Re: Hoivapalveluja tarjoavien Esperi Caren ja Attendon toimi
Lähetetty: Ma Helmi 11, 2019 2:51 pm
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen toivoo poliisin selvittävän vanhustenhoidon epäkohtia – ”Saatan jopa itse olla aktiivinen”
Julkaistu: 11.2. 14:36 , Päivitetty: 11.2. 14:36
POLIISIN olisi syytä tehdä esiselvitys vanhustenhoivapalveluissa ilmenneistä epäkohdista. Sen jälkeen voidaan arvioida, pitäisikö mahdollisista laiminlyönneistä käynnistää rikostutkinta. Näin sanoo valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.
Toiviainen myöntää pohtineensa yhteydenottoa poliisiin, jos se ei omatoimisesti ala selvittää asiaa. Hän kuitenkin korostaa, että marssijärjestys on sikäli selvä, että lain mukaan poliisi päättää, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Pallo on nyt poliisilla.
”Saatan jopa itse olla aktiivinen, jos aihetta ilmenee.”
Vanhustenhoidon ongelmat ovat viime viikot olleet vahvasti otsikoissa. Uusia epäkohtia ilmeni perjantaina, kun Avi päätti keskeyttää Attendon hoivakoti Pelimannin toiminnan välittömästi.
Hoivakoti ehti toimia kuukauden, jonka aikana kuusi vanhusta kuoli ja kymmenen hoitajaa irtisanoutui. Avin mukaan hoivakodissa ei ollut riittävästi osaavaa henkilökuntaa.
TOISTAISEKSI poliisilla ei ole aikomuksia aloittaa tutkimuksia. Poliisihallituksesta muistutetaan, että valvontaviranomainen on jo puuttunut epäselvyyksiin.
Poliisihallituksen mukaan valvonnan rakenne on sinänsä kunnossa, ja hoivakoteja valvovat Valvira ja aluehallintovirastot (Avit).
”Jos toimijat eivät noudata säännöksiä tai sopimusehtoja, eivät rikosoikeudelliset keinot ole ensisijaisia. Vastuuketjut ja mahdolliset laiminlyönnit voidaan selvittää sitten myöhemminkin rikosprosessissa, jos siihen edellytyksiä ilmenee”, Poliisihallituksesta kerrotaan.
Poliisi ei myöskään ole lähtenyt tutkimaan Alavudella sijaitsevan Pelimannin toimintaa.
”Emme ole oma-aloitteisesti lähteneet tutkimaan, koska meillä ei ole sellaista tietoa asiasta. Tämä on aika tuore asia”, kertoo rikoskomisario Mirja Lahti Pohjanmaan poliisilaitoksesta.
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Toiviainen näkee asiassa selvittämistä. Hän on erityisen huolestunut julkisuudessa olleista tiedoista, joiden mukaan valvontaviranomaisille olisi mahdollisesti annettu vääriä tietoja.
”Omaan korvaani särähtävät puheet hoitoresurssien alimitoituksessa ja siitä, että näistä olisi tahallaan annettu vääriä tietoja. Jos tällaisella erehdyttämisellä on saatu taloudellista hyötyä, asian rikosoikeudellista puolta olisi kyllä syytä lähteä selvittämään.”
Toiviainen korostaa, että kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Tämäkin puoltaa tilanteen huolellista selvittämistä.
Selvityksen on kohdistuttava niihin, jotka mahdollisesti ovat omalla toiminnallaan tai laiminlyönneillään aiheuttaneet tilanteen, Toiviainen huomauttaa. Tämä tarkoittaisi siis myös hoivafirmojen johtoportaan vastuun selvittämistä.
Toiviainen nostaa esille myös työsuojelulliset kysymykset. Ovatko hoitajat olleet niin kuormittuneita, että työnantaja on rikkonut työsuojelua koskevia säännöksiä?
Lisäksi olisi Toiviaisen mielestä syytä selvittää, onko hoidettavien vanhusten terveys vaarantunut ja jos on, miten konkreettisesti.
MYÖS RIKOSOIKEUDEN professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta toivoo poliisilta aktiivisuutta.
”Poliisin olisi nyt syytä aloittaa esitutkinta omasta aloitteestaan, oli tutkinnan lopputulos mikä tahansa. Asia on yhteiskunnallisesti niin merkittävä”, Tolvanen sanoo.
Tolvanen muistuttaa, että epäkohtien takia viranomaiset ovat jopa määränneet hoivakotien toimintoja keskeytettäväksi. Jo pelkästään tämän takia poliisin pitäisi käynnistää tutkinta ilman, että se jää odottelemaan mahdollisia tutkintapyyntöjä.
Lain mukaan poliisi on aloitettava esitutkinta, kun on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen.
TOLVASEN MIELESTÄ kyseeseen voisivat tulla useat rikosnimikkeet.
Ensimmäisenä listalla olisi petos. Rikoksen tunnusmerkistö voisi täyttyä, jos hoivayhtiöt ovat saaneet taloudellista hyötyä antamalla vääriä tietoja hoitajamitoituksestaan.
”Jos sopimuksessa on sovittu tietyt mitoitukset, tuleehan siitä taloudellista hyötyä, jos mitoitukset eivät vastaa sovittua. Tämä täyttää petoksen tunnusmerkistön”, Tolvanen huomauttaa.
Petos katsotaan törkeäksi, jos sillä tavoitellaan huomattavaa hyötyä tai sillä aiheutetaan erityisen tuntuvaa vahinkoa. Lisäksi edellytetään, että rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätösten mukaan parinkymmenen tuhannen euron taloudellisen hyödyn hankkiminen alkaa jo olla törkeä, Tolvanen toteaa.
Kokonaisarvioon vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka toistuvaa esimerkiksi väärän tiedon antaminen on ollut.
Organisaation kokonaisvastuu on ankarampi kuin esimerkiksi yksittäisellä ihmisellä, joka antaa väärää tietoa viranomaiselle, Tolvanen painottaa.
JOS ALIMIEHITYKSELLÄ on syy-yhteys vanhuksen sairastumiseen, vammautumiseen tai kuolemaan, rikosnimikkeenä voi olla jopa vammantuottamus tai kuolemantuottamus.
”Nämä ovat kovia rikosnimikkeitä”, Tolvanen korostaa.
Tolvanen pitää epäkohtana sitä, että vahingon sattuessa syytettyjen penkille joutuu ensimmäisenä suorittajaporras – tässä tapauksessa siis hoitajat.
”Syyttömiähän hoitajat ovat siihen, että neljän hoitajan sijasta töissä onkin vain kaksi.”
Tämä ei Tolvasen mielestä ole oikein.
”Syyttömiähän hoitajat ovat siihen, että neljän hoitajan sijasta töissä onkin vain kaksi.”
Hoitajien vastuu ei kuitenkaan poistu kokonaan sillä, että he ovat vain noudattaneet annettuja ohjeita. Potilasta ei voi esimerkiksi jättää lattialle makaamaan oksennukseensa, vaikka johtoporras olisi antanut sellaiset ohjeet.
”Lainvastaista ohjetta ei pidä noudattaa.”
TOLVANEN MUISTUTTAA, että Talvivaaran tapauksessa vastuu kohdistettiin nimenomaan yhtiön ylimpään portaaseen.
”Talvivaarassa oli samantyyppinen tilanne. Mitä se työntekijä mahtaa sille, jos allas alkaa tulvia? Vastuun kohdentaminen johtoportaaseen tervehdyttäisi ilmapiiriä.”
Lainsäädäntö kaipaisi Tolvasen mielestä myös pientä korjausta. Nykyisin petosrikoksessa ei ole oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Yhtiölle ei siis voi määrätä yhteisösakkoa sen toiminnassa tapahtuneesta petoksesta.
Tolvanen pitää ratkaisua erikoisena ja ihmettelee rajausta. Toisaalta juuri tämä asia olisi erittäin helposti korjattavissa pienellä lakitekstin viilauksella.
9.2. 20:14
Viranomaiset määräsivät tammikuussa Alavudella aloittaneen Attendon hoivakodin toiminnan keskeytettäväksi – Yksikössä on kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana, syitä selvitetään
8.2. 14:43
Avin päätös osoittaa: Tämä kaikki Attendon Pelimanni-hoivakodissa oli vialla
9.2. 9:58
”Vanhushoidosta syntynyt kohu on erinomainen asia” – Valviran ylijohtaja teki Esperi Caresta päätöksen, joka herätti poliitikot
9.2. 2:00
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005997486.html
Julkaistu: 11.2. 14:36 , Päivitetty: 11.2. 14:36
POLIISIN olisi syytä tehdä esiselvitys vanhustenhoivapalveluissa ilmenneistä epäkohdista. Sen jälkeen voidaan arvioida, pitäisikö mahdollisista laiminlyönneistä käynnistää rikostutkinta. Näin sanoo valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.
Toiviainen myöntää pohtineensa yhteydenottoa poliisiin, jos se ei omatoimisesti ala selvittää asiaa. Hän kuitenkin korostaa, että marssijärjestys on sikäli selvä, että lain mukaan poliisi päättää, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Pallo on nyt poliisilla.
”Saatan jopa itse olla aktiivinen, jos aihetta ilmenee.”
Vanhustenhoidon ongelmat ovat viime viikot olleet vahvasti otsikoissa. Uusia epäkohtia ilmeni perjantaina, kun Avi päätti keskeyttää Attendon hoivakoti Pelimannin toiminnan välittömästi.
Hoivakoti ehti toimia kuukauden, jonka aikana kuusi vanhusta kuoli ja kymmenen hoitajaa irtisanoutui. Avin mukaan hoivakodissa ei ollut riittävästi osaavaa henkilökuntaa.
TOISTAISEKSI poliisilla ei ole aikomuksia aloittaa tutkimuksia. Poliisihallituksesta muistutetaan, että valvontaviranomainen on jo puuttunut epäselvyyksiin.
Poliisihallituksen mukaan valvonnan rakenne on sinänsä kunnossa, ja hoivakoteja valvovat Valvira ja aluehallintovirastot (Avit).
”Jos toimijat eivät noudata säännöksiä tai sopimusehtoja, eivät rikosoikeudelliset keinot ole ensisijaisia. Vastuuketjut ja mahdolliset laiminlyönnit voidaan selvittää sitten myöhemminkin rikosprosessissa, jos siihen edellytyksiä ilmenee”, Poliisihallituksesta kerrotaan.
Poliisi ei myöskään ole lähtenyt tutkimaan Alavudella sijaitsevan Pelimannin toimintaa.
”Emme ole oma-aloitteisesti lähteneet tutkimaan, koska meillä ei ole sellaista tietoa asiasta. Tämä on aika tuore asia”, kertoo rikoskomisario Mirja Lahti Pohjanmaan poliisilaitoksesta.
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Toiviainen näkee asiassa selvittämistä. Hän on erityisen huolestunut julkisuudessa olleista tiedoista, joiden mukaan valvontaviranomaisille olisi mahdollisesti annettu vääriä tietoja.
”Omaan korvaani särähtävät puheet hoitoresurssien alimitoituksessa ja siitä, että näistä olisi tahallaan annettu vääriä tietoja. Jos tällaisella erehdyttämisellä on saatu taloudellista hyötyä, asian rikosoikeudellista puolta olisi kyllä syytä lähteä selvittämään.”
Toiviainen korostaa, että kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Tämäkin puoltaa tilanteen huolellista selvittämistä.
Selvityksen on kohdistuttava niihin, jotka mahdollisesti ovat omalla toiminnallaan tai laiminlyönneillään aiheuttaneet tilanteen, Toiviainen huomauttaa. Tämä tarkoittaisi siis myös hoivafirmojen johtoportaan vastuun selvittämistä.
Toiviainen nostaa esille myös työsuojelulliset kysymykset. Ovatko hoitajat olleet niin kuormittuneita, että työnantaja on rikkonut työsuojelua koskevia säännöksiä?
Lisäksi olisi Toiviaisen mielestä syytä selvittää, onko hoidettavien vanhusten terveys vaarantunut ja jos on, miten konkreettisesti.
MYÖS RIKOSOIKEUDEN professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta toivoo poliisilta aktiivisuutta.
”Poliisin olisi nyt syytä aloittaa esitutkinta omasta aloitteestaan, oli tutkinnan lopputulos mikä tahansa. Asia on yhteiskunnallisesti niin merkittävä”, Tolvanen sanoo.
Tolvanen muistuttaa, että epäkohtien takia viranomaiset ovat jopa määränneet hoivakotien toimintoja keskeytettäväksi. Jo pelkästään tämän takia poliisin pitäisi käynnistää tutkinta ilman, että se jää odottelemaan mahdollisia tutkintapyyntöjä.
Lain mukaan poliisi on aloitettava esitutkinta, kun on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen.
TOLVASEN MIELESTÄ kyseeseen voisivat tulla useat rikosnimikkeet.
Ensimmäisenä listalla olisi petos. Rikoksen tunnusmerkistö voisi täyttyä, jos hoivayhtiöt ovat saaneet taloudellista hyötyä antamalla vääriä tietoja hoitajamitoituksestaan.
”Jos sopimuksessa on sovittu tietyt mitoitukset, tuleehan siitä taloudellista hyötyä, jos mitoitukset eivät vastaa sovittua. Tämä täyttää petoksen tunnusmerkistön”, Tolvanen huomauttaa.
Petos katsotaan törkeäksi, jos sillä tavoitellaan huomattavaa hyötyä tai sillä aiheutetaan erityisen tuntuvaa vahinkoa. Lisäksi edellytetään, että rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätösten mukaan parinkymmenen tuhannen euron taloudellisen hyödyn hankkiminen alkaa jo olla törkeä, Tolvanen toteaa.
Kokonaisarvioon vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka toistuvaa esimerkiksi väärän tiedon antaminen on ollut.
Organisaation kokonaisvastuu on ankarampi kuin esimerkiksi yksittäisellä ihmisellä, joka antaa väärää tietoa viranomaiselle, Tolvanen painottaa.
JOS ALIMIEHITYKSELLÄ on syy-yhteys vanhuksen sairastumiseen, vammautumiseen tai kuolemaan, rikosnimikkeenä voi olla jopa vammantuottamus tai kuolemantuottamus.
”Nämä ovat kovia rikosnimikkeitä”, Tolvanen korostaa.
Tolvanen pitää epäkohtana sitä, että vahingon sattuessa syytettyjen penkille joutuu ensimmäisenä suorittajaporras – tässä tapauksessa siis hoitajat.
”Syyttömiähän hoitajat ovat siihen, että neljän hoitajan sijasta töissä onkin vain kaksi.”
Tämä ei Tolvasen mielestä ole oikein.
”Syyttömiähän hoitajat ovat siihen, että neljän hoitajan sijasta töissä onkin vain kaksi.”
Hoitajien vastuu ei kuitenkaan poistu kokonaan sillä, että he ovat vain noudattaneet annettuja ohjeita. Potilasta ei voi esimerkiksi jättää lattialle makaamaan oksennukseensa, vaikka johtoporras olisi antanut sellaiset ohjeet.
”Lainvastaista ohjetta ei pidä noudattaa.”
TOLVANEN MUISTUTTAA, että Talvivaaran tapauksessa vastuu kohdistettiin nimenomaan yhtiön ylimpään portaaseen.
”Talvivaarassa oli samantyyppinen tilanne. Mitä se työntekijä mahtaa sille, jos allas alkaa tulvia? Vastuun kohdentaminen johtoportaaseen tervehdyttäisi ilmapiiriä.”
Lainsäädäntö kaipaisi Tolvasen mielestä myös pientä korjausta. Nykyisin petosrikoksessa ei ole oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Yhtiölle ei siis voi määrätä yhteisösakkoa sen toiminnassa tapahtuneesta petoksesta.
Tolvanen pitää ratkaisua erikoisena ja ihmettelee rajausta. Toisaalta juuri tämä asia olisi erittäin helposti korjattavissa pienellä lakitekstin viilauksella.
9.2. 20:14
Viranomaiset määräsivät tammikuussa Alavudella aloittaneen Attendon hoivakodin toiminnan keskeytettäväksi – Yksikössä on kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana, syitä selvitetään
8.2. 14:43
Avin päätös osoittaa: Tämä kaikki Attendon Pelimanni-hoivakodissa oli vialla
9.2. 9:58
”Vanhushoidosta syntynyt kohu on erinomainen asia” – Valviran ylijohtaja teki Esperi Caresta päätöksen, joka herätti poliitikot
9.2. 2:00
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005997486.html