Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Oma näkemykseni on siis tällainen. Uhrikuva näyttää otetun enemmän vasemmalle päin kuin vanha lavastuskuva. Noissa kahdessa kuvassa on yhteisiä pisteitä sikäli, että tämä havainto voidaan tehdä melko suurella varmuudella. Suunnistuskartan mukaan polku on keskimäärin 15 ympyräastetta etelästä vasemmalle katsottaessa pohjoisesta etelään päin. Nämä molemmat kuvat on otettu selvästi enemmän vasemmalle kuin tuo polun suunta. Tarkkaa suuntaa on vaikea sanoa, mutta on se uhrikuvassa enemmän kuin 15 ympyräastetta etelästä vasemmalle, arvioni on 45 ympyräastetta etelästä vasemmalle, ja vanha lavastuskuva 35 ympyräastetta etelästä vasemmalle, kun katsotaan pohjoisesta etelään päin. Nämä luvut ovat tietysti arvioita, ei täsmällisiä arvoja.
Kun katsotaan sitä erästä toisen areenan kuvaa, jossa kuvataan sieltä pohjoisesta etelään päin sieltä puunjuurien takaa, niin nähdään se kivi siinä välillä. Jos oletetaan että uhrikuva on otettu sen kiven kohdalta. Uhrikuvan kuvauslinja menee koivun rungon ja pyörän lyhdyn välistä. Jos piirretään tuo linja siitä kivestä koivun runkoon, huomataan, että tämä linja ampuu merkittävästi enemmän vasemmalle kuin tuo polun linja joka on lievästi oikealle tuossa kuvassa. Se on myös merkittävästi etelästä vasemmalle, koska jo polku on 15 astetta etelästä vasemmalle. Minä arvioin uhrikuvan kuvauslinjaksi suunnan melko tarkalleen kaakkoon. Voi heittää siitä jonkin verran. Tässä nuo minun mietteeni kuvana.
Teemun yhdistelmäkuvaan liittyen tein uhrikuvan ja vanhan lavastuskuvan yläosasta yhdistelmäkuvan, joka voisi hiukan selkiyttää tilannetta koivun ja motskarin takana etelässä. Yhdistin parhaat osat uhrikuvasta ja lavastuskuvasta ja poistin tyhjät aukot kuvankäsittelyohjelmalla. Lopputulos on tämän näköinen: yhdistelmä
Tästä kuvasta voidaan nyt tehdä kaksi täysin päinvastaista tulkintaa, joista toinen tukee Sariolan mallia ja toinen Hessun mallia. Ensimmäisessä tulkinnassa törmä alkaa jo muutaman metrin päässä motskarin takapäästä ja kauempana näkyy rantapolku ja järvenranta: rantapolku
Toisessa tulkinnassa polun tapainen kulkee loivasti yläviistoon ja ylempänä näkyvä järven ja maan yhtymäkohta on itse asiassa törmän reuna. Tällöin polku kääntyy törmän reunan kohdalla oikealle. Tämä skenaario on nyt varmasti hyvin pitkälle se, mitä Hessu on tarkoittanut: keskipolku
Ne, jotka ovat telttapaikalla käyneet, voivat luultavasti tarkkaavaisina ihmisinä heti sanoa, kumpi tulkinta on oikea. Jos ajatellaan, että nojataan koivun läntiseen reunaan ja katsotaan noin 30 astetta etelä-kaakkoon katseen suuntautuessa melko lähelle sitä kohtaa, jossa järvi alkaa taittua mantereen suunnasta kohti niemeä, niin kuinka lähellä törmä tällöin on? Onko törmän reuna muutaman metrin päässä vai onko sinne enemmän matkaa, kymmenisen metriä?
Kannattaa huomata, että tuossa VANHASSA LAVASTUSKUVASSA teltan takana kyykkivän miehen pään kohdalla takana on tuuheaoksainen kuusi (ainakin minun arvioni mukaan) ja tuon kuusen tuuheat pitkät oksat yltävät aina tuon telttakoivun rungon taakse tästä kulmasta katsottuna. Niinpä, jos tuo polku kiertää tuon kuusen vasemmalta puolelta, PITÄISI POLUN NÄKYÄ JOPA TUON TELTTAKOIVUN RUNGON VASEMMALLA PUOLELLA tässä kuvassa.
Yksi hyvä arvio saattaa olla, että kummassakin kuvassa on pyritty samaan kuvaussuuntaan, mutta se ei ole aivan onnistunut. Lavastuskuva on suunnaltaan hieman enemmän oikealle (10-15 ympyräastetta). Niinkin voi arvella, että jopa ne kaksi poliisia, jotka seisovat siellä oikealla samalla tavalla, että sekään ei olisi sattuma, vaan harkittu teko. Minä oletan, että kummassakin kuvassa polulla seisoo kaksi poliisia, "nimenomaan polulla". Jopa niin, että he osoittaisivat polun suunnan. Olisivat menneet siihen aivan harkitusti seisomaan samalla tavalla kuin oli ollut ns uhrikuvassa. Tämä vaikuttaa jopa todennäköiseltä. Nuo kaksi poliisia osottaisivat polun oikeaa suuntaa. No, ajatus se on sekin. Heidän mukaansa en kuitenkaan ole arvioinut polun suuntaa. Tuo tuuhea pitkäoksainen kuusi kyllä antaa hyvän vihjeen. Sen oksien alta ei polku taatusti mene! Jos polku kiertää tuon pitkäoksaisen kuusen, pitäisi sen kiertää melko kaukana rungosta, ja pitäisi sen tehdä todella jyrkkiä mutkia.
"kujala" on esittänyt tuossa edellä mielenkiintoisia näkökohtia. Tuohon toteaisin, että ainakin nykyinen polku on metsäpoluksi jopa poikkeuksellisen suora. Se näkyy tuon toisen areenan muutamista tarkoista kuvista. Teltalta etelään muutama kymmenen metriä poikkeuksellisen suoraa polkua, suunnaltaan noin 15 ympyräastetta etelästä vasemmalle pohjoisesta päin katsottaessa.
Hessu52 kirjoitti:Sariola on seonnut ympyräasteissaan ja on hukkua Bodomin järveen, jos jatkaa tuonne suuntaan vielä polkunsa kanssa.
Teemun mallinnos on se lähinnä oikein, joka on täällä esitetty.
Se joka on käynyt niemellä, myöskin tietää ja ymmärtää sen.
Nyt voidaan kyllä todeta, että Hessu52:n valokuvien ymmärtämisen ja tulkinnan taso on luvattoman heikko. Usein tuolla alueella käyneen ja noita kuvia katselleen henkilön luulisi jo hyvin ymmärtävän, että tuo polku ei voi mennä sinne, mihin Hessu52 sitä osoittelee. Nähdäänhän noista muutamista valokuvista, että polku on aivan yllättävän suora metsäpoluksi, ei se tuollaisia äkkimutkia tee. Voi, voi Hessua!
Hessu52: "Se joka on käynyt niemellä, myöskin tietää ja ymmärtää sen."
Kyllä nyt Hessu52 on iskenyt päänsä Bodomin kuuseen (ei tällä kertaa Karjalan mäntyyn). Ei tosiaan näytä ymmärtävän vaikka on käynyt niemellä! Voi, voi, Hessu parkaa! Niin se on: "Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa!"
Asialle ei taida voida mitään. Jokainen pitäköön oman näkemyksensä, mutta kyllä tuo pyrkii vähän huvittamaan!
Kas Sariola, tässä on se pikku juttu, että minä olen kävellyt sitä polkua -60 luvulla, mutta oletko sinä Sariola kävellyt vieläkään?
No sehän jo paljasti kaiken.
Ei kannata hullun kanssa väitellä, joten jätän tähän, mutta olen sitä mieltä, ettei onnettomuutta olisi voinut sattua, jos Gussen prätkä on ollut paikallaan, mutta jos onnettomuus onkin tehty Gussen prätkällä, niin silloin se on ollut mahdollista.
Teorioidaan hieman.
Gusse on suuttunut, kun retkue on palannut Markan leiriltä ja on uhonnut lähteä hakemaan "piparia" muualta, koska niemeltä sitä ei ole ollut saatavissa.
Muut ovat estelleet ja menneet telttaan sisään, mutta tämä urho on jäänyt ulos uljastelemaan ja polkaissut prätkän käyntiin, jolloin se saatanan kytkin on pettänyt ja Gussen kääntääessä kaasuhanaa samaan aikaan, on puuta vasten seissyt motukka sännännyt ilman ohjaajaa suoraan telttaan ja tietenkin osuen noita kolmea onnetonta kalloihin.
Peli on voinut keulia ja se olisi melko varmaan kaatunut vasemmalle kyljelleen teltan viereen, kunhan olisi romahduttanut ensin teltan, eikä mitään palojälkiäkään olisi tullut, koska kone olisi ollut vielä kylmä, ainoastaan repeämä telttaan.
No mutta mistäs ne Gussen omat vammat sitten siihen otettaisiin?
Olisiko voinut käydä niin, että Gussen polkaistessa motukan käyntiin, hän on kaatunut, tai menettänyt muuten tasapainonsa, muuta yrittänyt pitää kuitenki stongasta viimeiseen asti kiinni, mutta lopulta se on lähtenyt käsistä, tai siis kädestä.
Tällöin olisi Gusse kaatunut ja jalkatappi olisi tintannut poskeen, jolloin se reikä ja luunmutumat, sekä silmän mustuminen olisivat voineet tulla lärväkkeeseen.
Tällaisen onnettomuuden kannalla minä olen, mutta en muunlaisen.
Se voisi selittää senkin, ettei kukaan teltassa olijoista olisi reagoinut sen kummemmin kaverin motukan käynnistämiseen, sillä eihän kaveri nyt voi telttaan sisään ajaa, vai kuinka.
Loput voi sitten kukin kuvitella mielessään, mutta ottakaa huomioon se, ettei tässä ole mitään siteeksikään totta, pelkkää spekulaatiota, mutta ihan sen takia, että saataisiin tämäkin sivusto siihen "Onnettomuusteoria" tarkoitettuun aiheeseen.
^ Hm, entäs ne jäljet, kai se nyt sen verran ruopaisis, kun käsistä lähtee.
Entäs sitten jatko, siinä se on tuon onnettomuusteorioinnin onnettomin kohta, miten siirrytään onnettomuudesta murhatöihin?
Niinpä parpahin papillon, mutta olethan Sinä usein niemellä käyneenä huomannut, minkälainen tuo polkupohja on ollut ja on edelleenkin, sellaista melko tiivistä "neulasmattoa", jos tuollainen sanahirviö sallitaan.
Ei siihen hirveää "raapaisua" ole jäänyt ja senkin saa kyllä peittoon, ken haluaa ja huomaa laittaa.
Sitten noihin surmatöihin jaaa?
No josko ajateltaisiin niin, että porukat ovat siinä olleet riitaantunena jo hyvän aikaa, niin mihinkä se viha siitä olisi muuttunut?
Jos tällainen onnettomuus sitten olisi tapahtunut, olisi voinut käydä hyvinkin siten, että Gusse on havainnut teltan hiljaisuuden ja sen perusteella on mennyt telttaan sen vierestä löytämällä puukolla tehdystä reiästä, kunhan on ensin siirtänyt motukan pois paikalta takaisin puuta vasten ja sitten kun on mennyt telttaan kokeileman pulsseja, on tajunnut ainakin Irmelin kuolleen.
Nämä kaksi muuta ovat olleet tajutonna.
Oma pääkin on humissut, kuin kuin viljasiilo, mutta vereen syöksynyt adrenaliini, on torjunut isommat tuskan tunnot, siis yksi vainaa ja kaksi loukkaantunutta, mutta kuinka pahoin?
Gusse on mennyt takaisin telttaan ja on yrittänyt ravistella Seppoa hereille, mutta Seppo herääkin ja tinttaa Gussea suoraan siihen toiseen silmään, jolloin tämä taas vastaavasti tuikkaa vaistomaisesti puukolla Sepon hengiltä.
Gusse poistuu teltasta ja miettii juttua, hän leikkaa telttaan lisää aukkoa, saadaksen sieltä kassinsa, jolloin Tuulikki on tullut sen verran tolkkuihinsa, että pyrkii karkuun.
Siinäpä onkin vieressä telttakeppejä hakkaamaan hankittu kivi, josta Tuulikki saa kuolemaan johtaneet vammansa.
Nyt on kolme kuollutta ja hän itsekin vammantunut, joten mitä eteen, no sen voitte itse runoilla ja huomatkaa se vielä, että tämä kaikki nimenomaan tässä jutussa kirjoittamani, on ainoastaan spekulaatiota, ei missään nimessä totta.
Otetaan huomioon, että Gussen vammat olivat vasemmalla puolella päätä, joten prätkän alle kaatuminen ja siellä vasemman posken loukkaantumiseen on ollut minimaaliset mahdollisuudet.
Hessu52 kirjoitti:,,,, sitä mieltä, ettei onnettomuutta olisi voinut sattua, jos Gussen prätkä on ollut paikallaan, mutta jos onnettomuus onkin tehty Gussen prätkällä, niin silloin se on ollut mahdollista.
Teorioidaan hieman. ...
Salonen ja Haapalainen kertovat nähneensä osan telttaa parikymmenen metrin päästä katsoen. Moottoripyörä esti osan näkyvyyttä, muttei kaikkea. Lisäksi näkyvyyttä esti pyykkinaru.
Näiden todistajien mukaan luhistunut teltta on ollut osittain näkyvissä ja linjalla keskipolkua tullessa. Tästä näkökulmasta, mielestäni siihen on voinut osua motskarilla, kuitenkaan osumatta UL-901 pyörään. Teltan matala kulma on voinut olla vielä kauempana pyörästä ennen törmäystä, missä sen jalusnaru näyttäisi revenneen. Sitä suuremmalla syyllä telttaan on voinut osua motskarilla. Toki käypä selitys on myös se, ettei UL-901 olisi ollut siinä asemassa, missä se oli lintupoikien nähdessä sen ja myöhemmin Lönnbergin tehdessä piirroksensa. Tässä suunnassa kuljettajan häikäisy (taivaalta tullut vastavalo) olisi ollut pahimmillaan n. klo 23 illalla. Mahdollisesti etuviistosta tullut auringon häikäisy klo kolmen jälkeen olisi myös voinut estää kuljettajaa näkemästä mihin ajoi. Väitetyt avunhuudot olisi kuultu joko kello kahden tai puoli neljän aikaan, kertojasta riippuen.
On myös tullut mieleen, että jos paikalle olisi ajettu motskarilla lintupoikien tupakkataukopaikan suunnasta, vinon ison koivun ja matalan maakiven välistä, niin n. klo 3 järven takaa nouseva aurinko olisi häikäissyt pahoin. Jos kuljettajan käännös niemen kärkeä kohden olisi mennyt leveäksi, niin motskari olisi voinut osua telttaan ja aiheuttaa tuon tyyppiset vauriot, joita oli teltan II-3 osiossa. Tämä jättää mahdollisuuden auki siitä, mikä pyörä olisi törmännyt. Maa on riittävän tasaista motskarin ajaa sitä reittiä, mutta polun olemassaolosta ei ole tietoa. Myöhemmässä Gustafssonin kävelykuvassa reitillä on poikittain puunrunko, mutta se on voitu tuoda siihen vasta murhien jälkeen estämään turhaa ajelua niemeen uimarannan ja siten toisennumeroisen tilan kautta.
Sopimattomassa paikassa olleen teltan päälle on voitu ajaa paristakin suunnasta. Häikäistymisen mahdollisuus on ollut kummassakin tapauksessa. Aamuyöllä alentunut tarkkaavaisuus ja reaktiot ovat voineet olla osallisina, ehkä alkoholi lisäksi, illalla kenties vain alkoholi. Neljäs mahdollinen syy olisi voinut olla kuljettajan kokemattomuus, mutta siitä ei voi sanoa enempää. Kuitenkin on useita mahdollisia syitä, jotka yhdessä olisivat voineet vaikuttaa onnettomuuden syntyyn.
Muuten hyvä juttu, teemu, mutta silloin teltassa pitäisi olla myös palojälkiä kuumasta pakoputkesta, koska sen ajan kikottimissa pakoputki olisi ollut se ensimmäinen kohta, joka olisi osunut teltan kankaaseen, telttakankaan nostettua etupyörää ylöspäin sen verran, että pyörä ei olisi osunut uhreihin, vaan pakoputki ja pyörän muu alustarakenne.
Jos telttaa päin on joku vetäissyt häikäistyneenä, niin silloin vauhdin pitänyt olla melko kova melko kova, mitä se ei kuitenkaan sillä kapealla polulla ole voinut olla, se on ainakin sata varma.
Kovaa ajanut olisi suistunut joko mäntyyn, tai jonkkaan, jossa olisi tehnyt kipeää itsellekin, joten tuollainen onnettomuus on mielestäni mahdoton, joten ainoaksivaihtoehdoksi jää Gussen, tai Sepon pyörä.
Sepon pyörän aivan alkuperäisestä asennostahan ei ole meillä tietoa, jollei sitten Salosen Heikki muista sitä edellisen illan aikana näkemäänsä leirinuotion loisteessa ollutta moottoripyörää, missä asennossa se oli.
Palatakseni tuohon vieraan pyörän mahdolliseen yliiajoon, niin eiköhän myöskin retkue olisi varmasti ihmetellyt pyörän ääntä, kun se on kuulunut kuulaassa kesäyössä, väittäköön kuka sitten mitä muuta haluaa.
Siinä vaihessa, kun pyörä on alkanut tulla polkua pitkin niemeen, on joku porukasta taatusti könynnyt ulos, jolloin ainakin yksi olisi ollut täysin toimintakunnossa ja nostanut metelin, joka oltaisiin kuultu, sen lisäksi, että yksinäisen moottoripyörän ääneenkin olisi joku voinut jo herätä.
Maalla nukuttiin siihen aikaan aina toinen silmä auki, sillä elukat ynnä muut tekijät saattoivat aiheuttaa jopa öisin aihetta heräillä, eikä siitä sodastakaan niin kauhean pitkää aikaa ollut.
Polku olisi ollut koivun kohtaan niin kapea, ettei toinen pyörä olisi väistämättä voinut ohittaa Gussen pyörää, törmäämättä siihen ja silloin osuma-aikaa telttaan ei olisi enää jäänytkään, vaan väistöliike olisi vienyt pyörän teltan ohi päin mäntyä.
Lisäksi pitää ottaa huomioon Gustafssonin kuulustelut ja hypnoosipuhuttelut, vaikka en niihin itse uskokaan, niin kyllä tuo olisi vieraan syyksi oitis yliajon laittanut, jos sellainen olisi tapahtunut, tai olisi ollut edes pieni mahdollisuus sellaiseen.
Mitä sen kolarin jälkeen olisi tapahtunut tälle yliajajlle?
Kuka olisi tappanut loput ja muksinut Gussen lärväkkeen sinimustaan kuntoon?
Olisiko isompi porukka pystynyt pitämään vuosikausia turpansa kiinni tapauksesta, jossa sentään kuoli kolme nuorta?
Ei olisi, on minun tuomioni ja se siitä.
Myytti on mielestäni tältä osin murrettu ja voimme jatkaa toisella, kenties viisaammalla saralla.
Tässä kuvassa näkyy teltan pohjan kiinnittämiseen käytetyn kepin aiheuttama reikä, SB:n kehon kaaduttua teltan IV-sivun päälle.
Tässä kuvassa voisi olla teltan sivujen kiinnittämiseen käytetyn kepin aiheuttama reikä. Tästä reiästä läpimennyt keppi saattaa olla aiheuttanut SB:n yläsolisluukuopasta keuhkoihin ulottuneen piston. Sopisi aika hyvin koska reiän ympärillä on "hengitysverta". Se ei olisi vaan tullut suun kautta vaan suoraan keuhkoista. Silloin nuo puukoniskut samalla alueella olisi tehty alkuperäisen vamman peittelemiseksi.
Tässä kuvassa voisi olla teltan sivujen kiinnittämiseen käytetyn kepin aiheuttama reikä. Tästä reiästä läpimennyt keppi saattaa olla aiheuttanut SB:n yläsolisluukuopasta keuhkoihin ulottuneen piston. Sopisi aika hyvin koska reiän ympärillä on "hengitysverta". Se ei olisi vaan tullut suun kautta vaan suoraan keuhkoista. Silloin nuo puukoniskut samalla alueella olisi tehty alkuperäisen vamman peittelemiseksi.
Sopisi hyvin. Reiän suunta viittaa IV-3 jalusvaajaan päin. Teltan IV-sivu olisi siinä tapauksessa ollut nurin ainakin tuohon reikään asti. Reiästä ja vaajan paikasta voi myös arvioida telttakankaan liikkeen suuntaa. Teltta olisi voinut kiertyä IV-I -kulman ympäri samalla kun sen harja olisi kaatunut IV-sivun suuntaan.
Tässä kuvassa voisi olla teltan sivujen kiinnittämiseen käytetyn kepin aiheuttama reikä. Tästä reiästä läpimennyt keppi saattaa olla aiheuttanut SB:n yläsolisluukuopasta keuhkoihin ulottuneen piston. Sopisi aika hyvin koska reiän ympärillä on "hengitysverta". Se ei olisi vaan tullut suun kautta vaan suoraan keuhkoista. Silloin nuo puukoniskut samalla alueella olisi tehty alkuperäisen vamman peittelemiseksi.
Sopisi hyvin. Reiän suunta viittaa IV-3 jalusvaajaan päin. Teltan IV-sivu olisi siinä tapauksessa ollut nurin ainakin tuohon reikään asti. Reiästä ja vaajan paikasta voi myös arvioida telttakankaan liikkeen suuntaa. Teltta olisi voinut kiertyä IV-I -kulman ympäri samalla kun sen harja olisi kaatunut IV-sivun suuntaan.
Sivuilla 86-92 pohdimme juuri näitä IV-sivun verijälkiä. Jos ehdit, niin virkistä muistiasi ja käy tsekkaamassa.
Eipä tuossa paikassa tantereessa ole enää kuvissa telttakeppiä. Tosin siihen oletetun kepin paikan päälle on asetettu kassi. Onko tuokin sitten peittelyä?
Jos tuo em. reikäolettama pitää paikkaansa, niin vastaavalle kohdalle maahan olisi pitänyt syntyä pieni verilammikko ja (kadonneen) telttakepin pitäisi olla vereentynyt. Jossain teltassa oli jälki jonka oletettiin syntyneen kun verinen kassinpohja olisi koskettanut telttakangasta. Olisiko tämä kassi, verisen pohjan kera, laitettu tämän verilammikon päälle ainoastaan harhauttamismielessä?
