strangelove on oikeassa, että syyttäjät korostavat asioita. Toisaalta syyttäjä ei voi tehdä itsestään naurettavaa, jos ei jotenkin pohjaa väittämiään todellisuuteen.
Holmström oli erakkoluonteinen ainakin matkallaan. Hänellä oli poikkeuksellisen kova rikostausta, jossa ei ollut henkirikoksia. Ilman kovaa taustaa ei olla pakkolaitostuomion uhan alla esim. laittoman aseen hallussapidosta. Runarilla oli siten tuona kesällä paineita.
Runarin fetisismiin hain lähdettä wikistä:
"
Fetisismi (ransk. fétiche < lat. facticius 'keinotekoinen') yleisellä tasolla on muun muassa esineiden ja symbolien palvontaa. Luonteeltaan palvonta voi olla muun muassa uskonnollista, hengellistä, henkistä tai seksuaalista.
Palvonnan kohteen nimitys on fetissi (vanh. fetišši). Fetissi on esine, jossa arvellaan olevan erityistä sisäistä voimaa: taikakalu (port. feitiço).
Fetissi voi olla uskonnollisen tai hengellisen palvonnan kohteena. Fetissi on suppeampi käsite kuin tabu, joka on alun perin ollut pyhä esine, johon ei ole lupaa kajota. Fetissien avulla on yritetty suojautua vaaroilta ja sairauksilta, ja tässä suhteessa fetissi muistuttaa amulettia."
Runarin fetissit liityivät naisiin, siis naistentavaroihin. Vaatteisiin, asusteisiin, koruihin jne. Hänellä oli myös vaikeuksia naissuhteissa, ja vaikka hän on kertonut olevansa kiinnostumaton naisista, en tuota ihan usko. Muuten hänen fetissinsä olisivat suuntautuneet muihin artefakteihin.
Mitä fetissejä Tulilahden naisilla oli? Molemmilla oli poikkeukselliset hellehatut tavanomaisten naistentavaroiden lisäksi. Tämä varmasti kiinnosti Runaria. Lisäksi hän pääsi ainakin aluksi lähelle naisia, mutta Tulilahdelle tultiinkin eri teitä. Runar ei yöpynyt leirintäalueella, mikä kertoo jotain. Hän olisi voinut hankkia teltan tai olisi nukkunut jossain ladossa - ainakin jos suhde naisiin olisi ollut lämmin, hän olisi ollut mukana tapaamassa tuokkospoikia.
Tuli mieleen ajatus, että Runar saattoi ihastua toiseen naisista. Eine olisi tällöin ihastuksen kohde, koska hänen päänsä jäi murskaamatta. Ilmeisesti Riitta (Paakkanen) oli surmattu ensiksi ja siten voisi olettaa, että tekijä piti hänestä vähemmän. Kun Riitta oli surmattu, oli Einekin surmattava.
******************
Nimim. härkä toi mieleen teknisen puolen. Jos siirrämme hetkeksi syrjään profiloinnin, voimme miettiä ojahaudan tekemistä.
YLEn dokumenttia katsoessa en pidä mahdottomana, että maata on siirretty yli 250 litraa. Tyttöjen ruumiiden tilavuus oli noin 100 litraa. haudan sivussa näkyy hieman kviä, ja kivikkoinen oli koko alue suolle saakka (joka alkaa kunnolla n. 20 m poisppäin leirintäalueelta).
Miksi murhaaja valitsi tuon paikan? Ensinnäkin kaivuu piti tehdä kohtuullisen suojassa. Hautapaikka on syrjässä leirintäalueelle tulevan polun näkökentästä. Kahden kaivajan teoria sopisi siten, että toinen on ollut vahtimassa ympäristöä.
Ylimääräinen maa on aiheuttanut ongelmia. Noin 130 litraa on jäänyt yli ruumiiden tilavuuden ja maan avautumisen takia. Paikalla taisi olla päällä turpeita (jotka oli kai leikattu lapiolla irtii kaivuutyön alussa) ja jonkinlaisia riukuja. Miksi riu´ut? - Ehkä kummuksi muodostunut paikka piti naamioida vielä riu´uilla, koska turpeet eivät riittäneet.
Tuntuisi omituiselta, että jos joku keräisi riukuja kasaksi, niin hän valitsisi niiden paikaksi kummun. Tasainen maa on parempi valinta, siinä riukukasa pysyy paremmin. Riukujen määrää en tiedä. (Äkillinen riukukasan ilmestyminenkin kai olisi ihmetyttänyt maanomistajaa tai naapureita? -> Olivatko riu´ut jo valmiina kasana? Pitikö ne vuolla tai kaataa erikseen? En tiedä.)
Päälle oli vielä laitettu taimia, mäntyjä ja kuusia. Ne lienee haettu läheisestä sekametsästä, joka näkyy dokumentissa kuusenrunkopiilon ympärillä. Koivuista ei puhuta.
Miten hautapaikkaan on päädytty?
Telttapaikkaan on n. 210 metriä, kuusenrunkokätköön n. 120 metriä. Telttaan päin maa on nousevaa ja kivikkoista - huonoa kaivuualustaa. Maa viettää haudalle päin ja siellä kosteus alkaa vaikuttaa. Maa on eräänlaista vesijättömaata, siten pehmeähköä kaivaa.
Maaperän rakenne vaikuttaa kaivuupaikan valintaan. Tässä tulee kysymykseni: Onko tekijä koetellut lapiolla maata ennen valittua paikkaa? Olisi luonnollista, että tekijä ei ole voinut nähdä maan syvyyttä ja missä kivet ja ehkä kalliokin on vastassa. Tällöin maata pitäisi pistellä, ehkä jossain kohdassa oli otettu pari lapiollistakin ennen kuin huomattiin, että maata on liian vähän tai kivet kirskuvat lapionterään.
Lapion tekemät jäljet alueen kivissä lienevät edelleen jäljellä, ja niistä voisi nähdä, mistä kohdin maan syvyyden koettelu on aloitettu. En usko, että valittu hautapaikka tuli heti ensimmäisenä tekijän mieleen. Todennäköisesti hän (he) on joutunut jonkin verran hakemaan sopivaa kohtaa. Ehkä kuusenrungon seudullakin oli koetettu maata - se olisi siinä mielessä pragmaattista, että jos ruumiit olivat esim. dokumentin mainitsemassa kivien välikolossa, josta teltta löydettiin, niin ruumiiden kuljetusmatka olisi lyhyt.
Miksi ruumiit piti siirtää, jos ne olivat olleet välikätkössä kuusenrungon seudulla? Eihän irtaimistokaan löytynyt liian aikaisin?
Ruumiit ovat eri materiaalia. Metsän eläimet, linnut ja ketut, voivat käydä ruumiisiin. Tekijä on voinut kärsiä tästä tai on ajatellut, että eläimet levittävät esineitä ja ruumiinosia. Henkisesti ja pragmaattisesti on ollut motivaatio hoitaa ruumiit pois maanpinnalta.
Miksi irtainta jäi kuusenkätkölle? - Ne eivät mahtuneet hautaan. Haudattaessa ruumiit ovat takuulla olleet etusijalla, koska hauta oli niin ahdas. Hyvä kun ruumiit saatiin polkemalla siihen. Irtainta olisi voinut laittaa jonkin verran, mutta toisaalta ne saivat jäädä paikalleenkin, koska ne olivat hyvässä piilossa. Irtaimen uusi kätkeminen olisi vienyt aikaa ja lisännyt tarpeettomasti kiinnijäämisriskiä. Tekijä(t) toimi kuitenkin elinkautisuhan alla.
Joskus jo mainitsin, että tekotapa ja kätkemistapa ovat hyvin erilaisia. En usko, että järkyttynyt ja hieman sekaisinkin oleva tekijä olisi muuttunut äkisti harkitsevaksi ja tehokkaaksi piilottajaksi ja kaivajaksi. Tällöin esim. Runarin paluu alueelle selittäisi, miksi teot ovat kuin kahden eri ihmisen tekemiä - tai saman ihmisen eri mielentiloissa. Lopullinen kätkeminen jäi kesken tekoyönä.
Pohtia voi, että jos alueen maata siirrettäisiin varovasti vaikka 20 m säteellä haudasta, löytyisikö kivistä yhä pieniä lapion tekemiä jälkiä. Jäljet voisivat selittää, mistä suunnasta kaivaja(t) aloittivat sopivan hautapaikan hakemisen. Jos jäljet alkavat kuusenkätköstä hautaan päin, se kertoisi, että ruumiit olivat välikätkössä, ainakin jollakin todennäköisyydellä. Jos kivistä löytyisi jälkiä telttapaikan ja kuusenkätkön väliltä (mikäli siis niin kaukaa avattaisiin maata), niin se tukísi teoriaa, että ruumiit on kaivettu tekoyön aikana (jolloin ruumiit ovat odottaneet valitun paikan löytymistä teltan alueella).
Tällaista tällä kertaa
