Aizerin linkkaama juttu, poistettu kuvia ja "katso myös" -juttuja:
Mikko, 81, pysäytti kotiinsa tunkeutuneen ryöstäjän – Hartolan teräsvaari vierastaa alkoholia ja haaveilee metsästysmatkasta
Julkaistu: 6.7. 6:45
Hartolan ”teräsvaari” aikoo juhlia oikeuden ratkaisua oman hirviporukkansa kanssa.
Hartolan ”teräsvaarina” toistaiseksi julkisuudessa tunnettu 81-vuotias Mikko Vihtanen on helpottunut Päijät-Hämeen käräjäoikeuden ratkaisusta, kun oikeus tuomitsi hänen kotiinsa tunkeutuneet, mutta hylkäsi häntä itseään vastaan nostetun kanteen.
Tavallisen kansan oikeustaju oli Vihtasen puolelle, kun hän tarttui aseeseensa ja hätisti asuntoonsa ryöstöaikeissa tunkeutuneen naamiomiehen pois. Syyttäjäkin jätti syytteen nostamatta, koska piti Vihtasen toimintaa hätävarjeluna, sillä hän oli vakavasti loukkaantunut rengasraudan iskuista ennen kuin ampui.
Vihtasta ei tuomittu, mutta hänen kiinteistölleen tullut kaksikko ja heidän kaksi apulaistaan saivat rangaistukset. Päätekijät saivat ehdottomat vankeustuomiot.
– Onhan tässä pikkuisen helpottunut olo ja näinhän tässä piti käydäkin, Vihtanen sanoo.
Ilta-Sanomat sai Vihtasen puhelimen päähän heti tuoreeltaan, kun hän olin saanut tiedon oikeudenkäynnin lopputuloksesta.
– Tuntemukset ovat vaihdelleet aika lailla. Välillä on tuntunut, ettei muusta paikkakunnalla ole puhuttukaan. Itseänikin on pidetty konnana, Vihtanen ihmettelee.
– Jos tuomio oli jotain muuta, niin olisi ollut hurja juttu.
Originellina miehenä tunnettu Vihtanen uskoi loppuun saakka, että oikeus voittaa.
– Minä käyn kirkossa rukoilemassa, mies velmuilee.
– Yhteydet ylöspäin ovat kunnossa.

- Mikko Vihtanen Hartola.jpg (53.65 KiB) Katsottu 3535 kertaa
Metsästysharrastus ja luonto ovat tärkeitä ”teräsvaarille”. Pikkulinnut hän ruokki heti herättyään maaliskuisena aamuna. Kun Vihtanen oli asettunut aamutelevision ääreen, rymisteli kasvonsa peittänyt ja rengasraudalla aseistautunut ryöstäjä taloon.
Televisio pauhasi kovalla äänellä, koska Vihtasen kuulo on huono. Naamiomies pyysi kaukosäätimen. Vihtanen antoi sen tarkoituksella, jotta saisi tunkeutujan huomion kiinnittymään muualle.
Hänellä oli sänkynsä vieressä loukkupyssynä käyttämänsä pienoisrevolveri. Ase oli kuitenkin kolmessa osassa ja osat eri paikoissa.
Muutaman sekunnin aikana, kun naamiomies oli keskittynyt etsimään oikeita nappuloita kaukosäätimestä, sai Vihtanen aseensa toimintakuntoon.
Tunkeutuja vaati Vihtasta panemaan aseen pois. Kun Vihtanen ei totellut, nuori mies kävi päälle ja hakkasi Vihtasta rengasraudalla.
Vihtasen seuraavat muistikuvat ovat lattialta, kun hän makasi mahallaan ase edelleen kädessään, ja naamiomies istui hänen päällään. Kun tunkeutuja nousi pois hänen päältään, hän ponnisteli istuma-asentoon ja ampui kolme laukausta tunkeutujaa kohti.
Vihtanen yritti tähdätä vatsan sivuun pysäyttääkseen tunkeutujan. Hän ei tarkoittanut osumia hengenvaarallisiksi. Kolmas patruuna osui tunkeilijaan, joka välittömästi poistui talosta.
Käräjäoikeus katsoi, ettei Vihtasella tosiasiassa ollut tilanteessa muuta mahdollisuutta puolustautua.
Käräjäoikeus tuomitsi vanhuksen asuntoon tunkeutuneet kaksi miestä törkeästä ryöstöstä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta vankeuteen. Kaksi muuta osallista tuomittiin avunannosta sakkoihin.
– Aseitahan ne tavoittelivat. Se on ihan selvä asia. Asekaappi oli keittiössä ja yhden aseen ne veivät. Vaikea sanoa, mikä näitä nuoria miehiä oikein vaivaa. Aivan käsittämättömiä tekoja. Ei minun nuoruudessani ollut tekemisestä pulaa, Vihtanen sanoo.
– Huumeet ovat tulleet tänne syrjäseudullekin. Kuulemma netistä niitä tilaavat.
Hartolan kaltaisissa maaseudun pikkukunnissa poliisi on satunnainen vieras. Tilannetta ei pidetä hyvänä ja moni nuori puuhastelee väärien asioitten parissa.
– Ennen meno ei ollut tämmöistä. En näistä neljästä miehestä oikeastaan tuntenut henkilökohtaisesti ketään. Yhdestä oli jonkinlainen tieto. Toivottavasti oppivat tästä jotain.
Turvattomuus on paikkakunnalla lisääntynyt ja tapahtuman jälkeen Vihtanenkin joutui asumaan jonkin aikaa muualla kuin omassa kodissaan. Juttua tutkinut poliisi oli neuvonut häntä asumaan muualla.
Metsästysharrastus on vienyt Vihtasta eri puolille maailmaa. Hän mielellään muistelee Afrikkaan ja Kanadaan tekemiään matkoja ja haaveilee uusista reissuista vielä kun voimia riittää, silmä näkee ja käsi on vakaa.
– Matkanjärjestäjät ovat soitelleet ja reissuja olisi tiedossa. Afrikkaan tekisi vielä mieli lähteä. Olen ollut sekä Namibiassa että Etelä-Afrikassa.
Namibian reissulla Vihtanen kellisti toistaiseksi suurimman saaliinsa.
– Se oli englanniksi eland. Hirviantilooppi suomeksi. Painoi 700 kiloa.
– Ilmaista sen kaataminen ei ollut. Hinta oli 1 800 euroa. Leijonankin olisin päässyt ampumaan, mutta sellaiset maksavat paljon. Kuusi tonnia painavan elefantin kaataminen maksaisi 200 000 euroa ja mustaharjainen eteläafrikkalainen leijona 50 000 euroa.
– Ei halpaa hommaa, Vihtanen huokaa.
Käräjäoikeuden tuomio antaa hyvän syyn ainakin pieneen juhlaan. Sellainen on tulossakin tärkeimmille ihmisille.
– Kahvien tarjoamisesta on ollut puhetta oman kulman hirviporukan kesken.
– Meitä on kahdeksan ukon porukka ja mahdumme hyvin saman pöydän ääreen, Vihtanen kertoo.
Maljojen nostoonkin olisi aihetta eikä se täysin poissuljettu olekaan, sillä Hartola tunnetaan sahtipitäjänä.
– En oikeastaan ole alkoholin kanssa ollut tekemisissä. Enimmäkseen se on pahaa. Joskus on tullut sahtia otetuksi – vähän, Vihtanen tuumaa.
Mutta suurriistan kaatoon tekee mieli.
– Afrikkaan haluaisin vielä lähteä. On laitettava lotto vetämään, ”teräsvaari” miettii.
Vesa Näveri
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006165252.html