Korostan heti alkuun, että tässä puhutaan nyt vanhan liiton MV-lehdestä - ei nykyisestä ryssämielisestä "Moskovan Tiltusta". *
Tervetuloa tänään Tampereen yliopistolle kuulemaan Yhteiskuntatieteiden maisteri
Salla Tuomolan journalistiikan alaan kuuluva väitöskirja
Hyvä, katala vastajulkisuus. Populistisen vastamedian julkisen puhuttelun tavat maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa.
Vastaväittäjänä toimii dosentti, yliopistonlehtori
Juha Herkman Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori
Laura Ahva Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Väitöstilaisuus 10.3.2023 klo 11:00 - 15:00, Kalevantie 4, 33100 Tampere. Päätalon luentosali A1. Tapahtuma on maksuton.
Salla Tuomola: Populistinen vastamedia vahvistaa polarisoivaa maailmankuvaa
Populistinen vastamedia synnyttää vastakkainasettelua ja voimistaa vihamielisyyttä eri mieltä olevien välillä lataamalla ideologisia ja poliittisia merkityksiä tulkintoihinsa yhteiskunnallisista muutos- ja kriisitiloista. YTM Salla Tuomolan väitöskirjan mukaan populistinen vastamedia ajaa liberaalidemokratian vastaista ajatusmaailmaa, jonka arvot ovat ristiriidassa oikeusvaltion arvomaailman ja sitä ylläpitävän journalismin kanssa.
Populistinen vastamedia juurruttaa polarisoitunutta ajattelutapaa mediavälitteiseen julkiseen keskusteluun, joka on jo monin muin tavoin pahantahtoisen informaatiovaikuttamisen ja propagandan kohteena.
Tuomolan tuore väitöskirja pureutuu populistisen vastamedian julkisen puhuttelun tapoihin, joiden avulla se houkuttelee yleisöä rasistisen ja syrjivän viestinsä äärelle. Tuomola tutki väitöskirjassaan pääasiassa MV-lehteä esimerkkinä populistisesta vastamediasta:
– MV-lehden maahanmuuttopuheesta rajaamani julkisen puhuttelun tavat osoittavat, että populistinen tyyli on polttoainetta polarisoivan viestin levittämiseksi. Populistisen vastamedian provokatiiviset ja tunteita herättävät sisällöt kiertävät sosiaalisen median alustoilla ja keräävät julkaisuille lisää huomiota.
Tuomola tarkasteli MV-lehden julkisen puhuttelun tapoja maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa vuosina 2015–2017. Väitöskirjan tutkimusaineisto koostuu viidestä MV-lehdessä ja yhdestä Breitbart London -sivustolla julkaistusta uutistapauksesta, joiden tekstejä ja kuvia Tuomola analysoi:
– Tutkimukseni tuottaa työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa populistisen vastamedian käyttämiä tyylillisiä, retorisia ja ideologisia puhuttelutapoja. Samansisältöiset puhuttelutavat ovat tunnistettavissa sekä MV-lehdessä että yhdysvaltalaislähtöisessä Breitbart Londonissa. Voidaan siis puhua ylikansallisesta vaikuttamisen tavasta.
Ymmärrystä ja työkaluja yhteiskunnallisten kriisien varalle
Väitöskirjan tutkimusaineiston aikasidonnaisuudesta huolimatta havaintoja voidaan hyödyntää myös nykyisten ja tulevien yhteiskunnallisten kriisien ja murrosten aikana. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä siitä, miten populististen julkaisujen vaihtoehtoinen kertomus rakentuu virallisen tarinan kritiikiksi.
Vuosien 2015–2016 pakolaisten tulon jälkeen populistista vastakkainasettelua suomalaisessa julkisessa keskustelussa ovat synnyttäneet koronapandemiaan, Ukrainan sotaan ja Nato-jäsenyyteen liittyvät kysymykset.
– Uusien kriisien kautta on käynyt ilmi, että populistinen vastamedia toistaa niistä kertoessaan vastaavia julkisen puhuttelun tapoja kuin joita väitöstutkimuksessani avaan. Ongelmalliseksi MV-lehden julkisen puhuttelun tekee sen itsessään syrjivä, polarisoiva ja rasistisuudessaan lainvastainen maailmankuva, joka on ristiriidassa liberaalidemokratian suvaitsevan ja monikulttuurisen arvomaailman kanssa, Tuomola kertoo.
Tuomolan mukaan MV-lehti luo kuvaa maailmasta, joka on jatkuvasti kriisien runtelema. Se luo mielikuvia Suomesta, jonka uhat tulevat myös maan rajojen ulkopuolelta, eikä maamme eliitti osaa tai halua suojella kansaamme niiltä. Siksi kansamme ei voi MV-lehden mukaan luottaa päättäjiin tai viranomaisiin.
– Tästä näkökulmasta katsottuna voi ymmärtää, miksi populistisen vastamedian tavoitteissa on heikentää ihmisten luottamusta demokraattiseen yhteiskuntajärjestelmään, jonka olemassaololle tutkittuun tietoon perustuva päätöksenteko ja journalistinen media ovat ensiarvoisen tärkeitä, Tuomola kiteyttää.
Tuomolan mielestä myös ammattimaisesti tuotetun journalistisen median tulisi toimia vastuullisesti julkisen keskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi:
– Keskeistä on pohtia, miten journalistinen valtavirtamedia voisi käsitellä populistisen vastamedian esiin tuomia kysymyksiä siten, että polarisoivat ja kärjistävät julkaisut eivät olisi niille ainut kanava.
Tutustu
väitöskirjaan
Seuraa väitöstilaisuutta
etäyhteydellä
Huomioithan että
Suoratoiston linkki tulee näkyviin 10.3.2023 klo 12.00 - Link to live stream will be visible here on 10.3.2023 at 12pm
Näkemisiin!
Niih ja jos joukossamme on vielä joku (moukka), joka ei ole koskaan käynyt väitöstilaisuudessa, niin tässä ohjeet ihan siltä varalta, ettet munaa itseäsi ja nolaa kavereitasi:
Tilaisuus alkaa väittelijän, kustoksen ja vastaväittäjän saapumisella saliin. Tällöin salissa odottava yleisö nousee ylös, ja istuutuu vasta päähenkilöiden otettua paikkansa. Tämän jälkeen kustos avaa väitöstilaisuuden. Tilaisuuden avaus on muodollinen, mutta nykyään kustokset yleensä esittelevät yleisölle sekä väittelijän että vastaväittäjän.
Virallisen avauksen jälkeen väittelijä pitää lyhyen, yleistajuisen esityksen väitöskirjan aiheesta. Tästä, yleisölle suunnatusta esitelmästä käytetään nimitystä lectio praecursoria. Esitelmän päätyttyä väittelijä pyytää vastaväittäjää esittämään kritiikkinsä väitöskirjaa kohtaan.
Lectio praecursorian jälkeen vastaväittäjä pitää lyhyen puheen väitöstyön merkityksestä tieteenalalle. Väittelijä kuuntelee tämän puheen seisten. Puheen päätyttyä alkaa varsinainen väitösosuus, jolloin myös väittelijä ja vastaväittäjä istuvat.
Väitöksen aikana vastaväittäjä esittää kysymyksiä väittelijälle koskien väitöskirjassa esitettyjä väitteitä tai tuloksia, ja väittelijän on vastattava näihin kysymyksiin. Tavallisesti kysymykset liittyvät alkuvaiheessa väitöskirjan aihepiiriin yleensä, mutta siirtyvät myöhemmin yksityiskohtiin. Aivan tilaisuuden päätteeksi vastaväittäjä voi myös tiedustella epämuodollisemmin väittelijän ajatuksia siitä, kuinka työtä voisi jatkaa.
Kun vastaväittäjä on kaikki kysymyksensä esittänyt, hän esittää loppulausuntonsa, jonka väittelijä jälleen kuuntelee seisten. Tämän jälkeen kustos pyytää yleisöä esittämään väittelijälle kysymyksiä. Vaihtoehtoisesti tämän kysymyspyynnön yleisölle esittää väittelijä. Mikäli kysymyksiä on, kustos jakaa puheenvuorot. Kun mahdolliset kysymykset on esitetty, kustos julistaa tilaisuuden päättyneeksi ja väittelijä, kustos ja vastaväittäjä poistuvat salista. Yleisö voi poistua salista onnittelemaan väitellyttä kun he ovat poistuneet.
Jos väitöstilaisuus kestää pitkään, kustos voi harkintansa mukaan julistaa tauon. Koko väitöstilaisuuden pituus on yleensä rajoitettu neljään tuntiin, kahdella väittelijällä kuuteen tuntiin. Yleensä tilaisuudet kestävät selvästi vähemmän aikaa.
Lähde:
Wikipedia
* "Suomen kansalaiset, saksalainen fasismi toi teille nälän ja uuden mielettömän sodan Neuvostoliittoa vastaan. Nouskaa taisteluun saksalaista fasismia ja sen palkkarenkiä Rytiä ja Mannerheimia vastaan, jotka ovat todellisia syyllisiä Suomen kansan kärsimyksiin!"
