Julma leikki
Tanskalaisrikollinen houkutteli suomalaispoliisit erikoiseen peliin ja joutui syytteeseen Viking Sallyn murhajutussa. Poliisitutkinnassa tehtiin useita hämmentäviltä vaikuttavia ratkaisuja.
Tuolilla istuu huolitellusti pukeutunut mies. Häntä uhkaa elinkautinen vankeusrangaistus murhasta. Mutta mies vain hymyilee.
Miten toivot tämän jutun päättyvän, toimittaja kysyy.
– En toivo, tiedän, miten tämä päättyy. Tämä päättyy niin, että minut vapautetaan syytteistä, mies vastaa.
Mies on tanskalainen
Herman Himle. Viime kesänä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa puitiin sitä, onko Himle syyllinen Viking Sally -laivalla tapahtuneeseen murhaan ja murhan yritykseen.
Teossa sai surmansa 20-vuotias
Klaus Schelkle. Henkiin jäänyt
Bettina Taxis kärsii elinikäisistä fyysisistä ja henkisistä vammoista.
Tekijä on ollut yksi suomalaisen rikoshistorian suurimpia mysteerejä. Tapauksen poikkeuksellisuutta korostaa se, että syytteet nostettiin yli kolme vuosikymmentä teon jälkeen.
...
Oikeudenkäynnin aikana Himle antoi haastattelun Tanskan yleisradioyhtiölle, jonka kanssa MOT on tehnyt yhteistyötä.
Nauhalla esiintyy itsevarma ja virnuileva mies.
...
Jymyvinkki Tanskasta
Vuosi 2014. Viking Sallyn tapaus mietityttää turkulaista poliisimiestä. Olisiko murhamysteerin ratkaisemiseksi tehtävissä vielä jotakin? Hän on tarkistanut asiaa koskevan vinkin, mutta se ei johda mihinkään. Turkulaispoliisi käy myös omasta ehdotuksestaan Saksassa kuulemassa Bettina Taxisia, laivalla murhatun Klaus Schelklen tyttöystävää. Taxis ei kuitenkaan halunnut muistella tapahtumia.
Reissusta palaavaa poliisia odottaa kuitenkin Keskusrikospoliisin välittämä kuohuttava tieto Tanskasta. Se koskee uhreja vuosikymmeniä sitten auttanutta Thomas Nielseniä. Tanskan poliisin uusien tietojen valossa Nielsenin sankaritarina alkoi näyttää epäilyttävältä.

- Hermanin_message.jpg (121.54 KiB) Katsottu 2522 kertaa
...
"Olimme myös aidosti hänen elämästään kiinnostuneita ja hänellä ei juuri ole läheisiä ystäviä, niin syvä kuunteleminen oli myös omiaan helpottamaan vaikeasta asiasta puhumista."
Mutta sitten vankilassa alkaa Herman Himlen erikoislaatuinen peli.
Kuonavasara mainittu
Yksi Viking Sallyn murhan monista selvittämättömistä asioista liittyy tekovälineeseen. Alkuperäisessä tutkinnassa poliisi ei koskaan saanut selvitettyä, millä henkirikos tehtiin.
Tapaamisen aikana Himle alkaa vihjalla, että on olemassa puuttuva palanen. Pian hän mainitsee työkalun nimeltä kuonavasara.
"Himle totesi meille hymyillen, että sillä (kuonavasaralla) olisi hyvä lyödä joku hengiltä ja surmaväline olisi helppo jälkikäteen hävittää heittämällä se vain laidan yli mereen.”
...
Lopulta Tanskan matkalta tarttui mukaan jotain vielä merkittävämpää: Suora tunnustus syyllisyydestä Viking Sallyn veritekoon.
Tunnustus pihalla
...
Epäilty hiljenee
Tieto mahdollisesta murha-aseesta ja suora tunnustus. Turkulaispoliisien Tanskan reissu vaikuttaa menestykseltä.
Vuonna 2016 käynnistyneen esitutkinnan läpikäynti paljastaa kuitenkin ongelmia poliisin toiminnassa.
Ensimmäinen ongelmista koskee Himlen oikeuksien toteutumista kuulusteluissa. Himlellä ei ollut mukanaan avustajaa yhdessäkään näissä kolmessa kuulemisessa suomalaispoliisien kanssa. Avustajan tehtävä on informoida epäiltyä tämän oikeuksista ja taata, että tämän itsekriminointisuoja toteutuu. Sillä tarkoitetaan oikeutta olla todistamatta itseään vastaan.
Toinen ongelmista koskee keskeisintä poliisin ja Himlen keskustelua, jonka aikana Himle poliisin mukaan tunnusti syyllisyytensä. Teon suora tunnustaminen tapahtui Himlen vaatimuksesta vankilan pihalla, yhden turkulaispoliisin läsnäollessa. Sanaakaan ei nauhoitettu.
Ongelma osoittautuu poliisille katkerasti viimeistään vuonna 2019, kun Himleä kuulustellaan jälleen.
Tällä kertaa Himlelle oli järjestetty avustaja kuulusteluun. Juttua tutkineet turkulaiset olivat laatineet yhdeksän sivua kysymyksiä, jotka oli käännetty tanskaksi ja annettu hyvissä ajoin kuulustelijalle valmistautumista varten.
Kuulustelu ei mennyt ihan niin kuin piti.
" Himlellä oli kuulustelussa sovitusti mukana avustaja, joka yllättäen puuttui siihen, minkälaisia kysymyksiä epäillylle saa esittää. Tästä syystä ja myös siitä, että kuulustelu aloitettiin Himlen pyynnöstä myöhään illalla, kuulustelu jäi vastoin odotettua varsin lyhyeksi."
...
Omituiset "kuulustelut"
Suomalaispoliisien kertomukset tapaamisista Himlen kanssa kirjataan esitutkinnan aikana tehtyyn kuulustelupöytäkirjaan, johon poliisit merkitään todistajan rooliin.
Tosiasiassa turkulaisia poliiseja ei kuitenkaan ole kuulusteltu. Poliisit ovat vain käyttäneet kuulustelupöytäkirjaa muistion pohjana ja kirjanneet itse ylös muistikuvansa tapahtumista.
Muistelut laadittiin vuoden 2020 huhtikuussa – kun tapahtumista oli kulunut neljä vuotta. Vasta tuolloin poliisi kirjasi vankilan pihalla kuullun Himlen suoran tunnustuksen ylös.
...
Kuten todettua, Himle tunnusti teon suoraan vain yhden suomalaispoliisin läsnäollessa vankilan pihalla. Himle kertoi muun muassa siitä, että pian hänen iskettyään uhreja kuonavasaralla, paikalle juoksi ruotsalaisia partiopoikia. Himle kertoo olleensa onnekas, sillä ilman partiopoikien ilmaantumista hän olisi ehtinyt ryöstää uhrit ja jäänyt kiinni hallussaan heidän omaisuuttaan.
Tätä keskustelua poliisin työpari ei kuule, sen hän itsekin myöntää. Silti hän kuvailee omassa kertomuksessaan lähes samoin sanoin, kuinka Himle kertoo partiopoikien saapumisesta ja siitä, kuinka onnekas hän oli.
Miten tämä on mahdollista, kun hän ei kuullut sitä, mitä Himle vankilan pihalla kertoi?
Tämän poliisin mukaan Himle olisi kertonut partiolaisista ja hyvästä onnestaan jo päivää aikaisemmin. Vankilan pihalla Himlen tunnustuksen kuulleen poliisin kertomuksen perusteella Himle ei kuitenkaan puhunut sanaakaan tästä asiasta edellisen päivän tapaamisessa.
Molempien kertomukset eivät voi olla totta.
Poliisin kertomusten johdonmukaisuus on olennainen asia. Syyttäjä on valittanut asiasta hovioikeuteen ja vetoaa siihen, että poliisien on saatava kertoa Tanskan tapahtumista ja Himlen tunnustuskuulustelut on otettava huomioon. Käräjäoikeus määräsi nämä käyttökieltoon.
Myös Tanskan ja Suomen poliisin yhteistyössä on ollut ongelmia. Turkulaispoliisi syyttää Himlen kuulustelussa mukana ollutta tanskalaiskollegaansa siitä, että hän näpräsi kännykkäänsä, eikä kirjannut Himlen sanomisia riittävän huolellisesti ja yksityiskohtaisesti ylös.
Himlen kahdesta virallisesta kuulustelusta teetettiin kummastakin pöytäkirjat, jotka käännettiin suomeksi. Käännöksissä oli vakavia puutteita: asiavirheitä, epätarkkuuksia, jopa kokonaisia lauseita puuttui. Suomen poliisi käännätti pöytäkirjat lopulta peräti kolme kertaa.
"Sillä sipuli"
Himleä kuulusteltiin ensimmäisen kerran avustajan kanssa vasta kolme vuotta sen jälkeen, kun hän oli tunnustanut murhan. Jutun tutkinnanjohtaja
Veli-Matti Soikkeli selittää viivettä muun muassa sillä, että jutun päätutkija oli opintojen takia poissa töistä. Mutta eikö toinen tutkijoista olisi voinut käydä tekemässä kuulustelun?
– Ei sinne yhtä henkilöä kuitenkaan laiteta, yhdessä he sitä hoitivat. Kyllä maailmassa jossittelua riittää, miksi joku asia on niin tai noin. Että asia olisi eri tavalla hoitunut, jos olisi aikaisemmin menty. Se on pelkkää jossittelua.
Soikkelin mukaan Himlen tunnustusta ei kirjattu ylös heti tapahtuman jälkeen, sillä kyseessä ei ollut virallinen kuulustelu.
Himleä tapaamassa olleet suomalaispoliisit ovat Viking Sally -jutussa tärkeitä todistajia. Tästä huolimatta heitä ei kuulusteltu, vaan poliisit kirjoittivat itsenäisesti muistikuvansa tapahtumista ylös lähes neljä vuotta tapahtumien jälkeen.
– Ei tolla sinänsä ole mitään merkitystä, että onko toinen kuulustelemassa, vai antaako henkilö itse lausunnon. Ei tuo ole olennaista näytöllisesti, että mikä painoarvo on.
Mutta jos todistajana olisi kuka tahansa muu kuin poliisi jossain toisessa tapauksessa, niin eihän niissäkään anneta henkilöille kynää ja paperia, että kirjoitat itse niin kuin muistat. Siinähän on poliisi kuulustelemassa.
– On niitäkin ollut, että on itse annettu lausuntoja. Pöytäkirjan lisänä niin, että todistaja on pannut itse ylös asioita. Mutta se on sillä tavalla tehty ja sillä sipuli. Ei se siitä mihinkään muutu.
Suomen poliisi ei missään vaiheessa esittänyt Herman Himleä vangittavaksi, vaikka häntä epäiltiin todennäköisin syin murhasta.
...
Oikeus totesi lopulta ratkaisussaan melko suorin sanankääntein, että Himle ei ole tunnustanut tekoja sellaisella tavalla, että hänen syyllisyytensä tulisi todistetuksi tai edes todennäköiseksi. Kuonavasarasta oikeus totesi, että syytetty ei kertonut tekovälineestä mitään sellaista tietoa, jota ei olisi voinut olla muilla kuin tekijällä. Ei ole varmuutta edes siitä, millä välineellä rikokset tehtiin.
Tapausta mediassa kommentoineet oikeusoppineet myös muistuttivat, että pelkkä tunnustus edes oikeaoppisesti hankittuna ei olisi millään tavoin riittänyt tuomion pohjaksi.
Pelkkää leikkiä
Tanskan yleisradionyhtiön haastattelussa Herman Himle ei vaikuta liikuttuneelta Viking Sallyn veriteon uhrien kohtalosta. Hän ei muista edes henkiin jääneen Bettina Taxisin nimeä oikein.
– Taxi, Bettina, jotain sinnepäin.'

- Herman Himle vuonna 2021. Kuva: Nils Meilvang / Ritzau Scanpix / AFP
- Herman_Himle.jpg (55.28 KiB) Katsottu 2522 kertaa
Toimittaja haluaa tietää syyn siihen, miksi Himle on jatkuvasti muuttanut poliisille kertomiaan tarinoita yön tapahtumista Viking Sallylla.
– Halusitko jollakin tavoin leikkiä poliisin kanssa, toimittaja kysyy.
– Kyllä, tämä on leikkiä, Himle vastaa.
– Mutta mitä sinä saat siitä irti? Muuta kuin että teet itsestäsi epäillyn tässä jutussa?
– Entä sitten? Epäillyn? Epäiltyjä on ollut monia. Ihmisiä on käynyt asemalla antamalla itsensä ilmi. Sanomassa että se olin minä. Heidät on heitetty ulos. Minä vain olin laivalla.
– Minä tunnen kyllä hyvin poliisihässäkän, Himle sanoo toimittajalle.
– Joten ei se ollut minulle vaikeaa, sitä se ei ollut.