeä säästötoimenpide"
Tuomisojan mukaan vastaavat hoitajat, joiden kanssa hän on keskustellut, ovat olleet järkyttyneitä ja pöyristyneitä siitä, miten jatkossa varmistetaan hoidon laatu, kokonaisuuden hallinta ja toimintamallien eteenpäinvieminen.

- Näemme Attendon yt-neuvottelut selkeästi säästötoimenpiteenä ja valmistautumisena sote-kilpailuun. Näyttää siltä, että vastaava sairaanhoitaja -nimike otetaan pois ja tilalle tulee vain sairaanhoitaja, joka vastaa, Tuomisoja sanoo.

Tuomisojan mukaan Attendo unohtaa, että toimintaa on johdettava lähellä asiakkaita.

- Kunnat vaativat, että hoivakodissa pitää olla vastaava hoitaja. Myös aluehallintovirastojen luvat perustuvat siihen, että joku vastaa hoidon laadusta.

Attendon kilpailijoita ovat muun muassa Mehiläinen, Coronaria, Terveystalo ja Pihlajalinna. Tuomisojan mukaan Attendon kilpailijat eivät ole lähteneet muokkaamaan vastaavan hoitajan tehtäviä uuteen uskoon.

"Resursseja vapautettava"
Attendo-konsernin toimitusjohtaja Henrik Borelius kirjoitti maaliskuussa julkaistussa vuosikertomuksessa kustannustehokkaiden ratkaisujen tarpeesta hoivatyössä ja linjasi fokuksen olevan siinä, "kuinka saamme enemmän aikaa asiakkaillemme ja kuinka vähennämme hallinnollisiin asioihin käytettävää aikaa".

Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, ovatko vastaavat hoitajat mielestänne liiaksi irti hoitotyöstä?

- Tämä asia halutaan käydä läpi näissä neuvotteluissa. Tavoitteemme on, että hoivatyötä tekemään vapautetaan mahdollisimman monta kättä.

Hakeeko Attendo ensisijaisesti säästöjä?

- Ei. Säästöt ovat enimmilläänkin vain noin kaksi promillea henkilöstökustannuksista. Tavoitteena on keskustella siitä, voitaisiinko johtamista selkiyttää ja resursseja vapauttaa hoivatyön tekemiseen.

Attendo avasi viime vuonna Suomessa ja Ruotsissa 770 uutta hoivakotia. Attendon liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 441 miljoonaa euroa. Koko konsernin liiketulos oli 9,8 prosenttia liikevaihdosta.

Työsuojeluhallinnon tehtävänä on valvoa, että työnantajat noudattavat syrjinnän kieltoa työpaikoilla.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on julkaissut vuotuisen raporttinsa, josta selviää alueen syrjintätarkastusten määrät työpaikoilla viime vuodelta. Syrjinnän kieltoa työpaikoilla valvoo työsuojeluhallinto ja sitä säätelee yhdenvertaisuuslaki.

Työpaikkasyrjintää koskevia ilmoituksia tehtiin vuoden 2016 aikana yhteensä 92. Näistä joka toisessa tarkastuksessa arvioitu syrjintä perustui työntekijän terveydentilaan.

Noin kolmannes tarkastuksista liittyi muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. Tällaisia syitä ovat muun muassa työpaikan epäkohtiin puuttuminen, omien oikeuksien vaatiminen, turvautuminen oikeusturvakeinoihin ja yhteydenotto valvovaan viranomaiseen.

MS-tauti epäilytti työnantajaa

Vammaisuuteen liittyviä tarkastuksia oli seitsemän.

Näistä yhdessä työnantaja oli jättänyt työntekijän määräaikaisen sopimuksen uusimatta pian, kun sille oli selvinnyt, että työntekijä on sairastunut toimintakykyä rajoittavaan MS-tautiin.

Työntekijä teki asiasta ilmoituksen.

Työnantaja kiisti syyllistyneensä syrjintään ja kertoi irtisanomisen johtuneen yrityksen asiakasvirran pienenemisestä. Selitystä ei pidetty uskottavana, sillä yritys oli palkannut sairastuneen tilalle uuden ihmisen, ja työnantajan todettiin syyllistyneen syrjinnän kiellon noudattamatta jättämiseen.

Työtunnit loppuivat tykkänään

Tuoreen raportin mukaan yhä useampi tarkastus saa alkunsa vuokratyöntekijän ilmoituksesta.

Viime vuoden vuokratyöhön liittyvät syrjintäepäilyt koskivat sekä työnantajana toimivaa henkilöstövuokrausyritystä että vuokratyövoimaa käyttävää yritystä.

Yhdessä tapauksista vuokratyöntekijä sai käyttäjäyritykseltä tylyä kohtelua vaadittuaan palkkaa sairauslomansa ajalta.

Esimies varoitti, että tällaista vaatimusta voi seurata työtuntien väheneminen. Kun työntekijä piti päänsä, ei työtunteja tarjottu yrityksestä enää ollenkaan.

Työntekijä työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa tarvittaessa työhön kutsuttavan työsopimuksella.

Käyttäjäyritys kiisti toimineensa väärin, mutta tarkastuksen yhteydessä työsuojeluviranomainen totesi sen syyllistyneen vuokratyöntekijän syrjintään.

Facebook-kirjoittelu johti siirtoon

Työsuojeluhallinnon raportin mukaan mielipiteeseen perustuvaa syrjintää käsiteltiin viime vuonna seitsemässä tarkastuksessa. Mielipiteellä tarkoitetaan yhdenvertaisuuslaissa ensisijaisesti poliittisia ja yhteiskunnallisia mielipiteitä.

Yhdessä tapauksista ulkomaalaistutkinnassa työskennellyt poliisi siirrettiin alempaan tehtävään Facebook-kirjoittelun takia. Työnantaja perusteli siirtoa sillä, että kirjoitus saattaa herättää epäilyksiä työntekijän asenteellisuudesta ulkomaalaisia kohtaan.

Valvova viranomainen piti siirtoa hyväksyttävänä kirjoituksen laadun ja työnantajan perusteluiden takia.

Päätöstä vahvisti myös se, että työnantaja oli ensin pyrkinyt löytämään työntekijälle samantasoisen paikan toiselta osastolta siinä kuitenkaan onnistumatta.

22 tapausta ilmoitettiin poliisille

Kaiken kaikkiaan 45 tapauksessa työnantajan katsottiin toimineen syrjivästi. Näistä 22 tapauksessa syntyi todennäköisiä perusteita epäillä rikosta ja ne ilmoitettiin poliisille esitutkintaa varten.

Loput selvisivät toimintaohjeella, kehotuksella tai muulla velvoitteella.

"Resursseja vapautettava"
Attendo-konsernin toimitusjohtaja Henrik Borelius kirjoitti maaliskuussa julkaistussa vuosikertomuksessa kustannustehokkaiden ratkaisujen tarpeesta hoivatyössä ja linjasi fokuksen olevan siinä, "kuinka saamme enemmän aikaa asiakkaillemme ja kuinka vähennämme hallinnollisiin asioihin käytettävää aikaa".

Työmarkkinajärjestö Akavan puheenjohtaja saisi täyden rahallisen korvauksen kahden vuoden ajan, vaikka häviäisi Akavan puheenjohtajavaalit liittokokouksessa vuonna 2020, kertoo Talouselämä. Fjäder olisi oikeutettu korvauksiin, mikäli hän pyrkii uudelle kaudelle.

Talouselämä viittaa saamiinsa tietoihin, joiden mukaan korvaus on nimetty Fjäderin puheenjohtajasopimuksessa. Talouselämän mukaan sopimusta voi tulkita siten, että jos Fjäder asettuu ehdolle ja häviää, hänelle maksetaan silti palkkiota siihen asti, kun hän täyttää 64 vuotta ja on oikeutettu vanhuuseläkkeeseen.

Sture Fjäder valittiin viime toukokuussa kolmannen kerran Akavan puheenjohtajaksi. Puheenjohtajuus kestää neljä vuotta kerrallaan.

Fjäder ei halua kommentoida Talouselämälle lehden tietoja sopimukseen liittyen. Hän lisää ettei halua kommentoida, että tieto kahden vuoden palkkiosta pitäisi paikkansa.

– Aion olla ehdolla vuonna 2020 ihan samalla tavalla kuin 2016. Minulla on niin paljon annettavaa vielä. Olen uudistanut tämän Akavan. Näkyvyyttä on tullut ja poliittista vaikutusvaltaa. En kommentoi mitään tämän tyyppisiä, Fjäder sanoo lehdelle.

Fjäder kuvailee tilannetta ikäväksi, jos Akavan sisäisiä papereita on vuodettu.

Akavan hallituksen varapuheenjohtaja ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei vahvista eikä kiistä Talouselämän tietoja Fjäderin palkkiosopimuksesta.

Talouselämän mukaan Fjäderin ansiotulot ovat vuosina 2012-2015 ollut runsaat 200 000 euroa vuodessa. Fjäder kertoo lehdelle, että Akavan palkkio on noin 15 000 euroa kuukaudessa.


Fjäder on aikaisemmin julkisuudessa kritisoinut voimakkaasti ylisuuria palkkoja ja vaatinut Talouselämän mukaan myös tammikuussa viimeksi palkkamalttia. Fjäder on aikaisemminkin vaatinut palkkamalttia etenkin johtajille.