Matlock kirjoitti:Bou kirjoitti:Ei pidä paikkaansa. Päähän ihmistä hakatessa silloin kun hän on itse maan tasalla roiskeet eivät nouse kovinkaan korkealle. Välissä on myös todennäköisesti ollut paljonkin teltan kohtia.
Loistavan hyvin oli tehty tutkimukset. Kannattaa muistaa kuinka kauan sitten tämä tapahtui ja kuinka telttaa on säilytetty. Tuoreeltaan nykyisellä tekniikalla ja henkiin jääneen housut tutkimalla tuskin olisi jäänyt mysteeriä vaan elinkautinen.
Ei kai Mäki missään maan tasalla ollut vaan yrittämässä ulos teltasta kun häntä iskettiin mikäli tutkijoita on uskominen.
------------------------------------------------------------------------------------------
Boulla on valmis kanta ja sitten hakee siihen sopivia faktoja. "Loistavat tutkimukset" eivät viitanneet Gustafssonin syyllisyyteen - pikemminkin päinvastoin.
Tein omista havainnoistani yhteenvedon, joka sopii esim. tähän osioon:
-------------------------------------------------------------------------------------------
Muisteluksia keskusteluista tällä palstalla. Kuka oli rikoksen tekijä?
KENKÄPIILO. On käyty sivukaupalla keskusteluja siitä, missä sijaitsee poikien kenkien löytöpaikka. Kummallista! Käräjäoikeuden tuomiossa on liitteenä kartta tapahtumapaikalta, johon on tarkasti merkitty kenkien löytöpaikka. Tuota karttaa ei ole piitänyt kuka tahansa, vaan "Länsi-Uudenmaan tekninen rikostutkimuskeskus". Siellä maastoon ja karttoihin perehtynyt tutkija on merkannut kenkien löytöpaikan tarkasti karttaan. Etäisyys teltalta tuohon kenkien piilotuspaikkaan voidaan mitata tarkasti myös nykykartalta, sillä sama pellonkulma on siinä vieressä tänä päivänäkin. Linnuntietä tuo väli on 630 m ja voimalaitoksen vasemmalta kiertävää polkua pitkin noin 780 m. Puolustus on ilmoittanut oikeat mitat. Syyttäjän esityksessä mainittu "n. 600 m" - sekin on oikein sadan metrin tarkkuudella, mutta tämä on linnuntietä ja käytännössä kenkien kuljettaja on todennäköisesti kulkenut polkuja pitkin ja matkaa kenkäpiilolle on kertynyt noin 800 m. Edestakainen matka n. 1600m, mikäli piilottaja palasi teltalle, mutta tuskin niin kävi. Todennäköiseltä tuntuu, että kenkien kuljettaja ei palannut teltalle, vaan jatkoi matkaansa pois alueelta. Hessu oli keksinyt oman kenkäpiilonsa, jonne oli juossut a)sukkasillaan ja b)paljain jaloin ja arvioinut kuinka kauan siihen meni aikaa ja näkyikö se jalkapohjista. Hessun kenkäpiilo oli paljon lähempänä. Kyllä tutkimuskeskuksen asiantuntija on ottanut selvää, mistä kengät on löydetty, ja merkannut paikan tarkasti karttaan. Tuo piirros on liitteenä asiakirjoissa, on nähty täälläkin.
NS. UHRIKUVA. Tämä vanha kuva on otettu selvästi luoteen suunnasta kohti kaakkoa. Murhaniemen itäinen ranta näkyy siinä vasemmalla. Niemen korkeimmalla kohdalla kulkeva keskipolku "kulkee tässä kuvassa" alavasemmalta yläoikealle. Kuvassa olevan moottoripyörän runko on suunnilleen polun suuntainen. Voidaan sanoa, että niemen päällä kulkeva polku kaartaa kuvassa oikealle. Monelle keskustelijalle tämä totuus menee yli ymmärryksen. Hessu oli tässäkin väärässä. Monessa asiassa hyvin osuvia havaintoja tehnyt keskustelija "Teemu" oli tässä asiassa tehnyt väärän arvion ja suuri joukko keskustelijoita oli samaa mieltä. Teemu oli tehnyt yhdistelmäkuvan, jossa oli sijoittanut ns. uhrikuvan nykyvalokuvaan. Se oli tehty virheellisesti. Oli helppo osoittaa tuo Teemun yhdistelmäkuva vääräksi, siis virheellisesti yhdistetyksi. Teemun yhdistelmäkuvassa kuvan keskilinja kulkee koko ajan polun vasemmalla puolella polun suuntaisesti ja samalla ylittää oikean teltta-alueen sen itäistä reunaa hipoen. Oikeassa uhrikuvassa kuvan keskilinja osuu teltan 4-sivun keskipisteeseen ja ylittää teltan päällä olevat uhrit lähes teltan keskipisteen kautta. Taaempana tämä oikea uhrikuvan kuvauslinja päätyy murhaniemen itäisellä rannalla veteen. Wagner oli havainnut tämän kuvauslinjan aivan oikein, sen sijaan lähes kaikki nykykeskustelijat olivat väärässä. Kun tulkitsee oikein polun suunnan uhrikuvassa, johtaa se havaintoon, että lintupojat, jotka lähestyivät keskipolkua pitkin, eivät voineet nähdä Gustafssonin jalkoja, mikäli Gustafsson oli samassa asennossa kuin Lönnbergin piirroksessa. Siinä asetelmassa saattoi näkyä Gustafssonin pääpuoli, mutta ei jalat, kuten pojat olivat nähneet. Asia on toinen , jos G oli siirtynyt tai siirretty uuteen asemaan siinä välissä. Kyllä siirtäminen tai raahaaminen tulee mieleen, tai lintupoikien havaitsema makoilija ei ollut lainkaan Gustafsson vaan vieras mies.
TEEMUN KAARNAKUVIOT. Teemu oli vertaillut "Nilsin koivun" pintakuvioita ja havainnut, että "uhrikuvassa" ja "lavastuskuvassa etelään" tuo koivu näkyi samassa kulmassa. Joku tietty kohta koivun rungossa oli suhteessa oikeaan ja vasempaan reunaan molemmissa kuvissa samanlainen. Tuo on kuitenkin niin tarkkaa puuhaa, että siinä ei voi päästä täydelliseen tarkkuuteen, mutta voidaan arvioida, että kuvaaja oli kummassakin kuvassa koivuun nähden lähes samassa kulmassa. Ei välttämättä aivan tarkkaan mahdollisen mittavirheen vuoksi. Olisiko Teemu tehnyt tästä johtopäätöksen, että kuvat oli 1)otettu samasta pisteestä ja 2)samaan suuntaan. Tuo ykköskohta voi pitää paikkansa, mutta ei tuo 2-kohta ei. Oleteaan, että kuvaaja ottaa ensin kuvan suoraan uhrien yli vinosti vasemmalle, ja kääntää sitten kameran suuntaa oikealle esim. 12 astetta ja ottaa sitten toisen kuvan suunnilleen polun suuntaan, siis "lavastuskuvan etelään". Mutta näissä kuvissa silti koivu näkyy samanlaisena pintakuvioineen. Koivuun nähden ollaan samassa kulmassa, vaikka kameran pääsuunta on käännetty enemmän oikealle. Näin siinä onkin varmaan käynyt. Kaarnakuviomittaus on kyllä sen verran epätarkka, että kuvaajan siirtyminen siinä välissä esim. puoli metriä vasemmalle ei ehkä näy kaarnakuvioissa havaittavasti. Myös 50 vuodessa runko on voinut jopa vähän kääntyä ja aiheuttaa mittavirhettä. Se on varmaa, että nämä kaksi valokuvaa eivät ole otetut samaan suuntaan, mutta kuvaaja on seissyt molemmissa kuvissa melkein samassa paikassa, niin että näkökulma koivuun on pysynyt melkein samana, mutta ei välttämättä tarkalleen. Mielenkiintoinen yritys tämä kaarnakuviomittaus, mutta ei mielestäni niin tarkka kuin Teemu on arvioinut. Johtopäätös on se, että nämä kaksi valokuvaa on otettu eri suuntiin - niiden välinen kulma saattaa olla esim. 15 astetta. Tarkkaa arvoa on vaikea tarkasti määrittää.
Paitsi tämän rikoksen tutkiminen, on tämä juttu ollut hyvää aivovoimistelua kirjoittajille. Itse olen tullut siihen tulokseen, että rikoksen tekijä tai tekijät olivat seurueen ulkopuolisia. Myös se lintupoikien havaitsema makailija lienee ollut ulkopuolinen, samoin kuin se rantaan piiloutuja. Siis kaksi tekijää. Näyttää lisäksi siltä, että poikien tulo paikalle keskeytti noiden kahden vieraan miehen puuhat. Täysin varma ei tietysti voi olla näillä tiedoilla, mutta tämä on mielestäni melko hyvä teoria. Noiden kahden tekijän paikalle voi sitten sijoittaa eri henkilöitä, minulla on siihen omat ehdotukseni, ne lienevät lukijoiden tiedossa. En väitä, että tämä olisi varma totuus, mutta hyvin mahdollista.
Otan kantaa vain muutamiin siinä esitettyihin asioihin. Kenkäpiilojen matkan pituus on ollut kovin kiistelty asia. Mahtaako tuokaan olla oikea määritys, mikä on merkitty tuohon Xerxesin mainitsemaan karttapohjaan. Oikeuden katselmuksessa vaikutti siltä, ettei oikein kukaan tiennyt kenkäpiilojen tarkkaa sijaintia. Sitä, en kyllä äkkiseltään usko, että murhaajan on käyskennellyt reteesti ja huoletonna polkua pitkin.
