Mitkä seikat tukevat Anneli Auerin syyllisyyttä?

[peltirumpu]

Se että Anneli pyytää tytärtään tarkistamaan lähtikö tekijä jo tukee Annelin syyllisyyttä. Viittaa siihen että Anneli tasan tarkkaan tietää ettei mitään uhkaa ulkopuolisen tekijän taholta ole.

Mutta kun ei pyydä. Lopeta valehtelusi!

[VittoriaVetra]

Se että Anneli pyytää tytärtään tarkistamaan lähtikö tekijä jo tukee Annelin syyllisyyttä. Viittaa siihen että Anneli tasan tarkkaan tietää ettei mitään uhkaa ulkopuolisen tekijän taholta ole.

Mutta kun ei pyydä. Lopeta valehtelusi!

Totta myönnän tässä erheeni, hän ei suoranaisesti pyydä tytärtään tarkistamaan asiaa mutta kysyy kuitenkin tyttäreltään "onks se viel siel?" ELI Anneli on aivan rauhassa päästänyt tyttärensä oletetun murhaajan läheisyyteen vailla huolen häivää lapsen turvallisuudesta. "Siel" eli tarkoittaa murhan läheisyydessä. Annelin oletus siis selvästi on että tyttärellä on näköyhteys oletettuun murhaajaan. Kyllä luulisi äidin ensimmäisenä varmistavan lapsiensa olevan turvassa eli mahdollisimman kaukana tapahtumista.

[peltirumpu]

Totta myönnän tässä erheeni, hän ei suoranaisesti pyydä tytärtään tarkistamaan asiaa mutta kysyy kuitenkin tyttäreltään "onks se viel siel?" ELI Anneli on aivan rauhassa päästänyt tyttärensä oletetun murhaajan läheisyyteen vailla huolen häivää lapsen turvallisuudesta. "Siel" eli tarkoittaa murhan läheisyydessä. Annelin oletus siis selvästi on että tyttärellä on näköyhteys oletettuun murhaajaan. Kyllä luulisi äidin ensimmäisenä varmistavan lapsiensa olevan turvassa eli mahdollisimman kaukana tapahtumista.

Anneli ei päästänyt lastaan mihinkään eikä estänyt liikkumasta. Hän oli puhelimessa.

Ja taas oletat tietäväsi mitä ihminen tekee missäkin tilanteessa. Kyllähän sitä luulis vaikka mitä, mutta kun niillä luuloilla on tapauksen ratkaisussa tasan yhtä paljon merkitystä, kuin sian mielipiteellä salmiakista.

[Kuolemannaakka]

Se että Anneli pyytää tytärtään tarkistamaan lähtikö tekijä jo tukee Annelin syyllisyyttä. Viittaa siihen että Anneli tasan tarkkaan tietää ettei mitään uhkaa ulkopuolisen tekijän taholta ole.

Mutta kun ei pyydä. Lopeta valehtelusi!

Totta myönnän tässä erheeni, hän ei suoranaisesti pyydä tytärtään tarkistamaan asiaa mutta kysyy kuitenkin tyttäreltään "onks se viel siel?" ELI Anneli on aivan rauhassa päästänyt tyttärensä oletetun murhaajan läheisyyteen vailla huolen häivää lapsen turvallisuudesta. "Siel" eli tarkoittaa murhan läheisyydessä. Annelin oletus siis selvästi on että tyttärellä on näköyhteys oletettuun murhaajaan. Kyllä luulisi äidin ensimmäisenä varmistavan lapsiensa olevan turvassa eli mahdollisimman kaukana tapahtumista.

Kysyi: "Oliks se viel siel?". Tyttö oli jo palannut takaisin keittiöön.

[Detsi]

Totta myönnän tässä erheeni, hän ei suoranaisesti pyydä tytärtään tarkistamaan asiaa mutta kysyy kuitenkin tyttäreltään "onks se viel siel?" ELI Anneli on aivan rauhassa päästänyt tyttärensä oletetun murhaajan läheisyyteen vailla huolen häivää lapsen turvallisuudesta. "Siel" eli tarkoittaa murhan läheisyydessä. Annelin oletus siis selvästi on että tyttärellä on näköyhteys oletettuun murhaajaan. Kyllä luulisi äidin ensimmäisenä varmistavan lapsiensa olevan turvassa eli mahdollisimman kaukana tapahtumista.

Anneli ei päästänyt lastaan mihinkään eikä estänyt liikkumasta. Hän oli puhelimessa.

Ja taas oletat tietäväsi mitä ihminen tekee missäkin tilanteessa. Kyllähän sitä luulis vaikka mitä, mutta kun niillä luuloilla on tapauksen ratkaisussa tasan yhtä paljon merkitystä, kuin sian mielipiteellä salmiakista.

Rikosasioissa ihmisten käyttäytymistä ja sen uskottavuutta nimenomaan punnitaan: mitä sanoo, mitä tekee, mitä ei tee, kuinka todennäköistä on toimia tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. Se ei ole ”sian mielipide salmiakista” vaan ihan peruspsykologiaa ja näyttökysymystä. Jos käyttäytymisellä ei olisi mitään merkitystä, niin miksi oikeudessa ylipäänsä jauhetaan paniikkireaktioista, sokista, normaalista vs. epätyypillisestä toiminnasta?

Ja sekin on ihan asiallinen huomio, että äiti, joka uskoo murhaajan olevan vielä paikalla, kysyy lapseltaan ”oliks se viel siel?” sen sijaan, että impulssi olisi vetää lapset mahdollisimman kauas oletetusta vaarasta. Se herättää kysymyksiä ihan riippumatta siitä, mihin johtopäätökseen kukin lopulta päätyy.

Eli jos muiden luulot ovat mielestäsi arvottomia, niin sama mittari kannattaa kyllä rehellisyyden nimissä ulottaa myös omiin varmoihin toteamuksiisi siitä, mitä Anneli teki tai ei tehnyt.

[Bullit]

Tämän ketjun aihe on "Mitkä seikat tukevat Anneli Auerin syyllisyyttä?", ei "onko Anneli Auer hyvä äiti?".

Osalle kansasta se on täsmälleen sama asia

[TutkivaEiTieltäEksy]

Totta myönnän tässä erheeni, hän ei suoranaisesti pyydä tytärtään tarkistamaan asiaa mutta kysyy kuitenkin tyttäreltään "onks se viel siel?" ELI Anneli on aivan rauhassa päästänyt tyttärensä oletetun murhaajan läheisyyteen vailla huolen häivää lapsen turvallisuudesta. "Siel" eli tarkoittaa murhan läheisyydessä. Annelin oletus siis selvästi on että tyttärellä on näköyhteys oletettuun murhaajaan. Kyllä luulisi äidin ensimmäisenä varmistavan lapsiensa olevan turvassa eli mahdollisimman kaukana tapahtumista.

Anneli ei päästänyt lastaan mihinkään eikä estänyt liikkumasta. Hän oli puhelimessa.

Ja taas oletat tietäväsi mitä ihminen tekee missäkin tilanteessa. Kyllähän sitä luulis vaikka mitä, mutta kun niillä luuloilla on tapauksen ratkaisussa tasan yhtä paljon merkitystä, kuin sian mielipiteellä salmiakista.

Yritä nyt ymmärtää, että hän koittaa nyt kertoa kuinka SYYTÖN ihminen OLISI toiminut vastaavassa tilanteessa.
Äidinvaistot, ne jotka puskevat päälle tilanteessa kuin tilanteessa, vaikka viimeiset 4 minuuttia ovat olleet yhtä sekasortoa...pelkoa, uhkaa, huolta, paniikkia...häkekin kyselee tyhmiä, pitäisi keskittyä vastailemaan, niin äiti on äiti eikä ikinä erehdy tai huomio herpaannu.
Hassua kuinka ne lapset ihan arkitilanteissakin satuttavat itsensä, kun äidin huomio ei riitä ihan kaikkeen, mutta tilanteessa jossa puolisoa puukotetaan tilassa jonne et näe...kyllä äiti hoitaa, syytön sellainen

[TutkivaEiTieltäEksy]

Nyt saa antaa mielikuvituksen lentää!
Millainen tapahtumakuvaus olisi, jos hätäkeskusvirkailija olisi kehoittanut Annelia ottamaan kaikki 4 lasta mukaansa ja painumaan ulos asunnosta? Olisi voinut vielä jopa kehoittaa, että älä sulje luuria, jotta äänet paikanpäällä tallentuvat.
Miltä häkenauha kuulostaisi?

[VittoriaVetra]

Totta myönnän tässä erheeni, hän ei suoranaisesti pyydä tytärtään tarkistamaan asiaa mutta kysyy kuitenkin tyttäreltään "onks se viel siel?" ELI Anneli on aivan rauhassa päästänyt tyttärensä oletetun murhaajan läheisyyteen vailla huolen häivää lapsen turvallisuudesta. "Siel" eli tarkoittaa murhan läheisyydessä. Annelin oletus siis selvästi on että tyttärellä on näköyhteys oletettuun murhaajaan. Kyllä luulisi äidin ensimmäisenä varmistavan lapsiensa olevan turvassa eli mahdollisimman kaukana tapahtumista.

Anneli ei päästänyt lastaan mihinkään eikä estänyt liikkumasta. Hän oli puhelimessa.

Ja taas oletat tietäväsi mitä ihminen tekee missäkin tilanteessa. Kyllähän sitä luulis vaikka mitä, mutta kun niillä luuloilla on tapauksen ratkaisussa tasan yhtä paljon merkitystä, kuin sian mielipiteellä salmiakista.

Hohhoijaa. Kun Anneli esittää tuon kysymyksen "Onks se viel siel?" Anneli on silloin puhelimessa häke-virkailijan kanssa. Tätä ennen häke on kysynyt puhelimessa olevalta Annelilta että "missä se tekijä on?"jolloin Anneli huikkaa Amandalle kysymyksen: "Amandaaa, onks se viel siel?"

[peltirumpu]

Rikosasioissa ihmisten käyttäytymistä ja sen uskottavuutta nimenomaan punnitaan: mitä sanoo, mitä tekee, mitä ei tee, kuinka todennäköistä on toimia tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. Se ei ole ”sian mielipide salmiakista” vaan ihan peruspsykologiaa ja näyttökysymystä. Jos käyttäytymisellä ei olisi mitään merkitystä, niin miksi oikeudessa ylipäänsä jauhetaan paniikkireaktioista, sokista, normaalista vs. epätyypillisestä toiminnasta?

Ja sekin on ihan asiallinen huomio, että äiti, joka uskoo murhaajan olevan vielä paikalla, kysyy lapseltaan ”oliks se viel siel?” sen sijaan, että impulssi olisi vetää lapset mahdollisimman kauas oletetusta vaarasta. Se herättää kysymyksiä ihan riippumatta siitä, mihin johtopäätökseen kukin lopulta päätyy.

Eli jos muiden luulot ovat mielestäsi arvottomia, niin sama mittari kannattaa kyllä rehellisyyden nimissä ulottaa myös omiin varmoihin toteamuksiisi siitä, mitä Anneli teki tai ei tehnyt.

Murhaajasta tehtiin profilointi ammattilaisen toimesta. Sa nakattiin roskiin, kun Santaoja astui remmiin. Ja silloin alettiin höpisemään kaikenmaailman rotanpaskoista, Annelin sanomisista ja jemmoista pakastimessa. Talvikengätkin meni hukkaan, vaikkei ne ollutkaan.

Varmaan olet oikeassa. Kaikki sanomiset ja rotanpaskat huomioitiin, mutta vesiperä tuli kyökkipsykologeille.

Joku fiksumpi tutkija olisi jo älynnyt vaihtaa tutkintalinjaa...

[VittoriaVetra]

Totta myönnän tässä erheeni, hän ei suoranaisesti pyydä tytärtään tarkistamaan asiaa mutta kysyy kuitenkin tyttäreltään "onks se viel siel?" ELI Anneli on aivan rauhassa päästänyt tyttärensä oletetun murhaajan läheisyyteen vailla huolen häivää lapsen turvallisuudesta. "Siel" eli tarkoittaa murhan läheisyydessä. Annelin oletus siis selvästi on että tyttärellä on näköyhteys oletettuun murhaajaan. Kyllä luulisi äidin ensimmäisenä varmistavan lapsiensa olevan turvassa eli mahdollisimman kaukana tapahtumista.

Anneli ei päästänyt lastaan mihinkään eikä estänyt liikkumasta. Hän oli puhelimessa.

Ja taas oletat tietäväsi mitä ihminen tekee missäkin tilanteessa. Kyllähän sitä luulis vaikka mitä, mutta kun niillä luuloilla on tapauksen ratkaisussa tasan yhtä paljon merkitystä, kuin sian mielipiteellä salmiakista.

Rikosasioissa ihmisten käyttäytymistä ja sen uskottavuutta nimenomaan punnitaan: mitä sanoo, mitä tekee, mitä ei tee, kuinka todennäköistä on toimia tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. Se ei ole ”sian mielipide salmiakista” vaan ihan peruspsykologiaa ja näyttökysymystä. Jos käyttäytymisellä ei olisi mitään merkitystä, niin miksi oikeudessa ylipäänsä jauhetaan paniikkireaktioista, sokista, normaalista vs. epätyypillisestä toiminnasta?

Ja sekin on ihan asiallinen huomio, että äiti, joka uskoo murhaajan olevan vielä paikalla, kysyy lapseltaan ”oliks se viel siel?” sen sijaan, että impulssi olisi vetää lapset mahdollisimman kauas oletetusta vaarasta. Se herättää kysymyksiä ihan riippumatta siitä, mihin johtopäätökseen kukin lopulta päätyy.

Eli jos muiden luulot ovat mielestäsi arvottomia, niin sama mittari kannattaa kyllä rehellisyyden nimissä ulottaa myös omiin varmoihin toteamuksiisi siitä, mitä Anneli teki tai ei tehnyt.

Sekä lisäksi:

Todistaja 4: Vanhempi konstaapeli, tapasi Auerin sairaalassa:

"itse äitinä ajatten, etten olisi koskaan laittanut lastani katsomaan, onko tekijä jo lähtenyt. KYSYIN TÄTÄ HÄNELTÄ. Hän vastasi suurin piirtein vain, että hänellä oli sellainen tunne, ettei se mies tee lapselle mitään."

[TutkivaEiTieltäEksy]

Anneli ei päästänyt lastaan mihinkään eikä estänyt liikkumasta. Hän oli puhelimessa.

Ja taas oletat tietäväsi mitä ihminen tekee missäkin tilanteessa. Kyllähän sitä luulis vaikka mitä, mutta kun niillä luuloilla on tapauksen ratkaisussa tasan yhtä paljon merkitystä, kuin sian mielipiteellä salmiakista.

Rikosasioissa ihmisten käyttäytymistä ja sen uskottavuutta nimenomaan punnitaan: mitä sanoo, mitä tekee, mitä ei tee, kuinka todennäköistä on toimia tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. Se ei ole ”sian mielipide salmiakista” vaan ihan peruspsykologiaa ja näyttökysymystä. Jos käyttäytymisellä ei olisi mitään merkitystä, niin miksi oikeudessa ylipäänsä jauhetaan paniikkireaktioista, sokista, normaalista vs. epätyypillisestä toiminnasta?

Ja sekin on ihan asiallinen huomio, että äiti, joka uskoo murhaajan olevan vielä paikalla, kysyy lapseltaan ”oliks se viel siel?” sen sijaan, että impulssi olisi vetää lapset mahdollisimman kauas oletetusta vaarasta. Se herättää kysymyksiä ihan riippumatta siitä, mihin johtopäätökseen kukin lopulta päätyy.

Eli jos muiden luulot ovat mielestäsi arvottomia, niin sama mittari kannattaa kyllä rehellisyyden nimissä ulottaa myös omiin varmoihin toteamuksiisi siitä, mitä Anneli teki tai ei tehnyt.

Sekä lisäksi:

Todistaja 4: Vanhempi konstaapeli, tapasi Auerin sairaalassa:

"itse äitinä ajatten, etten olisi koskaan laittanut lastani katsomaan, onko tekijä jo lähtenyt. KYSYIN TÄTÄ HÄNELTÄ. Hän vastasi suurin piirtein vain, että hänellä oli sellainen tunne, ettei se mies tee lapselle mitään."

Sun "spekulointi" tuo aika vähän mitään uutta näkökulmaa ratkaisemattomaan keissiin. Jaksat jankata kuinka huono äiti Anneli on ollut, kuinka väärin hän on toiminut, kuinka sekainen asunto on ollut, yrität alentaa ihmisiä jotka ovat päätyneet pitämään Annelia syyttömänä, yrität (epäonnistuneesti) piilovittuilla jne. Mikä on sun tarkoitus kaikella tällä? Ihan vaan spekuloida? Osoittaa, että käytöksen perusteella Anneli on syyllinen? En ymmärrä sun motiiveja, koska et vaivadu ottamaan asioista selvää, jankkaat vaan samoja asioita.

[Detsi]

Rikosasioissa ihmisten käyttäytymistä ja sen uskottavuutta nimenomaan punnitaan: mitä sanoo, mitä tekee, mitä ei tee, kuinka todennäköistä on toimia tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. Se ei ole ”sian mielipide salmiakista” vaan ihan peruspsykologiaa ja näyttökysymystä. Jos käyttäytymisellä ei olisi mitään merkitystä, niin miksi oikeudessa ylipäänsä jauhetaan paniikkireaktioista, sokista, normaalista vs. epätyypillisestä toiminnasta?

Ja sekin on ihan asiallinen huomio, että äiti, joka uskoo murhaajan olevan vielä paikalla, kysyy lapseltaan ”oliks se viel siel?” sen sijaan, että impulssi olisi vetää lapset mahdollisimman kauas oletetusta vaarasta. Se herättää kysymyksiä ihan riippumatta siitä, mihin johtopäätökseen kukin lopulta päätyy.

Eli jos muiden luulot ovat mielestäsi arvottomia, niin sama mittari kannattaa kyllä rehellisyyden nimissä ulottaa myös omiin varmoihin toteamuksiisi siitä, mitä Anneli teki tai ei tehnyt.

Murhaajasta tehtiin profilointi ammattilaisen toimesta. Sa nakattiin roskiin, kun Santaoja astui remmiin. Ja silloin alettiin höpisemään kaikenmaailman rotanpaskoista, Annelin sanomisista ja jemmoista pakastimessa. Talvikengätkin meni hukkaan, vaikkei ne ollutkaan.

Varmaan olet oikeassa. Kaikki sanomiset ja rotanpaskat huomioitiin, mutta vesiperä tuli kyökkipsykologeille.

Joku fiksumpi tutkija olisi jo älynnyt vaihtaa tutkintalinjaa...

Sä dissaat “rotanpaskat”, Annelin sanomiset ja käyttäytymisen kyökkipsykologiana, mutta samaan aikaan vedät itse aika raskasta kyökkipsykologiaa siitä, mitä “fiksumpi tutkija” olisi tehnyt ja miten yksi profilointi olisi pitänyt asettaa kaiken muun yläpuolelle.

Profilointi on yksi työkalu, ei mikään laki. Jos myöhempi tekninen näyttö, aikajänteet, kertomusten ristiriidat ym. eivät enää istu siihen profiiliin, on ihan normaalia, että sen painoarvo pienenee. Se ei tarkoita, että profiili “nakattiin roskiin”, vaan että kokonaisnäyttöä on punnittu muiltakin osin.

Ja mitä tulee “rotanpaskoihin” ja sanomisiin niistä rikosjutut pitkälti rakentuvat. Pienistä jäljistä, sanoista, tarinoiden muuttumisesta, selittämättä jäävistä yksityiskohdista. Jos ne kaikki leimataan arvottomiksi, jäljelle jää lähinnä yksi profilointiraportti ja oma tuntuma siitä, miten asioiden pitäisi mennä. Ajatus, että “joku fiksumpi tutkija olisi jo vaihtanut tutkintalinjaa”, on just sitä samaa fiilispohjaista tulkintaa, mitä moitit muilta.

[peltirumpu]

Sä dissaat “rotanpaskat”, Annelin sanomiset ja käyttäytymisen kyökkipsykologiana, mutta samaan aikaan vedät itse aika raskasta kyökkipsykologiaa siitä, mitä “fiksumpi tutkija” olisi tehnyt ja miten yksi profilointi olisi pitänyt asettaa kaiken muun yläpuolelle.

No kuule, jos Santaoja on epäonnistunut peräti kahdesti, niin eikö sinustakin olisi fiksumpaa miettiä jotain toista vaihtoehtoa, kuin hakata loppuikä päätään samaan seinään? Vai pitäisikö Santikselle antaa vielä yksi mahdollisuus ja toivoa, että tällä kertaa hovissa olisi seri-haaran tuomarit, jolloin onnistumisen todennäköisyys ehkä paranisi? Sitäkin kyllä epäilen, koska murhaoikeidenkäyntiä ei salata.

[Bullit]

Totta myönnän tässä erheeni, hän ei suoranaisesti pyydä tytärtään tarkistamaan asiaa mutta kysyy kuitenkin tyttäreltään "onks se viel siel?" ELI Anneli on aivan rauhassa päästänyt tyttärensä oletetun murhaajan läheisyyteen vailla huolen häivää lapsen turvallisuudesta. "Siel" eli tarkoittaa murhan läheisyydessä. Annelin oletus siis selvästi on että tyttärellä on näköyhteys oletettuun murhaajaan. Kyllä luulisi äidin ensimmäisenä varmistavan lapsiensa olevan turvassa eli mahdollisimman kaukana tapahtumista.

Anneli ei päästänyt lastaan mihinkään eikä estänyt liikkumasta. Hän oli puhelimessa.

Ja taas oletat tietäväsi mitä ihminen tekee missäkin tilanteessa. Kyllähän sitä luulis vaikka mitä, mutta kun niillä luuloilla on tapauksen ratkaisussa tasan yhtä paljon merkitystä, kuin sian mielipiteellä salmiakista.

Rikosasioissa ihmisten käyttäytymistä ja sen uskottavuutta nimenomaan punnitaan: mitä sanoo, mitä tekee, mitä ei tee, kuinka todennäköistä on toimia tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa. Se ei ole ”sian mielipide salmiakista” vaan ihan peruspsykologiaa ja näyttökysymystä. Jos käyttäytymisellä ei olisi mitään merkitystä, niin miksi oikeudessa ylipäänsä jauhetaan paniikkireaktioista, sokista, normaalista vs. epätyypillisestä toiminnasta?

Ja sekin on ihan asiallinen huomio, että äiti, joka uskoo murhaajan olevan vielä paikalla, kysyy lapseltaan ”oliks se viel siel?” sen sijaan, että impulssi olisi vetää lapset mahdollisimman kauas oletetusta vaarasta. Se herättää kysymyksiä ihan riippumatta siitä, mihin johtopäätökseen kukin lopulta päätyy.

Eli jos muiden luulot ovat mielestäsi arvottomia, niin sama mittari kannattaa kyllä rehellisyyden nimissä ulottaa myös omiin varmoihin toteamuksiisi siitä, mitä Anneli teki tai ei tehnyt.

No niin, erinomaista, lähdetääs tällä liikkeelle... sanoppas kuule keskustelun pohjaksi mielipiteenäsi miten puukkohyökkäyksen kohteeksi ja sitä myöten shokissa olevan ihmisen olettaa toimivan oman lapsensa suhteen? Tilanteessa jossa aviopuoliso edelleen hyökkäyksen kohteena ja tilanne ns. päällä. Kumpi todennäköisempää:
(a) hän huomioi lapsensa erityisen hyvin
(b) lapsi voi jäädä huomiotta

Ei tarvitse uskoa mitään em. mainituista tapahtuneen, voi ihan hypoteettisesti pohtia että JOS