Ylen sivuilla uusi artikkeli tästä sotkusta. Kukaan ei näytä ottavan vastuuta mistään. Tässä pätkiä:
Miksi Business Finlandin puhallusta ei estetty? Entinen talousjohtaja sanoo olevansa pohjattoman pahoillaan ja pettynyt
Business Finlandin 4,4 miljoonan euron kavalluksesta epäilty työntekijä puhui valtion vientikeskuksen taloudenpidosta julkisesti ensimmäistä kertaa Ylen MOT-toimitukselle.
----
MOT:n jutussa Business Finland kertoi selvittäneensä asiaan johtaneita tapahtumia ja vastuita laajasti. Selvityksen tuloksia ei ole kuitenkaan julkaistu.
Sekä Business Finland että sen edeltäjän Finpron omistajaohjauksesta vastannut työ- ja elinkeinoministeriö kuitenkin myönsivät, että verorahojen valvonta Finprossa on ollut riittämätöntä.
MOT kysyi väärinkäytösepäilyjen aikaan Finpro USA:n hallituksessa ja johtotehtävissä olleilta, kenen tehtävänä oli estää väärinkäytökset.
Yhdysvaltojen lisäksi myös Kiinassa on tullut ilmi miljoonan euron suuruinen rikosepäily. Poliisi tutkii molempia tapauksia.
Valvonnan puutteet ajoittuvat Finpron aikaan
Finpron entinen talousjohtaja
Tiina Laino-Asikainen on väärinkäytösepäilystä pahoillaan.
– Olen pohjattoman pahoillani ja pettynyt etten minä, yksikköni asiaa käsittelevät henkilöt ja muu johto kyenneet luomaan rakennetta tai riittävästi kontrolleja, jotta väärinkäytöksestä epäilty henkilö olisi saatu kiinni ennen kavalluksen kasvamista näin suureksi, Laino-Asikainen kirjoittaa sähköpostitse.
Rahaliikennettä hoitaneet erimielisiä vastuista
Laino-Asikainen johti Finpron talousosastoa 2017 asti. Epäillyt rikokset tapahtuivat vuosina 2011–2017.
– Jälkeenpäin on selvää, että kokonaiskuva oli liian pirstaloitunut ja meillä ei ollut riittävää osaamista, aikaa ja malleja tytäryhtiömuotoisen toiminnan kontrolleiksi, Laino-Asikainen kirjoittaa.
----
Tytäryhtiö Finpro USA:n toimitusjohtaja epäillyn rikoksen tapahtuma-aikana oli
Tomi Rauste. Hän sanoi MOT:lle, että ei ollut vastuussa yhtiön rahaliikenteen valvonnasta.
– Meillä oli talousosasto, joka hoiti rahaliikenteen ja minun tehtävä oli hoitaa suomalaisia yrityksiä sinne ja toisaalta investointeja Suomeen, Rauste kommentoi.
Talousosastoa johtanut Tiina Laino-Asikainen sen sijaan kuvaa, että vastuuta oli myös Yhdysvalloissa toimineilla johtajilla.
-Vientikeskuksen päälliköllä ja aluejohtajalla oli vastuu seurata toimintaa ja todentaa kulujen tapahtuminen, tätä ei pysty tekemään Helsingistä käsin.
Hallituksen jäseniltä ja toimitusjohtajalta ei edes kysytty
Finpron toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja kertovat Ylelle, että heihin ei ole otettu yhteyttä tehtävän päätyttyä vuoden 2017 lopussa, eikä heillä ei riittävästi tietoa epäillystä kavalluksesta.
– Ei ole mahdollista minun alkaa kommentoimaan, mitkä osa-alueet silloin käytössä olleista kontrollimekanismeista eivät kenties toimineet tämän kaltaisen tapauksen kannalta riittävän tehokkaasti, kirjoittaa entinen toimitusjohtaja
Markus Suomi.
Päivi Leiwo edusti elinkeinoelämää Finpron hallituksen puheenjohtajana vuosina 2015–2017.
– On mahdotonta arvioida, olisiko pitkäaikainen kavallus tullut ilmi, jos valvontamekanismeja olisi muutettu tai tehostettu, hän kirjoittaa.
----
-Minun tietooni ei koskaan tullut, että organisaatiossa olisi tapahtunut taloudellisia väärinkäytöksiä.
Finpron historiassa on kuitenkin tullut ilmi väärinkäytöksiä aiemminkin.
Valtiontalouden tarkastusvirasto puuttui jo vuonna 2004 julkaistussa tarkastusraportissaan siihen, miten hitaasti Finpro korjasi valvonnassaan havaittuja puutteita. Raportin mukaan puutteet ovat mahdollistaneet vientikeskuksissa useita väärinkäytöksiä, joista yksi on johtanut vahingonkorvausoikeudenkäyntiin.
Yle kysyi myös ulkoministeriötä Finpron hallituksessa edustaneelta suurlähettiläältä kommenttia riittämättömäksi paljastuneeseen valvontaan. Ulkoministeriö ei vastannut kyselyyn.
Hallitus on päättänyt siirtää Suomen vientiverkoston toiminnan Business Finlandilta ulkoministeriön vastuulle.
Myöskään elinkeinoministeri
Wille Rydman (ps.) tai Business Finlandin uusi johtaja
Lassi Noponen eivät halunneet kommentoida tapausta.
Samat henkilöt käsittelivät laskuja ja maksuja
Talousjohtaja Laino-Asikaisen mukaan Finprolla oli maailmalla enimmillään yli 50 yksikköä, jotka tekivät töitä suomalaisille yrityksille.
----
– Toimistot olivat kuitenkin pieniä ja väistämättä samat henkilöt käsittelivät laskuja ja maksuja, mikä ei koskaan ole optimaalinen tilanne, kuvaa Laino-Asikainen.
Tämä selittää myös Finpro USA:n miljoonien eurojen kavallusepäilyä.
– Selittäviä tekijöitä löytyy paljon, mutta mikään ei korjaa karmeaa lopputulosta, kirjoittaa Laino-Asikainen.
----
Koko artikkeli luettavissa:
https://yle.fi/a/74-20111955
.