MURHA.INFO

WSJ: Yhdysvalloista muuttaa pois enemmän ihmisiä kuin sinne tulee

Yhdysvallat|Amerikkalaiset äänestävät jaloillaan kiihtyvään tahtiin. Euroopan kaupungit täyttyvät etätyöntekijöistä, opiskelijoista ja eläkeläisistä, jotka etsivät edullisempaa ja turvallisempaa elämää.

Amerikkalaiset hakevat Britannian kansalaisuutta korkeimmalla tasolla vuodesta 2004 lähtien. Amerikkalaisten määrä Portugalissa on kasvanut viidessä vuodessa viisinkertaiseksi.

12:28

Lue tiivistelmä
Yhdysvalloista muutti viime vuonna enemmän ihmisiä pois kuin sinne tuli ensimmäistä kertaa sitten 1930-luvun.

Tutkimuslaitoksen mukaan Yhdysvallat menetti noin 150 000 asukasta vuonna 2025.

Amerikkalaiset mainitsevat lähtösyiksi väkivaltarikollisuuden, korkeat elinkustannukset ja politiikan, ja etsivät edullisempaa ja turvallisempaa elämää Euroopasta.

Gallupin kyselyn mukaan 40 prosenttia amerikkalaisista 15–44 vuotiaista naisista haluaisi muuttaa pysyvästi ulkomaille.

Yhdysvallat koki viime vuonna suuren käänteen, kertoo The Wall Street Journal (WSJ): maasta muutti enemmän ihmisiä pois kuin sinne tuli.

Kyse on ensimmäisestä miinusmerkkisestä nettomuutosta sitten 1930-luvun suuren laman.

Brookings Institution -tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan Yhdysvallat menetti noin 150 000 asukasta vuonna 2025.

WSJ:n analyysi 15 maan tiedoista osoittaa, että vähintään 180 000 amerikkalaista muutti niihin viime vuonna. Todellinen luku on todennäköisesti paljon suurempi. Se tarkentuu, kun muut maat julkaisevat täydelliset tilastonsa.

Lähes kaikissa EU:n 27 jäsenmaassa amerikkalaisten määrä on ennätyslukemissa ja kasvussa. Portugalissa se on kasvanut yli 500 prosenttia koronapandemian jälkeen ja 36 prosenttia pelkästään vuonna 2024.

”En odottanut olevani näin monen amerikkalaisen ympäröimänä”, sanoi WSJ:lle Michael Le Blanc, entinen Adoben ja Paramountin luova tuottaja, joka työskentelee nyt freelancerina Lissabonista.

Viime vuonna Saksaan muutti enemmän amerikkalaisia kuin saksalaisia Yhdysvaltoihin. Sama pätee Irlantiin, joka otti vastaan 10 000 amerikkalaista vuonna 2025 – kaksinkertaisen määrän edellisvuoteen verrattuna.

Kahden viime vuoden aikana yli 70 000 amerikkalaista on saanut Irlannin passin.

Norjassa ylitettiin symbolinen rajapyykki: maassa asuu nyt enemmän Yhdysvalloissa syntyneitä amerikkalaisia kuin Yhdysvalloissa asuu norjalaisia.

Virdon kirjoitti: La Helmi 28, 2026 5:41 pm No mutta kukas sitten olikaan se joka hyökki sinne Iraniin?

Trump pettyi Starmeriin

Donald Trump on ilmaissut pettymyksensä Britannian pääministeriin Keir Starmeriin.

Trumpin pettymyksen taustalla on Starmerin haluttomuus tukea Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäystä Iraniin.

Lähteet: Yhdysvaltojen sukellusvene upotti iranilaisen sota-aluksen


Kuvassa oleva IRIS Dena -fregatti upposi. Kuva on vuodelta 2021.

Julkaistu 04.03.2026 11:47 (Päivitetty minuutti sitten)

Yhdysvallat upotti Iranin sotalaivan lähellä Sri Lankaa, kertovat lähteet.

Iranin laivaston IRIS Dena -fregatti on uponnut Sri Lankan aluevesien tuntumassa. Kolme yhdysvaltalaislähdettä kertoo Reutersille, että iskun takana on Yhdysvaltain merivoimien sukellusvene.

Aiemmin Sri Lankan viranomaiset kertoivat pelastaneensa 32 laivalla ollutta ihmistä. Pelastetut ovat vakavasti loukkaantuneita ja toimitettu sairaalahoitoon Sri Lankan eteläosiin. Kuolleiden määristä ei ole vielä tietoa, mutta Sri Lankan viranomaiset kertovat nostaneensa useita ruumiita merestä.

Laivassa oli 180 hengen miehistö. Ennen aluksen uppoamista aluksella oli tapahtunut räjähdys ja laivan miehistö oli ehtinyt lähettää hätäkutsun.

IRIS Dena -fregatti upposi noin 40 kilometrin päässä Sri Lankan etelärannikosta.

Sri Lankan laivasto ja ilmavoimat eivät kumpikaan julkaisseet kuvamateriaalia pelastusoperaatiosta, koska kyseessä oli ulkomainen sota-alus.

Uutista päivitetty kello 15.02 Reutersin tiedoilla Yhdysvaltain osuudesta laivan uppoamiseen.

URSA kirjoitti: Ke Maalis 04, 2026 3:35 pm Yhdysvaltojen sukellusvene on upottanut Iranin sota-laivan Sri Lankan lähellä. Ensimmäinen kerta sitten vuoden 1945 kun Yhdysvaltojen sukellusvene toimi näin. Yli sata iranilaista on kateissa meressä. Julma tapa kuolla nykyaikana.

Lähteet: Yhdysvaltojen sukellusvene upotti iranilaisen sota-aluksen


Kuvassa oleva IRIS Dena -fregatti upposi. Kuva on vuodelta 2021.

Julkaistu 04.03.2026 11:47 (Päivitetty minuutti sitten)

Yhdysvallat upotti Iranin sotalaivan lähellä Sri Lankaa, kertovat lähteet.

Iranin laivaston IRIS Dena -fregatti on uponnut Sri Lankan aluevesien tuntumassa. Kolme yhdysvaltalaislähdettä kertoo Reutersille, että iskun takana on Yhdysvaltain merivoimien sukellusvene.

Aiemmin Sri Lankan viranomaiset kertoivat pelastaneensa 32 laivalla ollutta ihmistä. Pelastetut ovat vakavasti loukkaantuneita ja toimitettu sairaalahoitoon Sri Lankan eteläosiin. Kuolleiden määristä ei ole vielä tietoa, mutta Sri Lankan viranomaiset kertovat nostaneensa useita ruumiita merestä.

Laivassa oli 180 hengen miehistö. Ennen aluksen uppoamista aluksella oli tapahtunut räjähdys ja laivan miehistö oli ehtinyt lähettää hätäkutsun.

IRIS Dena -fregatti upposi noin 40 kilometrin päässä Sri Lankan etelärannikosta.

Sri Lankan laivasto ja ilmavoimat eivät kumpikaan julkaisseet kuvamateriaalia pelastusoperaatiosta, koska kyseessä oli ulkomainen sota-alus.

Uutista päivitetty kello 15.02 Reutersin tiedoilla Yhdysvaltain osuudesta laivan uppoamiseen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suk ... en/9305118

Tietysti se oli sota-alus mutta osallistuiko se taisteluihin?

Miksi muuten Yhdysvallat ei uhannut laivaa ja vaatinut niitä antautumaan? Miksi piti tehdä yllätyshyökkäys?

Hurja teoria: Trumpin sota Iranissa on vain harhautus

Käynnistikö Trump sodan Iranissa viedäkseen huomion pois raskaista Epstein-syytöksistä? Asiantuntija Benita Heiskanen kommentoi väitettä.

Trumpin (oik.) epäillään hyökänneen Iraniin viedäkseen huomion pois ex-ystäväänsä, seksuaalirikollinen Jeffrey Epsteiniin liittyvästä tutkinnasta.

Eilen klo 21:04

Aloittiko Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sodan Iranissa viedäkseen huomion pois Jeffrey Epstein -tutkinnasta?

Tällaisen teorian nostaa esiin ajatuspaja Carnegie Endowment for International Peacen (CEIP) ohjelmajohtaja Christopher S. Chivvis The Guardianissa.

Chivvisin mukaan Trump hyökkäsi Iraniin ohjatakseen huomion pois itselleen vahingollisista aiheista, kuten Yhdysvaltain taloustilanteesta ja presidentin kytköksistä lasten hyväksikäyttörinkiä pyörittäneeseen liikemies Jeffrey Epsteiniin.

Trumpin sotaisa toinen kausi hämmentää asiantuntijoita. Rauhanpresidentiksi itseään maalaillut ja edeltäjiensä sotapolitiikkaa kritisoinut Trump hyökkäilee nyt itse eri puolille maailmaa.

Huomionarvoista on, että Yhdysvallat on kiihdyttänyt sotatoimiaan maailmalla samaan aikaan, kun kongressin Epstein-tutkinnasta paljastui loppuvuodesta 2025 yhä raskaampia väitteitä Trumpista.

Epäselvyys Trumpin motiiveista ja hallinnon huonot perustelut jättävät tilaa spekulaatiolle, arvioi Ulkopoliittisen instituutin Ville Sinkkonen Uuden jutun haastattelussa.

– Toki voi olla, että [harhautus] on tässä yksi selittävä elementti, mutta jos näin on, niin kyse on massiivisesta uhkapelistä, Sinkkonen sanoo UJ:lle.

Epstein voi olla taustalla

– Epstein-skandaali on voinut epäsuorasti vaikuttaa Trumpin päätökseen aloittaa sota, mutta en lähtisi sanomaan sen olevan ainoa syy, sanoo Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen.

Yhdysvaltain kongressin Epstein-tutkinnan yhteydessä on tullut esiin paljon näyttöä siitä, että Trumpin hallinto on pyrkinyt peittelemään ja salaamaan osia asiakirjoista ja niiden yksityiskohdista.

Epsteinin entiseen ystävään Donald Trumpiin kohdistuu asiakirjojen pohjalta vakavia syytöksiä niin seksuaalisesta hyväksikäytöstä, raiskauksesta kuin lähipiirinsä seksuaalirikosten peittelystä.

Wall Street Journalin mukaan Trumpin kartanosta olisi lähetetty teinityttöjä Epsteinin luo.

Valkoinen talo on toistuvasti kiistänyt presidentin syyllistyneen mihinkään laittomaan tai tienneensä Epsteinin rikoksista. Trumpia ei epäillä tai syytetä mistään rikoksesta.

Heiskasen mukaan on selvää, että Trump haluaa huomion pois Epstein-kohusta ja muista sisäpoliittisista vaikeuksista. Trumpia ja hänen lähipiiriään on vaadittu jo virkarikostutkintaan Epstein-paljastusten takia.

Tutkija huomauttaa kuitenkin, että sodalla Irania vastaan on spekuloitu jo vuosikymmeniä ennen Epstein-skandaalia.

– Sodan aloittaminen voi välillisesti liittyä Epsteiniin, mutta kokonaisuudessaan syyt ovat paljon monimutkaisemmat.

– Enemmänkin näen, että tässä on taustalla Israelista tuleva painostus. Se voi välillisesti liittyä Epsteiniin, sillä Israel on osa tätä vyyhtiä.

Asiakirjojen mukaan Jeffrey Epstein piti tiiviisti yhteyttä Israelin poliitikkoihin, hallintoon ja liike-elämään. Heiskanen kertoi aiemmin Iltalehdelle kuulleensa jo vuosia sitten Epsteinin kytköksistä Israelin tiedustelupalvelu Mossadiin.

Epstein-tiedostojen pohjalta on noussut epäilyjä, että Epstein olisi toiminut vakoojana niin Mossadille kuin esimerkiksi Venäjän tiedustelupalveluille.

Sekavat selitykset

Benita Heiskasen mukaan Trumpin päätös lähteä sotaan on ajoitukseltaan hyvin erikoinen.

– Minun on vaikea nähdä, miksi rauhanpresidentiksi itsensä brändännyt Trump haluaa aloittaa sodan vaalivuonna. Varsinkin, kun Maga-liike nimenomaan vastustaa Yhdysvaltain interventionismia.

Tämä herättää kysymyksen, millaisia painostuskeinoja Israelilla on Yhdysvaltoihin, Heiskanen sanoo.

– Israelhan tästä sodasta hyötyy. Näyttää siltä, että Israel on kuskin paikalla.

USA:n ulkoministeri Marco Rubio käytännössä syytti Israelia siitä, että Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin, kirjoittaa Axios.

Yhdysvaltain poukkoilevat perustelut sodalle herättävät hämmennystä ja raivoa jo republikaanien sisällä, kirjoittaa Axios. Ulkoministeri Marco Rubio sanoi Yhdysvaltain ”puolustautuneen ennakoivasti” siltä, että Iranin tekisi vastaiskun Israelin tulevaan hyökkäykseen.

Luetaanpa uudelleen: Yhdysvallat siis ”puolustautui” vastaiskulta, jota Iran ei ollut vielä tehnyt, koska Israel ei ollut vielä edes iskenyt.

Presidentti Trump ja puolustusministeri Pete Hegseth kiistivät tiistaina, että Israel olisi painostanut Yhdysvaltoja hyökkäämään Iraniin.

Heiskanen ei osta Yhdysvaltain perusteluja sodalle Iranin kanssa.

– Nämä samat perustelut kuultiin Irakin terrorisminvastaisen sodan aikana, ja ne vaihtelevat jatkuvasti. En anna paljoa painoarvoa näille selityksille.

– Välillä ne ovat ennaltaehkäisevät iskut, välillä hallinnon vaihtaminen, välillä iranilaisten vapauttaminen. Perustelut vaihtelevat joka päivä, mutta ne eivät ole uskottavia.