MURHA.INFO

koulutuspäällikkö kirjoitti: Ma Kesä 12, 2023 8:08 pm
Moni ei tiedä eikä tajua, ja siitä on kiittäminen vasemmistolaista mediaa joka on onnistunut kiitettävästi salaamaan totuuden kaikista haittamaahanmuuton lieveilmiöistä. Tämän olen itse huomannut ihmisten kanssa "maaliman menosta" keskustellessa.

Tietoisuus näistä asioista vaatii omaa aktiivisuutta ja muiden lähteiden kuin valtamedian seuraamista. Tosin, tietoisuus asioista voi olla toisella tasolla niillä jotka asuvat ja elävät näillä "sotatoimialueilla". Itse esimerkiksi asun aivan muualla.

Myyjä Niina Putula joutui alaikäisen pahoinpitelemäksi kesken työvuoron: “Monessa perheessä olisi tarve ottaa ei-sana käyttöön”

Marketissa työskentelevä Putula pelkää, että nuorten aseina ovat kohta puukot eivätkä nyrkit. Alaikäisten väkivaltainen käyttäytyminen on ollut puheenaiheena pitkin alkuvuotta.

Marketissa työskentelevä Niina Putula joutui työpaikallaan alaikäisten pahoinpitelemäksi.

Niina Putula joutui viime talvena työssään lappeenrantalaisessa marketissa yllättävään väkivaltaiseen tilanteeseen.

– Alaikäiset tytöt yrittivät varastaa kaupasta alkoholia. Yritimme työkaverini kanssa pysäyttää heidät tuulikaapissa, mutta toinen heistä alkoi hakata ja uhkailla. Tilanne oli kaoottinen, kertaa Putula helmikuisen illan tapahtumia.

Toinen tytöistä pääsi hetkeksi karkuun, toisen pysäyttämisessä auttoi paikalle tullut kaupan asiakas.


Niina Putula kertoo, että helmikuussa tapahtuneen pahoinpitelyn jäljiltä fyysiset vammat rajoittuivat mustelmiin, mutta nekin tarkoittivat tarkistuskäyntiä sairaalaan.

Fyysisesti Putula selvisi rikkoutuneilla silmälaseilla ja mustelmilla. Vammat hän kävi tarkistuttamassa sairaalassa.

Henkiselle puolelle tapaus oli kova isku. Toipuminen on yhä kesken, yli neljä kuukautta tapahtuman jälkeen.

– En ollut koskaan aiemmin elämässäni kohdannut minkäänlaista väkivaltaa.

Tapauksen suurin yllätys paljastui vasta kun poliisit olivat jo tulleet paikalle selvittämään asiaa.

– Tekijät olivat lapsia. Alle 15-vuotiaita.

Pelko
Tapahtuman jälkihoito on vienyt runsaasti Niina Putulan aikaa.

Lukuisat puhelut, sähköpostit ja tapaamiset poliisin, rikosuhripäivystyksen, kriisikeskuksen ja terveysviranomaisten kanssa toistuvat lähes viikoittain.

– Ei mene päivääkään, ettei asia olisi mielessä.

Pelottaako?

– Ei varsinaisesti, mutta varuillani olen. Hyvin varuillani.

Niina Putula sanoo olevansa hyvin varuillaan ja tarkkailevansa ympäristöään koko ajan esimerkiksi kauppakeskuksissa tai muualla kaupungilla liikkuessaan. Helmikuussa tapahtunut pahoinpitely on jättänyt jälkensä.

Tämän jutun haastatteluun Putula tuli suoraan terapiatapaamisesta. Kriisiapu alkoi heti tapahtuman jälkeen, aluksi rikosuhripäivystyksessä, sittemmin Saimaan kriisikeskuksessa.

Rikosten määrä kasvussa
Niina Putulan omien havaintojen mukaan alaikäisten häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt. Työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna hän sanoo keskustelleensa asiasta myös muiden kaupan alan työntekijöiden kanssa.

– Vastaavaa tapahtuu varmasti joka puolella Suomea. Tuntuu silti, että Lappeenrannassa tämä on äskettäin todella noussut esiin, Putula pohdiskelee.

Viralliset tilastot tukevat Putulan pohdintoja. Tilastokeskuksen mukaan alle 15-vuotiaiden tekemien ryöstöjen määrä oli viime vuonna suurempi kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen. Yle kertoi asiasta kesäkuun alussa.

Nyrkkirauta, pamppu, stiletti, etälamautin ja veitsi ovat esineitä, joiden ainoa käyttötarkoitus on toisen ihmisen vahingoittaminen.

Teot painottuvat vahvasti pääkaupunkiseudulle, mutta viitteitä kasvusta löytyy myös muualta.

Esimerkiksi Lappeenrannassa vuonna 2021 alle 15-vuotiaiden pahoinpitelyrikosten määrä oli 40, viime vuonna 56.

Miksi?
Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen ja Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Annukka Paasivirta listasivat huhtikuussa Ylen jutussa mahdollisia syitä alaikäisten väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Yksi syy voi olla turvattomat kotiolot.

Asiaa on pohtinut myös Niina Putula, joka on aiemmalta ammatiltaan koulunkäynninohjaaja.

– Monessa perheessä olisi tarvetta ottaa ei-sana käyttöön.

Niina Putulalla tiedossa tänä kesänä vielä ainakin yksi terapiatapaaminen, jonka avulla hoidetaan henkistä toipumista pahoinpitelystä.

Niina Putula odottelee nyt sovittelumenettelyn alkamista. Sovittelu on rikoksen tai riidan osapuolille tarkoitettu palvelu, jonka tarkoituksena on muun muassa korvata oikeudenkäynti.

Entä mihin suuntaan hän näkee lasten ja nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen kotikaupungissaan kehittyvän?

Vastaus on lohduton.

– En näe, että tilanne rauhoittuisi, päinvastoin. Lähisukulaisiani työskentelee turvallisuusalalla. Olemme pohtineet, että jonain päivänä pahoinpitelyssä aseena ei ole enää nyrkki vaan puukko.

blindpedestrian kirjoitti: Ti Kesä 13, 2023 8:53 am https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1ee9 ... da956c61e6
Toimi näin, mikäli joudut ryöstelevän nuorisojoukon uhriksi

Joskus ryöstötilanteesta on mahdollista poistua heti. Joskus taas omaisuudesta on parempi luopua.

Nuorten ryöstörikollisuus on kasvava ongelma. Iltalehti pyysi poliisia kertomaan ohjeita siihen, miten pitää toimia, jos joutuu ryöstön uhriksi.

Rikoskomisario Marja Väätti Helsingin poliisin nuorten ja lasten yksiköstä sanoo, ettei ryöstörikosten uhreille ole mitään yksiselitteistä ”oikeaa” toimintamallia. Kaiken toiminnan pitäisi kuitenkin lähteä liikkeelle siitä, millä tavalla ryöstöstä selviää selviää ehjin nahoin.

– Ainut yleispätevä ajatus on, että oma toimintatapa kannattaa valita sen mukaan, miten siitä tilanteesta selviää ehjänä pois. Tärkeintä on siis päästä poistumaan tilanteesta turvallisesti. Mitä se sitten tarkoittaakaan, sitä on mahdoton tyhjentävästi sanoa, sanoo Väätti.
Ilmoitus hätänumeroon

Oman turvallisuuden varmistaminen voi tietyissä tilanteissa tarkoittaa esimerkiksi vaadituista tavaroista luopumista.

– Mikäli aikuinen tai lapsi katsoo, että omaisuudesta luopumalla todennäköisesti pääsen tilanteesta pois, silloin kannattaa varmasti toimia sillä tavalla. Mikään omaisuus ei ole niin tärkeää kuin henki ja terveys. Kaikki muut seikat ovat ovat toisarvoisia, tiivistää Väätti.

Hänen mukaansa joissain tilanteissa on mahdollisuus poistua tilanteesta, mutta toisinaan se voi olla vaarallista. Väärti muistuttaa myös, että toisinaan tilanteeseen voi olla osallisena monia henkilöitä.

– Tietääkö ryöstön uhri, lapsi tai aikuinen, kuinka moni ryöstöön on osallistumassa, kun hän näkee yhden ihmisen edessään? Väätti kysyy.

Ryöstöstä tulisi aina ilmoittaa mahdollisimman nopeasti viranomaisille soittamalla hätänumeroon. Tämä tulisi tehdä sitten, kun on päässyt turvalliseen paikkaan.

– Tapauksen selvittäminen helpottuu ilmoittamalla tapahtuneesta mahdollisimman nopeasti hätänumeroon, Väätti sanoo.
Kasvava ongelma

Nuorten ryöstörikokset ovat kasvava ongelma. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 selvitetyissä 2200 ryöstössä alle 15-vuotiaita epäiltyjä oli 269 joista 252 on poikia.

Nuoret tekevät usein ryöstöjä ryhmässä ja anastetun omaisuuden arvo voi olla todella vähäinen suhteessa rikoksen vakavuuteen. Ryöstöstä voidaan tuomita vähintään neljän kuukauden ja enintään kuuden vuoden vankeusrangaistukseen. Törkeästä ryöstöstä taas voidaan tuomita vähintään kahden ja enintään 10 vuotta vankeuteen.

Nuorten tekemien ryöstörikosten uhrit ovat usein muita nuoria, mutta viime aikoina julkisuudessa on ollut myös tapauksia, joissa uhreiksi on joutunut aikuisia.

Lounais-Suomen poliisilaitos tiedotti maanantaina Turun Varissuolla tapahtuneesta epäillystä törkeästä ryöstöstä, josta epäillään alaikäistä poikaa. Uhri, aikuinen mies, joutui sairaalahoitoon.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos puolestaan tutkii tapausta, jossa nuorisojoukkoa epäillään bussikuskin ja kahden sivullisen pahoinpitelystä Vantaalla. Tapausta tutkitaan törkeänä pahoinpitelynä ja törkeänä ryöstönä.

"Nuoret tekevät usein ryöstöjä ryhmässä ja anastetun omaisuuden arvo voi olla todella vähäinen suhteessa rikoksen vakavuuteen. Ryöstöstä voidaan tuomita vähintään neljän kuukauden ja enintään kuuden vuoden vankeusrangaistukseen. Törkeästä ryöstöstä taas voidaan tuomita vähintään kahden ja enintään 10 vuotta vankeuteen."

Tätä viestiä toistetaan nyt joka paikassa. Se ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Todellisuudessa ryöstöistä ja väkivallasta ei koidu nuorille mitään seuraamuksia, vaikka he jäisivät kiinni. Sakkoja ja vahingonkorvauksia he eivät maksa, ja ehdollisille tuomioille ja yhdyskuntapalvelulle he päästävät räkänaurun.

Jos aikuiset ehdoin tahdoin rakentavat järjestelmän, jossa väkivallasta ei seuraa tekijälle mitään, ei pidä ihmetellä, että gangstat tekevät väkivaltarikoksia.

Silmitön väkivalta on kustannus-hyöty-näkökulmasta täysin rationaalista. Tieto vakavan väkivallan uhasta tekee tulevista ryöstöistä helpompia, koska uhrit luopuvat vastarinnatta omaisuudestaan. Väkivallan pelko myös nostaa sivullisten kynnystä tulla väliin. Toisaalta väkivallasta ei missään oloissa koidu kielteisiä seurauksia gangstalle, joten why not.