Jäljet; verijäljet - hajujäljet (ketju 2)

[luxetveritas]

--
sairaanhoitaja, oli töissä päivystyksessä kun Auer tuotiin sairaalaan (1.12.2006):
Ei muistaakseen osallistunut Auerin hoitoon. Oli kahvihuoneessa kun Auer tuotiin. Ei ole varma tapasiko Aueria myöhemmin osastolla. Ei muista eikä ole kuullut että Auer olisi kertonut yön tapahtumista.

Olen keskustellut kyseisenä yönä tästä asiasta työkavereideni kanssa ja ambulanssin henkilökunnan kanssa. Tietona oli silloin se, että taloon oli tunkeutunut ulkopuolinen, tappanut miehen ja puukottanut Aueria. He olivat ihmetelleet mm Auerin rauhallisuutta tässä tilanteessa. Ambulanssikuskit ovat kertoneet mm. että asunnossa oli pakattuja matkalaukkuja ja he olivat ihmetelleet, että oliko Auer lähdössä johonkin reissuun. He ovat kiinnittäneet edelleen huomiota Auerin puhtaisiin hiuksiin ja paitaan, jotka olivat tilanteeseen nähden siistejä. Paidassa oli ollut tämä yksi reikä.
He ovat kertoneet lisäksi, että asunnossa oli paikalla tapahtuma-aikana lapsia ja mietimme porukalla miten lapset voivat ja mistä he saavat apua. Puhuimme myös siitä, että Auer ei kysellyt lapsistaan mitään tai ollut heistä huolissaan.
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 07#p638807
--

Se, mitä edellä mainitaan Auerin hiuksista, muistuttaa sitä, mitä sosiaalityöntekijä on oikeudessa todistanut hiusten kosteudesta. Hovioikeus ei sosiaalityöntekijän todistusta ole kuitenkaan pitänyt luotettavana.

• Todistaja, sosiaalityöntekijä ZC on kertonut, että hänen saapuessaan tapahtumapaikalle yöllä kolmen - neljän aikaan Anneli Auer oli ollut kääriytyneenä huopaan ja hänen hiuksensa olivat olleet kosteat. Hovioikeus toteaa, että ZC:tä on kuulusteltu ensimmäisen kerran asiassa esitutkinnassa 21.2.2011. ZC on kertonut, että hän ei ollut tapahtumien jälkeen tehnyt havainnostaan mitään muistiinpanoja. Ajan kuluminen huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että ZC:n muistikuvia Anneli Auerin hiusten kosteudesta ei voida pitää kovin luotettavina. Joka tapauksessa tapahtumapaikasta laaditun valokuvaliitteen valokuvasta 29 tekemiensä havaintojen perusteella hovioikeus toteaa, että Anneli Auerin hiukset eivät ole näyttäneet vasta pestyiltä vaan enemmänkin kuivilta. Myöskään muut todistajat eivät ole kertoneet Anneli Auerin hiusten olleen kosteat. (Vaasan HO 1.7.2011.)

[Nicht schuldig]

Palaan vielä siihen oikeuslääkärin lausuntoon. HL asiantuntijana toteaa, mm. että
että suurin osa uhrin vammoista on ollut pinnallisia teräaseella aiheutettuja vammoja. Syvät pistohaavat on annettu oikealle taakse (keuhkoihin aiheutettu vamma) ja vasemmalle kylkeen (sisäelimiin aiheutetut vammat). Pernaan osuneet iskut on annettu lähellä kuolemaa tai kuoleman jälkeen verenvuodon vähäisyyden vuoksi. Jalkapohjissa oli yksi haava ja nirhaumia. Laaksosen mukaan lasinsirpaleiden päällä liikkuminen voisi aiheuttaa selkeämpiä vammoja jalkapohjiin. Vatsa- ja rintaontelon lävistäneisiin iskuin on liittynyt verenvuotoa. Nämä vammat olivat syntyneet uhrin elossa ollessa. Sängylle vuotaneen veren määrän perusteella sängyllä on oltu minuutteja, jopa kymmenen minuuttia. Kaikki vammat olivat tuoreita ja tuntien aikaeroa niiden syntymisen välillä ei ole. " Tiivistin KäO:n päätöksestä 12.12.2013.

Jostain kai oikeuslääkärin täytyy johtopäätöksensä tehdä. Ruumiinavauspöytäkirjat puolestaan ovat salaisia.

Jäin pohtimaan pernaan osuneita pistoja. JL oli hengissä vielä häkepuhelun aikana, joskin loppuajasta menettää tajuntansa ja hiljenee. Kuollut hän on viimeistään siinä vaiheessa kun poliisit ja ensihoitajat saapuvat paikalle.

Missä välissä uhri on virunut sängyllä vaikka kaksikin minuuttia?

Jos häkepuhelua ennen on annettu suurin osa iskuista, niin ei sitten ainakaan häkepuhelun aikana ellei uhri ole esim. saanut jotenkin kammettua itsensä ylös lattialta polvilleen ja osin sängyn päälle niin, että verta imeytyy vain valokuvan osoittamalle alueelle. Siitä sitten tönäistään selälleen lattialle ja annetaan iskut päähän ja puukotetaan vielä pernaan?

Missä välissä uhri on virunut sängyllä vaikka kaksikin minuuttia?

Se on tuhannen taalan kysymys.
En keksi suoraan sanottuna mitään ratkaisua tähän, jos ajatellaan, että vain kylki olisi vuotanut. Silloin käytännössä kaikki muut vuotavat haavat täytyisi olla syntyneet vasta tämän sängyllä olon jälkeen.
Tai sitten hänen asentonsa sängyssä olisi sellainen, että haavat olisivat vuotaneet jonnekin muualle. Ongelmana tässä teoriassa on se, että hänen olisi täytynyt roikkua yläruumis sängystä ulkona ja samalla kuitenkin riittävän syvällä sängyn siinä osassa, jossa veriläiskä on. Melko mahdotonta sekin lienee.
Ajatus siitä, että puukotus olisi tapahtunut lähes kokonaisuudessa sängyllä, on oikeastaan järjetön. Etteikö yksikin puukonisku olisi ollut huti ja osunut sänkyyn esim. patjaan? Mistä viillot kainoloon olisivat tulleet? Kaksoisvuode, aika vaikeaa siellä olisi puukottaa kapuamatta itse mukana sängylle. Voisi vain kuvitella miltä sänky näyttäisi muutaman minuutin kuluttua.

Häkepuhelun aikana ei Anneli ole ehtinyt lyödä kaikkia puukon iskuja, se on ajallinen mahdottomuus.

Lisäksi, jos Anneli olisi tekijä, miksei olisi lyönyt kuolettavia iskuja jo ennen häkepuhelua. Mistä haki toisen tekovälineen, jos huomasi hätäkeskuspuhelun aikana, että uhri onkin vironnut.

Missä vaiheessa uhri putoaisi sängyltä lattialle? Miksi antaa pernan iskut ylipäätään, jos on suorittanut jo astaloinnit?

[Vespa velutina]

Ajatus siitä, että puukotus olisi tapahtunut lähes kokonaisuudessa sängyllä, on oikeastaan järjetön. Etteikö yksikin puukonisku olisi ollut huti ja osunut sänkyyn esim. patjaan? Mistä viillot kainoloon olisivat tulleet? Kaksoisvuode, aika vaikeaa siellä olisi puukottaa kapuamatta itse mukana sängylle. Voisi vain kuvitella miltä sänky näyttäisi muutaman minuutin kuluttua.

Jos puukottaja olisi istunut hajareisin uhrin päällä ja puukottanut tätä ylävartaloon tässä asennossa, olisi luullut tekijän polvien ja reisien vereentyvän ja jättävän jälkiä lakanaan. Jälki ei näytä siltä, että siinä olisi tuskissaan kiemurrellut kymmeniä haavoja saanut ihminen tai että sängyn päällä olisi tapeltu. Uhri on nimenomaan virunut sängyssä, häntä tuskin on puukotettu siinä. Tutkija Mäkisen arvio siitä, että uhri olisi saanut päähänsä haavoja veitsestä jo ennen kuin tekijä on sisällä ja mennyt painamaan päätään lakanaan, jolloin tekijä on tullut sisään, sopisi verijälkeen. Kuitenkaan Anneli Auer ei tällaista muista, vaikka on tuossa vaiheessa ollut vielä huoneessa.

Mutta jos Anneli Auer olisi murhaaja, hänen pitäisi tietää tilanne, jossa vuotaminen on tapahtunut. Tyyliin: "huitaisin Jukalle fileerausveitsellä palkeenkielen päänahkaan ja hän perääntyi karjahtaen painamaan päätään lakanaan. Annoin hänen tyrehdyttää verenvuotoaan siinä muutaman minuutin, kunnes repäisin hänet siitä kuitenkin äkillisellä riuhtaisulla ylös ja iskin veitsen takaapäin kylkiluusta läpi. Hän kaatua mätkähti lattialle, jonka jälkeen tikkasin mielipuolen lailla ristiä olkapäihin".

Tällöin AA tietäisi, että Jukka on vuotanut sänkyyn ja tietäisi tarkan ajankin, jolloin hän olisi voinut poliiseille valehdella. Esim. "kun lähdin kesken puhelun käymään takkahuoneella, näin Jukan makaavan kyljellään sängyssä ja se paha mies haki just sillon sellasta julmetun isoa sorkkarautaa ikkunasta. Pakenin kauhuissani ja minulta pääsi kimeä vittikö-huuto".

Minusta Annelin kertomus on järkyttävän epätarkka jos oletetaan, että hän on syyllinen. Hänellä olisi ollut mahdollista keksiä vaikka minkälainen todisteisiin sopiva tarina, jos kerran itse on lavastanut tilanteen ja tietää yksityiskohtaisesti tapahtumien kulun.

[peikonlehti]

NS kirjoitti:"En keksi suoraan sanottuna mitään ratkaisua tähän, jos ajatellaan, että vain kylki olisi vuotanut. Silloin käytännössä kaikki muut vuotavat haavat täytyisi olla syntyneet vasta tämän sängyllä olon jälkeen."

Näinhän sen on pakko olla (siis että iso osa haavoista on syntynyt sängyllä makaamisen jälkeen). Jos uhrissa on useita viilto- ja pistohaavoja hänen vuotaessaan vertaan vuodevaatteisiin, niin verta pitäisi olla muuallakin vähintäänkin lakanoissa.

Yksi vaihtoehto on, että uhria on puukotettu alavatsaan sukuelimien lähelle tämän nukkuessa/ollessa tajuton.

[Pieni liekki]

Oliko se Juha Joutsenlahti vai joku muu, joka arveli, että verijälki sängylle olisi voinut syntyä kuten leimaamalla? Voisin kuvitella, että jos kyljessä on voimakkaasti verta vuotava haava ja henkilö kaadetaan sänkyä vasten, niin siihen voisi jäädä kyseisenkaltainen verijälki vaikka sängylle ei jäisikään pitkäksi aikaa makoilemaan.

Jokainen vanhempi, joka on sairaan lapsensa nenäverenvuotoja tai oksennuksia siivonnut, tietää, ettei eritteitä tarvitse olla paljoa, niin on jo kauhea sotku saatu aikaiseksi.

[luxetveritas]

--
Jos puukottaja olisi istunut hajareisin uhrin päällä ja puukottanut tätä ylävartaloon tässä asennossa, olisi luullut tekijän polvien ja reisien vereentyvän ja jättävän jälkiä lakanaan. Jälki ei näytä siltä, että siinä olisi tuskissaan kiemurrellut kymmeniä haavoja saanut ihminen tai että sängyn päällä olisi tapeltu. Uhri on nimenomaan virunut sängyssä, häntä tuskin on puukotettu siinä. Tutkija Mäkisen arvio siitä, että uhri olisi saanut päähänsä haavoja veitsestä jo ennen kuin tekijä on sisällä ja mennyt painamaan päätään lakanaan, jolloin tekijä on tullut sisään, sopisi verijälkeen. Kuitenkaan Anneli Auer ei tällaista muista, vaikka on tuossa vaiheessa ollut vielä huoneessa.

Mitä tarkoitat verijäljillä, jotka sopisivat siihen, että ulkopuolinen olisi lyönyt Lahtea päähän ikkuna-aukosta? Käsitykseni mukaan Auerin olisi pitänyt havahtua siihen, jos Lahtea olisi tuolloin isketty, koska verta epäilemättä olisi roiskahtanut. Siinä vaiheessa Auerin viimeistään olisi pitånyt singahtaa puhelimeen.

Jos tapahtumia ajatellaan ulkopuolisen murhaajan kannalta, on vaikea ymmärtää, miten hän olisi voinut antaa Lahden vain virua sängyllä. Lähes 70 pistohaavaa vastaanhangoittelevassa uhrissa, vaikka useimmat niistä olivatkin pinnallisia, eivät nähdäkseni ole antaneet hänelle juurikaan aikaa ihmettelyyn.

Onhan ne vuodevaatteet aika sekasin. Arvelen, että siinä on Lahtea "tikattu" minuuteista runsaaseen kymmeneen minuuttiin. Jos tekijä on ulkopuolinen, se tosin rajoittaisi tuota aikaa. Arvoitukseksi siinä muodostuu myös se, miten Lahti on saatu "heitettyä" sängylle.

Mutta jos Anneli Auer olisi murhaaja, hänen pitäisi tietää tilanne, jossa vuotaminen on tapahtunut. Tyyliin: "huitaisin Jukalle fileerausveitsellä palkeenkielen päänahkaan ja hän perääntyi karjahtaen painamaan päätään lakanaan. Annoin hänen tyrehdyttää verenvuotoaan siinä muutaman minuutin, kunnes repäisin hänet siitä kuitenkin äkillisellä riuhtaisulla ylös ja iskin veitsen takaapäin kylkiluusta läpi. Hän kaatua mätkähti lattialle, jonka jälkeen tikkasin mielipuolen lailla ristiä olkapäihin".

Tällöin AA tietäisi, että Jukka on vuotanut sänkyyn ja tietäisi tarkan ajankin, jolloin hän olisi voinut poliiseille valehdella. Esim. "kun lähdin kesken puhelun käymään takkahuoneella, näin Jukan makaavan kyljellään sängyssä ja se paha mies haki just sillon sellasta julmetun isoa sorkkarautaa ikkunasta. Pakenin kauhuissani ja minulta pääsi kimeä vittikö-huuto".

Minusta Annelin kertomus on järkyttävän epätarkka jos oletetaan, että hän on syyllinen. Hänellä olisi ollut mahdollista keksiä vaikka minkälainen todisteisiin sopiva tarina, jos kerran itse on lavastanut tilanteen ja tietää yksityiskohtaisesti tapahtumien kulun.

Tapahtumista, jotka eivät vastaa todellisuutta, ei kukaan voi olla varma, koska ei tiedä niistä. Sen voi tietää, etteivät ne vastaa todellisuutta, jolloin varmaksi väittäminen ei yleensä ole ihan helppoa. Eikö tämä ole itsestäänselvää?

Paitsi että syyllisen on vaikea kertoa asioista yksityiskohtaisen tarkasti, koska ei niitä tiedä, hänen ei myöskään kannata kertoa tapahtumista yksityiskohtaisesti. Tällöin hänen kertomuksensa voi näet sitä helpommin "karahtaa karille" hänelle tuntemattomiin asioihin, jotka paljastavat hänen kertomuksensa epäuskottavaksi tai mahdottomaksi.

Mitä epämääräisemmin tapahtumista kertoo, sitä enemmän jää mahdollisuuksia sovitella tapahtumia mahdollisesti esiintuleviin faktoihin. Kummat ovat rikoshistoriassa olleet huonomuistisempia: syylliset vai syyttömät?

[Vespa velutina]

Paitsi että syyllisen on vaikea kertoa asioista yksityiskohtaisen tarkasti, koska ei niitä tiedä, hänen ei myöskään kannata kertoa tapahtumista yksityiskohtaisesti. Tällöin hänen kertomuksensa voi näet sitä helpommin "karahtaa karille" hänelle tuntemattomiin asioihin, jotka paljastavat hänen kertomuksensa epäuskottavaksi tai mahdottomaksi.

Kukas asioiden kulun tietää, jollei syyllinen? Onko Anneli tehnyt murhan, jota kukaan ei pysty rekonstruoimaan, edes hän itse? Syyllinen tietää kaiken, mutta hän ei voi olla varma, miten paljon poliisi on saanut selville. Mikään asia ei ole syylliselle tuntematon. Hän murhaa, sitten hän keksii itselleen alibin. Mutta hän tietää koko ajan, miten murha tapahtui.

Mitä epämääräisemmin tapahtumista kertoo, sitä enemmän jää mahdollisuuksia sovitella tapahtumia mahdollisesti esiintuleviin faktoihin.

Siinähän se onkin, kun Anneli ei ole sovitellut tapahtumia esiin tulleisiin faktoihin. Tämä on tehnyt hänen tarinastaan poliisin mukaan ristiriitaisen ja epäuskottavan. Esim. Joutsenlahti kysyy ensimmäisessä kuulemisessa, näkikö Anneli tekijän käsissä "putkia tai mitään muita aseita?" ja tämä vastasi kieltävästi. Silti Annelin täytyy tietää toisesta astalosta, jos hän on itse kumauttanut sillä uhria päähän. Samoin Annelilta on kysytty, näkikö hän Jukkaa missään vaiheessa sängyllä. Tähänkin hän vastasi kieltävästi. Näin hän sai elinkautisen, koska hänen kertomuksensa ei ole faktoihin soviteltu. Jos hän on syyllinen, hänen olisi kannattanut kertoa nähneensä Jukan vuotavan sänkyyn, astalon tekijän kädessä ja esim. tekijän poistumisen. Tämähän vain lisäisi hänen uskottavuuttaan. Hänen olisi myös kannattanut itkeä ja täristä, koska näin uskottavuus olisi entisestään lisääntynyt. Hänhän vain esittäisi syytöntä.

Kummat ovat rikoshistoriassa olleet huonomuistisempia: syylliset vai syyttömät?

Mietippäs Annelin tunnustusta tuon kysymyksen valossa.

[Nicht schuldig]

Ajatus siitä, että puukotus olisi tapahtunut lähes kokonaisuudessa sängyllä, on oikeastaan järjetön. Etteikö yksikin puukonisku olisi ollut huti ja osunut sänkyyn esim. patjaan? Mistä viillot kainoloon olisivat tulleet? Kaksoisvuode, aika vaikeaa siellä olisi puukottaa kapuamatta itse mukana sängylle. Voisi vain kuvitella miltä sänky näyttäisi muutaman minuutin kuluttua.

Jos puukottaja olisi istunut hajareisin uhrin päällä ja puukottanut tätä ylävartaloon tässä asennossa, olisi luullut tekijän polvien ja reisien vereentyvän ja jättävän jälkiä lakanaan. Jälki ei näytä siltä, että siinä olisi tuskissaan kiemurrellut kymmeniä haavoja saanut ihminen tai että sängyn päällä olisi tapeltu. Uhri on nimenomaan virunut sängyssä, häntä tuskin on puukotettu siinä. Tutkija Mäkisen arvio siitä, että uhri olisi saanut päähänsä haavoja veitsestä jo ennen kuin tekijä on sisällä ja mennyt painamaan päätään lakanaan, jolloin tekijä on tullut sisään, sopisi verijälkeen. Kuitenkaan Anneli Auer ei tällaista muista, vaikka on tuossa vaiheessa ollut vielä huoneessa.

Kuva sängystä on toki epätarkka, mutta ei kuitenkaan niin epämääräinen, etteikö siitä näkisi, että sänky on lakanaa ja verijälkeä lukuunottamatta lähes koskematon. Kuten kirjoitit, niin tekijän olisi täytynyt olla hajareisin uhrin päällä, jos vielä ajatellaan miten vaikeaa siinä on oikeasti osua jokaisella iskulla, niin on erittäin epätodennäköistä, ettei iskuista olisi jäänyt jälkiä sänkyyn.

Uhri on nimenomaan virunut sängyssä, häntä tuskin on puukotettu siinä.

Nyt kysymys kuuluu, miten se on mahdollista? Miten uhri olisi voinut saada kylkeensä vuotavan haavan ja maata useita minuutteja paikallaan sängyllä haavan vuotaessa edelleen? Miten järjellistä se oikeasti on mielestäsi?

Matti Mäkinen kuvailee sitä kuinka verho tippuu alas ja samalla tekijä lyö ulkopuolelta uhria veitsellä tai jollain muulla päähän, kysymys oli se, että miksei Anneli huomaa tätä?
Ehkä Anneli suojasi sängyllä itseään peitolla, keskittyminen oli sisään tunkeutuvasssa miehessä eikä uhrissa.

[sisotalo]

Esim. Joutsenlahti kysyy ensimmäisessä kuulemisessa, näkikö Anneli tekijän käsissä "putkia tai mitään muita aseita?" ja tämä vastasi kieltävästi.

Tässä Joutsenlahti poikkeaa tieltä, joka olisi antanut hänelle parhaan mahdollisen tiedon siitä, mitä Annelilla oli muistissa. Hän ei kerro, että Jukka oli surmattu kirveellä tai muulla iskulla. Hän siis kuulusteli Annelia kuin epäiltyä, joka huononsi tutkimusta, mutta turvasi Joutsenlahden väitteiltä, että Annelia ei tutkittu murhaajana.

Olen muistavinani, että Anneli sai tiedon Jukan sukulaisilta, jolle murhaesineestä kerrottiin aikaisemmin. Joka tapauksessa Anneli sai tietää miehensä surmaamisen tavan vasta kun häntä oi siis jo kuulusteltu.

[Nicht schuldig]

Tässä Matti Mäkisen todistuksesta verijäljestä sängyssä ja mahdollisista ajoista:

Kuva missä 23- ja 24 nämä ovat ensipartion ottamia kuvia kuolleesta ja sitten, jos verrataan sitten johonkin kuvaan. Johonkin kuvaan, joka on otettu silloin, kun me ollaan oltu paikalla esimerkiksi kuva 41, 42, 43 ja 44 siitä näkyy ehkä parhaiten, kun esimerkiksi verrataan kuvaa 24 kuvaan 44 niin voidaan todeta semmonen asia, että ni tota verta on valunut ensipartion ottamissa kuvissa huomattavasti vähemmän kuin mitä me ollaan otettu. Sitä on sen jälkeen valunut vielä vaikka kuinka paljon eli kuolemasta ei ole kulunut ensipartion ottamissa kuvissa juurkaan kovinkaan kauaa, kun sitten saattaa taas meidän kuvat saattaa olla puol tuntii jälkeen otettuja elikä kuolemasta

Kun ihminen kuolee niin tota ennen kuolemaa haavoista veri tulee veren paineella valuu ulos ja sen jälkeen, kun ihminen on kuollut niin, jos alapinnalla on verta, niin ihminen valuu omalla valumapaineellansa. Sitä tulee sieltä niin kauan kuin se on hyytynyt se veri eli sitä verta on valunut sieltä huomattavasti enemmän meidän kuviis kuin on ensipartion ottamissa kuvissa, eli siinä on todennäköisesti paljon vähemmän aikaa kuolemasta ensipartion tuloon kuin on meidän kuvissa.

Siinä sängyssä oli verta siinä lakanassa Siinä vaiheessa hän on ollut vielä hengissä ennen niitä päähän osuneita iskuja.

Lahden vatsan päällä oli monta reikää.
Nuo mitkä ovat tuolla vattan päälle osuneita niin ne on osuneet siellä lattialla maatessa.
Lahti on maannut selällään lattialla ja veri on valunut alas. Ne ovat tulleet verenpaineella ulos, koska ne ovat yläpinnalla.

Sitten taas tämä vasen puoli on vallan veressä, olkapäähän ja kainaloon alle on tullut kanssa runsaasti verta vuotavia haavoja ja ne ovat valuneet alaspäin pitkin kylkeä, todennäköisesti Lahti on silloin ollut seisomassa.
Ja tota sitten semmonenkin juttu mitä ei varmaan kauheesti ole otettu missään huomioon. Tän Lahden päässä takaraivossa mistä tuleekin tuo veri on varmaan valunut tonne lattialle päästä ja takaraivossa on lyönti haavoja, jotka näkyy tota ruumiin avaus kuvissa hyvinkin selvästi. Eli siellä on 436 sivuilla tässä alkuperäisessä pöytäkirjassa ainakin meillä näkyy kuvat 26 ja 27. Ainakin tässä on tällänen kuva kun tota 13 ja 14 (Se on se teidän kuva se on -Manner). Se on varmaan se niin täällä on takaraivolla kaksi tommosta lyöntijälkeä, jotka ovat vähän niinku päänahan läpi mennyt mutta eivät ole kalloon mitään kuoppaa tehnyt mut et kuitenkin on semmoset lyöntijälkjet, jotka tos nyt päätellen vois hyvin sopii sen ikkunan rikkomistyökalun tekemiksi. Tämä voi olla niin tämä on hiukan spekulaatiota.

Jos katsoo kuvia, joissa Lahti on nyt paikallansa niin ja on tämä kaksi mitkä ovat varsinaisesti tappavia……

Minulla on sellainen käsitys että nämä ovat tulleet mahdollisesti jo siinä vaiheessa, kun tekijä on rikkonut ikkunan..

On saatettu lyödä ikkunan läpi, nämä jotka ovat tässä takaraivolla näkyvissä olevat jäljet.

Menee helposti vähän pökkelyksiin ja kokemuksesta tiedän, että tollasesta päähaavasta tulee verta tosi paljon. Minulla on nimittäin itsellä täällä arpi olen pikkupoikana…..
Se sängyllä oleva verijälki saattaisi johtua siitä, että Lahti on näitten jälkeen mennyt polvilleen siihen sängyn eteen ja sillää et olisi ollut pää siellä sängyn päällä. Se saattais olla niin.

[Ande]

Se sängyllä oleva verijälki saattaisi johtua siitä, että Lahti on näitten jälkeen mennyt polvilleen siihen sängyn eteen ja sillää et olisi ollut pää siellä sängyn päällä. Se saattais olla niin.

Tämä tuli minullakin mieleen. Sehän on totta, että pään haavoista vuotaa yllättävän paljon verta. Siinä vaiheessa ei ollut ilmeisesti vielä vartalossa pahimmin vuotavia haavoja, kun ei ole valunut sängyn viereen kovin suurta lammikkoa.

Jospa joku löi päähän ja luuli jo kuolleen. Siinä sitten muutama tikkaus ja puhelimeen. En väitä että tekijä itse, mutta kuka lie tappaja olikin, ei vielä poistunut vaan otti vaikkapa halon siitä vierestä ja hutkaisi sillä, kun Jukka virkosi noin 2o sekuntia puhelimen aloituksen jälkeen.

Onko siitäkään tietoa, millainen se patja oli? Joustinpatjako, jossa oli hyvin nestettä imevä päällinen -> veri levisi nopeasti patjan pintaa pitkin, vaiko pehmeä superlonpatja, johon hurahtaa ämpärillinen nestettä noin kolmessa sekunnissa eikä pintaa jää paljonkaan. Semmoisesta neste menee aivan läpi. Siitä seuraa uusi kysymys: oliko veri valunut sänkyyn asti vai jäänyt patjaan? Se tieto voisi kertoa jotain siitä, kauanko verta on vuotanut sängyssä ja minkä verran.

[peikonlehti]

En ole löytänyt tuosta patjasta mitään kuvausta hakutoiminnoin.

Vanha HO:n tuomio sisältää sekin vain seuraavat todistajien kuvaukset:"Todistaja, tapahtumapaikan verijälkiä valokuvien perusteella tutkinut rikosylikonstaapeli ZX on kertonut, että Anneli Auerin ja Jukka Lahden sängyn patjan ja lakanan sekä Jukka Lahden yllä olleen t-paidan verijäljet viittaavat siihen, että tämä oli ollut sängyllä vasemmalla kyljellään tai vatsallaan verta vuotavana ZX:n arvion mukaan suhteellisen pitkän ajan, useita minuutteja. Myös lattialla olleen veren kuivumiseen oli ZX:n arvion mukaan kulunut useita minuutteja. Siten, jos lattialla ollut veri oli ollut tuoretta, verisiä kengänjälkiä olisi pitänyt jäädä näkyviin lattiaan enemmän kuin valokuvissa oli näkynyt. Verijälkien perusteella ei ZX:n mukaan ollut kuitenkaan ollut mahdollista arvioida aikoja tarkemmin."

" ...sängyn patjan ja lakanan verijälkien aiheutumiseen oli oikeuslääkäri ZG:n arvion mukaan kulunut minuutteja tai runsas kymmenen minuuttia.

Sängyn patjan ja lakanan verijäljistä esitetyn näytön perusteella hovioikeus pitää todennäköisenä, että Jukka Lahti on tapahtumien kuluessa ollut verta vuotavana sängyllä."

12.12.2013 KäO:n päätöksessä lukee (s. 55), että valokuvien perusteella lakana on imenyt itseensä laajahkolta alueelta verta niin että se on kastunut läpimäräksi ja että verta on imeytynyt laajasti myös lakanan alla olleeseen patjaan.

Jotenkin tuosta olettaisi, että valokuvattu on myös patjaa.

Jostain olen lukenut, että veri sängyllä ja lattialla muualla kuin uhrin pään ympärillä oli kuivunutta. Nyt en saa ko. asiaa tarkastettua mistään. Joka tapauksessa veren kuivuminen on KäO:n mielestä vaatinut aikaa enemmän kuin muutaman minuutin (20 min tai enemmän).

[peltirumpu]

Vai että poliisit todistavat oikeuden edessä mitä heidän esimiehensä haluavat?! Aika kova väite! Voit varmaan todistaa väitteesi oikeaksi?

Selvää asiaa ei tarvitse erikeen todeksi todistaa.

Jos poliisi todellakin olisi niin korruptoitunut kuin väität, miten selität, terveydenhuoltohenkilöstön todistuksen paidasta? Onko sekin yhtä korruptoitunutta?

Toisen käden tietoa, kuten itsekin kerroit. Onko kertomus syntynyt sen jälkeen kun Annelia alettiin syyttämään?

Eräs hoitsu oli omin silmin nähnyt, että Annelin hiukset olivat märät. Kukaan muu ei ollut, eikä sellaista voinut päätellä valokuvistakaan. Olikohan todistaja korruptoitunut?

T-paitaan on saattanut tarttua lakanakuituja paikassa, jossa paitaa on säilytetty, esim. pyykkikorissa, vaatekaapissa tai tyynyn alla. Nuorimman lapsen dna on hyvinkin voinut tarttua paitaan surman jälkeen, kun ensipartio oli tullut paikalle ja Auer oli kosketuksessa lapsiinsa.

Anneli haki likaisen t-paidan pyykkikorista ja silitti sen? Tai murhan jälkeen haki puhtaan paidan jostakin, piteli lastaan sylissä ja puukotti sen jälkeen itseään? Kauankos sitä aikaa murhan jälkeen olikaan käytettävissä?

[Vareksenpoikanen]

--
sairaanhoitaja, oli töissä päivystyksessä kun Auer tuotiin sairaalaan (1.12.2006):
Ei muistaakseen osallistunut Auerin hoitoon. Oli kahvihuoneessa kun Auer tuotiin. Ei ole varma tapasiko Aueria myöhemmin osastolla. Ei muista eikä ole kuullut että Auer olisi kertonut yön tapahtumista.

Olen keskustellut kyseisenä yönä tästä asiasta työkavereideni kanssa ja ambulanssin henkilökunnan kanssa. Tietona oli silloin se, että taloon oli tunkeutunut ulkopuolinen, tappanut miehen ja puukottanut Aueria. He olivat ihmetelleet mm Auerin rauhallisuutta tässä tilanteessa. Ambulanssikuskit ovat kertoneet mm. että asunnossa oli pakattuja matkalaukkuja ja he olivat ihmetelleet, että oliko Auer lähdössä johonkin reissuun. He ovat kiinnittäneet edelleen huomiota Auerin puhtaisiin hiuksiin ja paitaan, jotka olivat tilanteeseen nähden siistejä. Paidassa oli ollut tämä yksi reikä.
He ovat kertoneet lisäksi, että asunnossa oli paikalla tapahtuma-aikana lapsia ja mietimme porukalla miten lapset voivat ja mistä he saavat apua. Puhuimme myös siitä, että Auer ei kysellyt lapsistaan mitään tai ollut heistä huolissaan.
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 07#p638807
--

Se, mitä edellä mainitaan Auerin hiuksista, muistuttaa sitä, mitä sosiaalityöntekijä on oikeudessa todistanut hiusten kosteudesta. Hovioikeus ei sosiaalityöntekijän todistusta ole kuitenkaan pitänyt luotettavana.

• Todistaja, sosiaalityöntekijä ZC on kertonut, että hänen saapuessaan tapahtumapaikalle yöllä kolmen - neljän aikaan Anneli Auer oli ollut kääriytyneenä huopaan ja hänen hiuksensa olivat olleet kosteat. Hovioikeus toteaa, että ZC:tä on kuulusteltu ensimmäisen kerran asiassa esitutkinnassa 21.2.2011. ZC on kertonut, että hän ei ollut tapahtumien jälkeen tehnyt havainnostaan mitään muistiinpanoja. Ajan kuluminen huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että ZC:n muistikuvia Anneli Auerin hiusten kosteudesta ei voida pitää kovin luotettavina. Joka tapauksessa tapahtumapaikasta laaditun valokuvaliitteen valokuvasta 29 tekemiensä havaintojen perusteella hovioikeus toteaa, että Anneli Auerin hiukset eivät ole näyttäneet vasta pestyiltä vaan enemmänkin kuivilta. Myöskään muut todistajat eivät ole kertoneet Anneli Auerin hiusten olleen kosteat. (Vaasan HO 1.7.2011.)

Tämä ei oikeasti kuulu tähän ketjuun, mutta pisti silmään tuo sairaanhoitajan kertomus.

Siirtäkööt ylläpito oikeaan paikkaan jos tahtoo.

Tässä Käräjäoikeudesta: http://askokeranen.fi/data/documents/AuerI.pdf
Mielestäni Päivin kertomus tapahtumista sivulla 43 on luotettava.

Auer ei ollut keskustellut klo: 04,00 ja 07,00 välillä muuta, kuin kysynyt lapsistaan. Eli päin vastoin mitä yllä sairaanhoitaja väittää.

Ja tapahtumista kuullut sairaalan päivystyksen hoitohenkilökunta sen sijaan oli ollut hyvin järkyttynyttä.

[Ande]

Tuon linkin siulla 25 on kohta, jossa M Mäkinen arvelee kahden Jukan päässä olleen vamman syntyneen mahdollisesti siten, että hän seisoi ikkunan kohdalla ja sisääntunkeutuja osui Jukan päähän. Miksi ihmeessä Jukka olisi seisoskellut siinä lasin kohdalla odottelemassa, mitä sieltä tulee eikä lyönyt takaisin jo ennen toista iskua?

Missä on se lääkärinlausunto, jossa todistetaan Annelin kylkeen osuneen piston yltäneen keuhkoon saakka? Entä missä on se lausunto, jossa kerrotaan hänen jalkapohjahaavoista? Niin, kenkien kapsettahan siellä silloin kuului, kun juoksenteli puhelimeen. Mutta missä on ne kengät?

Onkos nämä verijälkien etsinnät jollakin kemikaalilla vain amerikkalaisten dekkarisarjojen tekijöiden mielikuvitusta, vai miksi kaikkia mahdollisia verijälkiä ei aikanaan etsitty koko talosta?

Poliisikoirasta verijäljillä olisi myös kysyttävää. Em. linkin tekstissä mainitaan veitsen hajujälkien tunnistuksessa, että veri voi haitata sitä. Eikö poliisikoira ymmärrä etsiä verijälkiä? Kas kun kukaan ei tullut ajatelleeksi hommata verijälkiä etsimään jotain metsästyskoiraa. Sellainen ehkä tunnistaisi ja osaisi seurata ihmisveren jälkeäkin, jos ei sitten lähtisi etsimään oravaa kesken kaiken. Ei voisi ainakaan huonommin se jäljestys mennä kuin tässä poliisikoiralla. Jos JJ oli vakuuttunut siitä, että AA ei ole tekijä, eipä kuitenkaan hoksannut etsiä kaikkia mahdollisia todisteita ulkopuolisen tekijän liikkeistä.