MURHA.INFO

esmes- kirjoitti:ekstaasipillereitä kutsutaan joissakin piireissä eemeleiksi. niitä ei taida lääkärit suomessa määräillä

Ei taida ei.. Ja vaikka sitä ei ehkä "lääkkeeksi" voi luokitella, niin onnellisuuspilleriksi olen kuullut kutsuttavan myös ja eiköhän se siihen ole rakennettukin... Sikäli asiaton kommentti itseltä, että ei kyllä mitenkään liity mielialalääkkeisiin, mutta eräänlainen HC-onnellisuuspilleri Pointtina mulla tuossa olikin se, että ne täsmälääkkeet, jotka nostavat sen olotilan hetkellisesti, on ainakin täällä päin onnellisuuspillereitä. Suomeksi - ne, joilla on viihdekäyttöarvoa. Masennuslääkitys korjaa ihmisen mielialaa pitkällä tähtäimellä normaalin toimintakyvyn tasolle, eli ei ole sikäli onnellisuuspilleri? Tietysti sitä saattavat jotkut sellaiseksi kutsua, en tiedä.

Mariella kirjoitti:Ei kun ne on eemeleitä ja pameja ja xanoreita ym ne onnellisuuspillerit

Itse lisäisin tähän "onnellisuuslistaasi" ehdottomasti marihuanan, vaikkei sitä pillerinä myydä.. mut suu väntyy hymyyn Näinhän se menee, toi koko onnellisuuspilleri-juttu on vitsi.

Ilmeisesti asiassa on sekaannusta ja väärinkäsitystä, Ruotsissakin kirjoitetaan serotoniinilääkkeistä "onnellisuuspillereinä". Just eilen katsoin netistä muutamia skandaalilehtiotsikoita ja juttuja naapurimaasta näistä pilleriasioista.

Maybrick kirjoitti:Ilmeisesti asiassa on sekaannusta ja väärinkäsitystä, Ruotsissakin kirjoitetaan serotoniinilääkkeistä "onnellisuuspillereinä". Just eilen katsoin netistä muutamia skandaalilehtiotsikoita ja juttuja naapurimaasta näistä pilleriasioista.

Se voi hyvin olla. Mielestäni se on vaan täysin harhaanjohtava lempinimi, jos sen avulla ei kerran ole tarkoitus tai ehkä edes mahdollisuus tulla onnelliseksi kukkahattuhörhöksi, vaan saavuttaa nollasta normaali taso.

apollo kirjoitti:Itse lisäisin tähän "onnellisuuslistaasi" ehdottomasti marihuanan, vaikkei sitä pillerinä myydä.. mut suu väntyy hymyyn

Onko isot pojat kertonu?

Ja jotta vielä päästäisiin hiukan offtopickiksi, niin onko se serotoni vai serotoniini?

Serotoniini.

"Onnellisuuspilleri"termillä varmaan sitten haetaan ilmeisesti kertaheitolla onnelliseksi pamauttavaa pilleriä. Joka vaikuttaa lyhyellä ajalla, muttei ole pitkäkestoista vaikutusta varten tai kyättöä. Itse olen kuullut myös tuota nimitystä käytettävän mutta empä ole koskaan aikasemmin miettinyt asiaa syvällisemmin. Jokaisella on omat kokemuksensa lääkkeistä ja niiden vaikutuksesta. Jotkut reagoi nopeastikkin lääkkeen vaikutukseen ja saattaa saavuttaa "onnellisuuden". Mietin vaan että onnellisuushan on aina suhteellista ja jokaisella omat käsityksensä siitä. Kyllähän masentuneelle joku tavallinen mielialalääke saattaa tuoda hyvänolon kun taas toiselle joku lääke korjaa oloa vain siihen siedettävään tilaan asti. Minusta ei voi puhua yleisellä tasolla onnellisuuspilleristä koska se riippuu aina siitä käyttäjästä ja tarpeesta. Kuitenkin näköjään myös tuota nimitystä yleisestikkin käytetään esim.

Onnellisuuspillerit aktivoivat käyttäjäänsä, nostavat mielialaa ja auttavat myönteisempiin kokemuksiin. Pillerien käytön myötä masennus ja surumielisyys vähenevät ja keskittymiskyky parantuu.

Toisaalta tuntuu että tuo onnellisuuspilleri on joku ihmisten oma kehittämä juttu josta on sitten myöhemmin tullut yleinen käsite. Kuitenkin itse käyttäisin onnellisuupilleri-nimeä lääkkeestä joka ajan myötä saa ihmisen saavuttamaan normaalin suhteellisen onnellisen perustilan. On tietysti myös noita aineita jotka stimuloi aivoja nopeasti ja saa olon hetkellisesti hyväksi/onnelliseksi esim. marihuana(thc), amfetamiini, toisilla alkoholi jne.
Puhuin varmaan ihan ohi aiheen taas mutta minulle ensimmäisenä tuli kuitenki mieleen onnellisuuspilleristä tämä.

rimma kirjoitti: Jotkut reagoi nopeastikkin lääkkeen vaikutukseen ja saattaa saavuttaa "onnellisuuden". Mietin vaan että onnellisuushan on aina suhteellista ja jokaisella omat käsityksensä siitä. Kyllähän masentuneelle joku tavallinen mielialalääke saattaa tuoda hyvänolon kun taas toiselle joku lääke korjaa oloa vain siihen siedettävään tilaan asti.

Joo tämä on kyllä totta. Oma masennuslääkitys aikoinaan teki aluksi niin onnelliseksi että huhhuh Ihan ensimmäisistä päivistä saakka. Sitten se olotila tasaantui normaaliksi pikkuhiljaa muutaman viikon sisällä käytön jälkeen. Mutta niiden päätarkoitus kaiketi on auttaa ihmistä toimimaan normaalissa elämässä normaalein tavoin, eikä tuoda ylenpalttista onnea ja hyvää meininkiä. Se on toki suhteellista ja mitä sitten onnellisuus kellekin on.. Se on varmasti masennusta sairastavalle sitä, että jaksaa sitten maksaa laskut, käydä suihkussa, nousta sängystä aamulla, toimia normaalisti ilman että joka aamu tekee mieli vetää itsensä kiikkuun.

Ja samoin se hetkellisyys.. Jos niitä ottaa ihan oikeasti niihin määrättyihin tarkoituksiin, kuten ahdistus- ja paniikkikohtauksiin. Eli suhteellista tosiaan, ja yksilöllistäkin, riippuen aina käyttötarkoituksesta, henkisestä mielentilasta ja varmaan annosmäärästäkin

No eipä! Ja terkut heti lonelynessille!
Ei noi lääkkeet tosiaan tehoa heti, siihen tarttee jonkin aikaa...

No herranen aika, eikai kukaan kuvittele jotain "onnellisuuspillereitä" enää olevan??
Ei jessus, elämä on se pilleri!

Huru kirjoitti:No herranen aika, eikai kukaan kuvittele jotain "onnellisuuspillereitä" enää olevan??
Ei jessus, elämä on se pilleri!

Mutta masentunut ei näe sitä elämää ilman lääkettä.

Välillä tosissaan kirvelee, kun huomaa ja kuulee että masennusta ei vaan ymmärretä. Se ei ole sitä, että "pitäis ottaa niskasta kiinni". Kun masentunut ei pysty siihen, eikä se ole enää itsestä kiinni. Elämä ehkä on se pilleri, siinä mielessä että sen elämän voi masentunut ihminen saavuttaa masennuslääkityksen avulla. Joten kiertoteitse kyllä, sikäli elämä on se pilleri.

En mä sitä tarkoita...! Näköjään jotain sotkuja jossain...tai sitten ei.

rimma kirjoitti:Remeronista samaa mieltä lähes Mariellan kanssa.
Alotettua tuo Remeron-lääkitys nukuin ainakin pari päivää putkeen niin että kävin välillä vain vessassa pakosta. Jossakin vaiheessa se alkoi toimia ja mieliala parani mutta samalla alkoi tulla noita kiloja lisää ja olo oli tosiaankin väsynyt.

Tästä vielä, että itselle valittiin se sen takia, että oli myös univaikeuksia, ja nukahtamislääkettä olin syönyt jo sen aikaa, että oli hyvä opetella siitä eroon. Se kyllä auttoi, ja ei tarvinnut illalla nukkumattiapuja, mutta se lihottaminen oli viimeinen tikki.

Seuraava, joka otettiin, oli Zoloft (joka oli zoloftin halpaversio sertralin) joka taas toimi just päin vastoin. Sanottiin, että ota tämäkin illalla, se väsyttää. No, otin sitten ensimmäisen 9 aikaan, ja tapitin silmät mollamaijana aamukuuteen Ei mitään asiaa nukkumaan. Oon vielä aika hysteerikko nukkumisen suhteen, ja siinä mä sitten valvoin ja kattelin silmiä, kun pupillit oli kuin lautaset! Valvoin, kirjottelin, puuhastelin, yritin välillä nukahtaa, taas nousin jne. Mutta ei kyllä vituttanutkaan Ja unilääkettä en halunnut ottaa, ihan sen takia, että ajattelin että valvottu yö toisi seuraavana yönä varman unen, ja aamulla ei olisi sellaista pöhnää. Ja muutenkin, eihän niitä pidä pitkiä aikoja käyttää. Mutta sitä hyperaktiivisuutta, unettomuutta ja pupillien tapittamista kesti muutama yö, jonka jälkeen uni tuli ihan hyvin jo ja silmät rauhottui. Kovat sivuvaikutukset oli alussa, mutta se hävisi siitä sitten onneksi. Ehkä kahdessa viikossa. Sen jälkeen olo oli ihan normaali: Normaalit asiat vitutti: liikaa laskuja, liian vähän rahaa, työt stressaa, tiskata ei jaksais, mutta se on sitä normaalia elämää ja se tunne, että seinät kaatuu päälle tai ei jaksa nousta sängystä koko päivänä kun siihen ei ole mitään syytä, oli pikkuhiljaa häviämässä. Reilut puoli vuotta söin, ja sittemmin olen pärjännyt ilman. Samalla, normaalilla olotilalla, jossa normaalit asiat vituttaa ja normaalit asiat ilahduttaa ja toimintakyky on siinä missä pitääkin.

Huru kirjoitti:En mä sitä tarkoita...! Näköjään jotain sotkuja jossain...tai sitten ei.

Joo, enkä sua nimenomaisesti siinä tarkoittanutkaan. Yleistin vaan, sillä olen huomannut että harva ymmärtää masennusta oikeasti, ennenkuin sen on itse käynyt läpi ta on käymässä läpi. Lääkettä tarvitaan sairauteen, jotta se parantuisi. Se nyt vaan on niin, ja siksi niitä on kehitetty.

Huru kirjoitti:No eipä! Ja terkut heti lonelynessille!
Ei noi lääkkeet tosiaan tehoa heti, siihen tarttee jonkin aikaa...

Joo niin oon monen ihmisen kuullut sanovan.

Univaikeudet on siitä huono homma että kun niihin ottaa lääkettä niin kohta ei pysty enää nukkumaan ilman sitä lääkettä. Tai no, sekin on ihan henkilöstä kiinni. Jos univaikeuksia on jatkunut pitkään ja niitä alkaa korjata nukahtamis- tai unilääkkeillä jää helposti koukkuun niihin eikä pysty enää nukkumaan ilman.
Jos taas masennuslääke on vaikutukseltaan väsyttävä niin ajan mittaa oppii siihen että uni tulee automaattisesti kun ottaa iltalääkkeet.
Itselläni on nykyään sellainen tilanne että olen yrittänyt käyttää mahdollisimman vähän unilääkkeitä koska minulla on kutenkin väsyttävä lääke illassa.
Lähdin reissuun kerran kolmeksi päiväksi ja epähuomiossa lääkkeet jäi kotiin. Valvoin sitten ensimmäisen yön pyörien sängyssä ja joka kerta kun koitin sulkea silmät niin ne aukesi kun olis ollut vieteri välissä. Päivällä oli huono olo ja oksetti ja väsytti. Seuraavana yönä sama mutta nukuin hetken ajan. Aamulla taas kauhee olo niin kun krapulassa. Huomasin että uni ei vaan tule. Päivällä väsyttää ja on sietämätön olo. Koskee joka paikkaan ja ei voi syödä. Onneks reissu oli noin lyhyt.
Kuitenkin olen nyt kuusi vuotta syönyt lääkkeitä masennukseen ja uniongelmiin samalla. Periaatteessa tuo että turvautuu masennuslääkkeen väsyttävään vaikutukseen aina, on huono homma. Kuitenkin tässä on kun noidankehässä. Asialle ei voi tehdä mitään ainakaan vielä koska lääkkeille on tarvetta.

Masennuksessa kun ei ole kyse vaan yhdestä osa-alueesta vaan siihen liittyy paljon muutakin. Yleisesti univaikeudet, paniikkihäiriöt ja esim. syömishäiriöt saattaa joko edeltää masennusta taikka tulla sen seurauksena.