Tyhmiä kysymyksiä

[taavetti]

Miksi ravut pitää keittää elävänä? Jossain kokkiohjelmassa hellämielisempi kokki pisti ravut aluksi pakastimeen (tästähän rapu ei kai sitten kärsi?) ja heitti sitten kohmeisina kattilaan. Eikö rapuja voi esim. kalauttaa ensin päähän ja keitellä sitten? Onko ravun hermosto niin erilainen, ettei kalautuksesta olisi hyötyä vai vaikuttaako sekunti ennen keittämistä kuoleminen makuun?

[Clyde]

Tämä oli ehkä kaikista fiksuin:

Ravut keitetään elävinä, sillä ne pilaantuvat lyhyessä ajassa. Jo muutaman tunnin kuolleena olleet ravut voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen Saksiniekalle elävänä keittäminen on tuskallinen kokemus. Ravuilla on tikapuuhermosto, jonka on ajateltu olevan alkeellinen. Ravun haju-, maku- ja näköaistit ovat kuitenkin hyvin kehittyneet. Monet uudet tutkimukset osoittavatkin, että ravut ja hummerit tuntevat kipua.

Ravun kärsimykset pitkittyvät etenkin silloin, jos kattilaan heitetään kerrallaan useita rapuja. Jo viiden ravun keittäminen yhtä aikaa jäähdyttää veden ja pitkittää ravun kuolemaa. Myös liian vähäinen keittoveden määrä ja veden riittämätön kuumennus hidastavat kuolemaa, ja rapu joutuu kitumaan.

http://www.deski.fi/page.php?page_id=9&tiedote_id=11701

Ja jos haluaa itselleen parhaimman syyn, niitä löytää lisää kirjoittamalla googleen... (rumpujen pärinää)
miksi ravut keitetään elävältä
Löytyy monta eri linkkiä ja vinkkiä

[Kala-Alpertti]

V. 1919 perustuslain mukaan "Suomen tasavallassa älköön myönnettäkö aatelisarvoja". Tarkoittaen ettei valtio aateloi ketään. Mutta jos yksityinen kansalainen päättää palkita itseään aatelisarvolla, niin pystyykö sen jokin taho kieltämään?

Sinänsä kysymys on aika hassu, sillä nimenmuutoshan hyväksytetään valtion viranomaisilla. Voihan sitä kukin kirjoittaa postiluukkuunsa mitä tahansa ja tituleerata itseään vaikka miksikä, mutta jos virallisiin papereihin sen haluaa muuttaa, saattaapi asia olla monimutkaisempi.

http://www.laki24.fi/hehoyh-nimet-sukunimenvaihto.html

Tuolla annetaan ymmärtää, että saahan sitä nimeään kokeilla vaihtaa viralliseksi, mutta viranomaiset saattavat hyvinkin hylätä "asiattoman" nimen. Tarkoittanee aatelisnimiäkin.

Tarkempia pykäliä voit katsella Nimilaista: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
Muutoin olisin itse voinut katsella tarkemminkin, mutta siellä näytti olevan poikkeusta ja täsmennystä sen verran että pyhpah.

[Valdovas]

V. 1919 perustuslain mukaan "Suomen tasavallassa älköön myönnettäkö aatelisarvoja". Tarkoittaen ettei valtio aateloi ketään. Mutta jos yksityinen kansalainen päättää palkita itseään aatelisarvolla, niin pystyykö sen jokin taho kieltämään?

Sinänsä kysymys on aika hassu, sillä nimenmuutoshan hyväksytetään valtion viranomaisilla. Voihan sitä kukin kirjoittaa postiluukkuunsa mitä tahansa ja tituleerata itseään vaikka miksikä, mutta jos virallisiin papereihin sen haluaa muuttaa, saattaapi asia olla monimutkaisempi.

http://www.laki24.fi/hehoyh-nimet-sukunimenvaihto.html

Tuolla annetaan ymmärtää, että saahan sitä nimeään kokeilla vaihtaa viralliseksi, mutta viranomaiset saattavat hyvinkin hylätä "asiattoman" nimen. Tarkoittanee aatelisnimiäkin.

Tarkempia pykäliä voit katsella Nimilaista: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
Muutoin olisin itse voinut katsella tarkemminkin, mutta siellä näytti olevan poikkeusta ja täsmennystä sen verran että pyhpah.

Onhan olemassa sukunimiä kuten Kuningas ja Herttuainen, joskin ne taitavat olla kyllä pääosin suojattuja. Samoin olemassaolevista ja Suomen Ritarihuoneelle introdusoiduista aatelissuvuista useimpien nimet lienevät suojattuja, joskin useissa suvuissahan on sekä aatelisia että aatelittomia haaroja, ja joiden pelkästä nimestä ei siis voi päätellä onko kyseessä aatelissukuun kuuluvasta henkilöstä tai ei.

Aatelisarvojen omiminen on lainsäädännöllä yksikäsitteisesti kiellettyä:

Ritarihuonejärjestys

Suomen Ritaristolle ja Aatelille.

Annettu Helsingissä, 22 päivänä marraskuuta 1918.

------------------

Ritariston ja Aatelin väliaikaisilla valtiopäivillä vuonna 1906 tekemän päätöksen mukaisesti säädetään täten:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §.

Älköön kukaan ottako aatelissuvun nimeä tahi vaakunaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 22 päivänä marraskuuta 1918.

Suomen Senaatin Puheenjohtaja:
P. E. SVINHUFVUD

Oikeustoimikunnan Päällikkö Onni Talas

Lähde: http://www.suku.fi/nimet/nimi1918s.htm

Jos aateluus kiinnostaa, niin naisillehan on aina se näppärä reitti avoinna eli naida joku aatelinen, jolloin aatelisarvo napsahtaa kuin Manulle illallinen. Miehille ei ikävä kyllä tätä mahdollisuutta ole, sillä aateluushan etenee vain miesten kautta. Olisi tietysti mielenkiintoista spekuloida johtaisiko aatelisen ja aatelittoman miehen välinen rekisteröity parisuhde aatelisarvon siirtymiseen, mutta aateliskäytäntöjen yleisen konservatiivisuuden tuntien epäilen vahvasti, ettei moista vielä aikoihin tulla hyväksymään...

[MEG]

Suojattuja sukunimiä ei ulkopuolinen voi ottaa,eikä viralliseen nimeensä liittää ylimääräisiä liitteitä, kuten edellä todettiin.
Mutta tarkoitin "kysymykselläni" vähän eri näkökulmaa. Jos ottaa itselleen tunnetun tai keksimänsä "arvonimen" niin eihän sitä kukaan voi kiistää. sama kun osoittaisi tähtitaivaalta omistamiaan alueita.
Tämän tapaisia metafyysisia riitelyjä ,ja kysymyksen asetteluja jotka eivät pohjaa mihinkään on kuitenkin käyty maailman sivu.

[Kylli]

Miksi tv-sarjoissa ihmiset suhtautuvat usein kovin vihamielisesti esim. poliiseihin ja sairaanhoitohenkilökuntaan vaikka nämä koettavat auttaa heitä tai läheisiään?

[Jack the Ripper]

Miksi tv-sarjoissa ihmiset suhtautuvat usein kovin vihamielisesti esim. poliiseihin ja sairaanhoitohenkilökuntaan vaikka nämä koettavat auttaa heitä tai läheisiään?

Koska ne heijastavat todellista elämää.

[Kylli]

En minä ainakaan tiuski ja vittuile jos lääkäri kysyy minun tai läheiseni sairauteen liittyviä asioita.

[Valdovas]

En minä ainakaan tiuski ja vittuile jos lääkäri kysyy minun tai läheiseni sairauteen liittyviä asioita.

Normaalista asiallisesta käyttäytymisestä ei kaiketi saa riittävän hyvää draamaa, ainakaan TV-käsikirjoittajien mielestä...

[devil_doll]

V. 1919 perustuslain mukaan "Suomen tasavallassa älköön myönnettäkö aatelisarvoja". Tarkoittaen ettei valtio aateloi ketään. Mutta jos yksityinen kansalainen päättää palkita itseään aatelisarvolla, niin pystyykö sen jokin taho kieltämään?

Sinänsä kysymys on aika hassu, sillä nimenmuutoshan hyväksytetään valtion viranomaisilla. Voihan sitä kukin kirjoittaa postiluukkuunsa mitä tahansa ja tituleerata itseään vaikka miksikä, mutta jos virallisiin papereihin sen haluaa muuttaa, saattaapi asia olla monimutkaisempi.

Onhan olemassa sukunimiä kuten Kuningas ja Herttuainen, joskin ne taitavat olla kyllä pääosin suojattuja. Samoin olemassaolevista ja Suomen Ritarihuoneelle introdusoiduista aatelissuvuista useimpien nimet lienevät suojattuja, joskin useissa suvuissahan on sekä aatelisia että aatelittomia haaroja, ja joiden pelkästä nimestä ei siis voi päätellä onko kyseessä aatelissukuun kuuluvasta henkilöstä tai ei.

Kaikki sukunimet ovat Suomessa suojattuja. Eli ei voi esimerkiksi ottaa yleistä nimeä Virtanen, ellei sitä ole omassa suvussa tai omana entisenä nimenä. Muutoin on keksittävä kokonaan uusi.

Nimeä voi hakea hyvinkin kaukaa sukupuusta, mutta automaationa sen saa vain enintään viiden polven takaa. Tähänkin liittyy ehto, etteivät haetun sukunimen jo olemassaolevat haltijat vastusta muutosta. Jos päättää hakea sukunimeä hyvin kaukaa sukupuusta, sen saaminen ei ole kovin varmaa, sillä polveutuminen on pystyttävä osoittamaan virallisilla asiakirjoilla. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että polveutuminen miespuolista linjaa pitkin on vuosisatojen kuluttua lopulta melko epävarmaa...

Tietääkseni ainoa aatelisia koskeva lakiin kirjoitettu etuoikeus on nykyisin säädös, joka sallii vaakunan käytön virallisena tunnuksena (esim. painotuotteissa ja kirjeissä) ainoastaan suvun kulloisellekin päämiehelle.

[Valdovas]

Kaikki sukunimet ovat Suomessa suojattuja. Eli ei voi esimerkiksi ottaa yleistä nimeä Virtanen, ellei sitä ole omassa suvussa tai omana entisenä nimenä. Muutoin on keksittävä kokonaan uusi.

Nimeä voi hakea hyvinkin kaukaa sukupuusta, mutta automaationa sen saa vain enintään viiden polven takaa. Tähänkin liittyy ehto, etteivät haetun sukunimen jo olemassaolevat haltijat vastusta muutosta. Jos päättää hakea sukunimeä hyvin kaukaa sukupuusta, sen saaminen ei ole kovin varmaa, sillä polveutuminen on pystyttävä osoittamaan virallisilla asiakirjoilla. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että polveutuminen miespuolista linjaa pitkin on vuosisatojen kuluttua lopulta melko epävarmaa...

Tietääkseni ainoa aatelisia koskeva lakiin kirjoitettu etuoikeus on nykyisin säädös, joka sallii vaakunan käytön virallisena tunnuksena (esim. painotuotteissa ja kirjeissä) ainoastaan suvun kulloisellekin päämiehelle.

Ai niin, taitaa tosiaan tuo sukunimilaki olla nykyään hiukan tiukempi kuin ennen. Eipä ole tullut tarvetta pohtia asiaa kun oma nimi on jo 11 sukupolvelle kelvannut, niin mitäpä sitä nyt turhaan muuttelemaan...

Edelleenkin jos tuo aateluus nyt niin kovasti kiinnostaa, niin ei muuta kuin vapaat neidot tuoreinta aateliskalenteria pläräämään, ja miehet taas, no ei taida onnistua ilman sukupuolenvaihdosleikkausta...

[MEG]

V.1919 jälkeen ei valtio ole suorittanut aatelointeja, mutta kuten edellä mainittiin joitakin säännöksiä on jäänyt. Niimpä ainakin vielä 1960-luvulla oli säännös jonka mukaan aatelisella oli oikeus vaatia pidätyssellin lattiaoljet uusituksi joutuessaan pidätetyksi.
Mitä moninaisiin arvonimiin tulee, niin minusta kirjailija Outsiderin lanseerama: PRINSSIEVERSTI on parhaimpia.

[härkä]

Mikäli olisi jollekulle ajankohtaista ??? Niin
http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/arti ... /nimet.htm

[Kampamaneetti]

Missä on peri? Koska ollaan perillä?

Peri on ajan määre ja muodostuu aikayksiköistä, joiden nimi on pikkukakkonen. Perillä ollaan n pikkukakkosen päästä. Esim. Lahti-Helsinki = noin kolme pikkukakkosta, riippuen tietysti kulkupelistä. Junalla voi päästä kahteenkin yksikköön.

Usein sanontaan liittyy vielä etulause Onko vielä pitkä matka?

Tosin yllättävän usein myös pikkukakkosen sijaan varsinkin junamatkoilla käytetään isoa kolmosta! Esim Helsinki-Kemi on n.9 isoa kolmosta tai vastaavasti 18 pikku kakkosta

[INES 7]

Onko täällä käsitelty väitettä: Hevi tulee ja Hevi tappaa!?

Jos saisi myös kysyä iäti vaivanneen kysymyksen, miksi jenkki-TV-sarjoissa eri poliisiorganisaatiot ja virastot tappelevat kuka saa tutkia rikosta ja onko oikeassa elämässä noin? Vai onko ne vaan niin pirun motivoituneita uusiin työtehtäviin ja valmiita kohtaamaan työelämäkentän haasteita?