Mitä kengät kertovat?

[Xerxes]

Misri, pidä pintasi.

Nämä Gustafsson-fanit kuten Matlock ja muut ovat ns. vajaaälyisiä. Se, että kengän venykkeet ovat olleet venyneenä siten, että venykkeisiinkin on roiskunut verta kertoo sen, että kengien sisällä on ollut sellainen, sanotaanko "objekti", että se objekti ei ole antanut myöten ja siten on aiheuttanut venykkeen venymisen. Tämä Matlockin lempihahmotelma siitä, että kenkien sisällä olisi ollut vaikka sukat on surkuhupaisa. Sukat ovat kimmoisaa materiaalia ja sen vuoksi eivät voi aiheuttaa kengän venyykkeen venymistä. Tuohon Matlockin viittaamaan pulloon en tässä viestissä kommentoi. Jopa käräjäoikeus päätyi siihen, että kenkien sisässä on ollut jonkun jalat, mutta käräjäoikeus tuomiossaan kuitenkin korosti,että ne eivät välttämättä ole Gustafssonin jalat. Sehän olisi perin kummallista, että kiilusilmä murhaaja olisi laittanut Gustafssonin kengät jalkaansa ennen kuin aloitta surmatyöt. Vielä kummallisempaa olisi ollut kiilusilmältä lähteä kätkemään kenkäparia yhteen mihinkään. Mitä hyötyä siitä olisi ollut kiilusilmälle? Lampela esitti oikeudessa sen todennäköisimmän syyn kenkien piilottamiselle ja se syy oli jälkitutkimuksen estäminen.

Tuo viimeinen virke pitää paikkansa. Hyvä. Tosin kenkien "piilottaminen" oli lavastusta ja NG:n kengät oli tarkoitettu löydettäviksi, hyvin todennäköisesti. Ne kengät oli heitetty vain polun laitaan, kun taas Boismanin kengät oli piilotettu kallion koloon. Tämä tieto ei kuitenkaan viittaa NG:n syyllisyyteen, vaan kenkien kuljettajan mahdollisuuteen syyllisyyteen - kenkien kuljettaja ei liene ollut suinkaan Gustafsson, vaan murhaaja itse. Näinkin voidaan päätellä. Itse epäilen kenkien kuljettajaksi kioskimiestä, joskaan se ei ole varmaa. On muitakin mahdollisuuksia - mielestäni NG se ei ole.

MISRIN / GROOTIN OMINTAKEINEN AJATUKSENKULKU .....

Misri: " ..... Keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvien roiskeiden koko, 1-4 mm (Toisessa lähteessä 1-5 mm) ja mitä suurempia roiskeet tässä kokoluokassa on sen pidemmälle ne lentävät. Kaikkien uhrien roiskevammat kuuluivat tähän keskinkertaisen nopeuden luokkaan. ..."

KOMMENTTI: Tässä Misri jo liikahtaa totuuden suuntaan. ETP:n mukaan kengille lensi 1) Erittäin pieniä veripisaroita ja 2) Keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia veripisaroita, molempia runsaasti. Nimenomaan lensi kengille, ja noita kokoluokkia ja molempia runsaasti. Ei siellä rajoitettu, joka on mahdotontakin, että vain korkeintaan 1 mm pisarat osuivat kengän pinnalle - se on Misrin ikioma muunnelma oman toiveajattelun suuntaan. Ainakin NG:n kengälle lentäneet veripisarat kuuluivat kuuluivat noihin molempiin kokoluokkiin, sen tarkemmin rajaamatta kokoa tarkemmin, kuten Misri tekee.

MISRI: " ..... NGn kengissä siis oli keskinkertaisen nopeuden luokasta 1 mm-kokoisia roiskeita ja erittäin pieniä roiskeita joiden koko oli 0,5 mm, joka koko on jo lähes sumuveren rajoilla, eli huomattavaa voimaa on lyönnissä käytetty. ... "

KOMMENTTI: Tuo on Misrin ikiomaa keksintöä. Ei noin ole määritelty missään asiakirjassa, vain Misrin korvien välissä! Misri sentään myöntää kimmokeroiskeen mahdolliseksi kuten ETP. groot ei myönnä sitäkään.

GROOT: " ..... Nämä Gustafsson-fanit kuten Matlock ja muut ovat ns. vajaaälyisiä. Se, että kengän venykkeet ovat olleet venyneenä siten, että venykkeisiinkin on roiskunut verta kertoo sen, että kengien sisällä on ollut sellainen, sanotaanko "objekti", että se objekti ei ole antanut myöten ja siten on aiheuttanut venykkeen venymisen. Tämä Matlockin lempihahmotelma siitä, että kenkien sisällä olisi ollut vaikka sukat on surkuhupaisa. ..... "

KOMMENTTI: Sekä ETP että Käräjäoikeuden Tuomio toteavat, että venykkeen raossa oleva veriroiske on voinut ilmaantua sinne vaikka kengässä ei olisi ollut mitään sisällä. Tämä on fakta. Voit tarkistaa kyseisistä asiakirjoista. Lainataan tähän nyt vaikka Käräjäoikeuden Tuomiota: ..... "Oikean jalan kengän sisäsivun venykkeiden raossa on ollut vereltä vaikuttavaa ainetta, jolle ei kuitenkaan ole voitu tehdä verenosoitustestiä, ja taaemmassa venykkeessä on ollut veriroiske / tuhrujälki venykkeen raossa. Viimeksi mainittu on voinut tulla tilanteessa, jolloin venyke on ollut venyneenä TAI SITTEN KYSYMYS ON OLLUT KIMMOKEROISKEESTA, JOLLOIN VENYKKEEN EI OLE TARVINNUT OLLA VENYNEENÄ. ..... " Selvästi sanottu! Ei tarvitse olla venyneenä!

Lisäksi suoraa lainausta Käräjäoikeuden Tuomiosta:

....... "Tukea johtopäätökselle, että kengät olisivat olleet Gustafssonin jalassa tekohetkellä, ei tutkimuksissa ole ilmennyt." .......

Myös Groot näyttää liikkuvan "vapaan ajattelun maailmoissa", jossa tosiasioilla ei ole niin väliä, totuutta muunnetaan omaan, henkilön itsensä haluamaan suuntaan mielin määrin. Myös Misrillä on aivan sama ominaisuus. Esim. käräjäoikeus joutuu tekemään johtopäätöksensä faktojen varassa, jotta kukaan ei voi tarttua virheelliseen tietoon, ja ryhtyä tekemään valitusta ylempään oikeusasteeseen.

[Misri]

^ Kiitos, groot sanoistasi. On todella hienoa, että on rehellisiä ihmisiä joiden ajatuksia ja näkemyksiä, ei henkoh. sympatiat totuuden osalta sumenna.

Xerxesiä nämä ihmisyyden tärkeät lait, asiat ei kiinnosta tippaakaan. En tiedä mitä hyödyt tuollaisen valheellisen tiedon levittämisestä. Halveksitko kirjoittajien omaa ajattelua ? Jokainen joka haluaa tietää minkäkokoisia roiskeita NGn kenkien päällee oli roiskunut, ottaa siitä itse tutkinta-aineistosta selvää. Xerxes, vaikka kuinka yrität vääristellä ja muuttaa kenkiin lentäneiden roiskeiden kokoa ja niiden luokitusmäärityksiä. Ne eivät mielikuvillasi muuksi muutu!

Eli NGn kengissä olevat roiskeet kuuluivat keskinkertaisen nopeuden luokaan jossa roiskekoko on 1---4--mm. Kengissä oli lausunnon mukaan pieniä roiskeita ja erittäin pieniä roiskeita. nuo pienet roiskeet olivat tuosta keskinkertaisen luokan roiskekoosta 1mm-- kokoisia. Kengissä olleet erittäin pienet roiskeet olivat 0,5mm kokoisia. Tutkimuksessa on todettu, että roiskeita ei paljaalla silmillä juurikaan voinut havaita. Vaan kengät tutkittiin mikroskooppisesti.

Tästä ponnahdusroiskeesta josta todettiin, että se voi olla mahdollinen. Se edellyttää sitä, että roiske on ensin osunut johonkin esteeseen ja hajonnut törmäyksessä ja irronnut kimmokeroiske päätyy siten lopulliseen kohteeseensa. Kuitenkin nämä kengän päkiäosan päälle lentäneet roiskeet olivat näitä pieniä ja erittäin pieniä roiskeita, roiskeet niihin kenkiin ovat tulleet lähes suoraan ylhäältä alas, kuinka todennäköistä siten on, että joku roiske olisi voinut harhautua tulosuunnastaan ja törmännyt teltapäällä ensin johonkin esteeseen, ja mikä sellainen este siinä teltanpäällä olisi voinut olla ? En kyllä keksi muuta vaihtoehtoa mikä olisi voinut osunut roiskeeseen ja muuttanut lentosuunnan, kuin murhaajan jalat ? Kenkien päälle osuneista roiskeista suuri osa oli näitä ylhäältä alas tulleita roiskeista, osa roiskeista oli tullut hyvin matalalta kenkään osa lähes maantasosta.

[Xerxes]

Kommentoin tuota Misrin tekstiä tuonne väleihin suoraan:

^ Kiitos, groot sanoistasi. On todella hienoa, että on rehellisiä ihmisiä joiden ajatuksia ja näkemyksiä, ei henkoh. sympatiat totuuden osalta sumenna.

Xerxesiä nämä ihmisyyden tärkeät lait, asiat ei kiinnosta tippaakaan. En tiedä mitä hyödyt tuollaisen valheellisen tiedon levittämisestä. Halveksitko kirjoittajien omaa ajattelua ? Jokainen joka haluaa tietää minkäkokoisia roiskeita NGn kenkien päällee oli roiskunut, ottaa siitä itse tutkinta-aineistosta selvää. Xerxes, vaikka kuinka yrität vääristellä ja muuttaa kenkiin lentäneiden roiskeiden kokoa ja niiden luokitusmäärityksiä. Ne eivät mielikuvillasi muuksi muutu!

Eli NGn kengissä olevat roiskeet kuuluivat keskinkertaisen nopeuden luokaan jossa roiskekoko on 1---4--mm.
------------------------------------------------------------

KOMMENTTI: Tuo on väärä tieto. ETP:n mukaan roiskeita oli kahta kokoa, pieniä 0-1 mm ja keskikokoisia 1-5 mm (Misrin mukaan 1-4 mm)

-------------------------------------------------------------

Kengissä oli lausunnon mukaan pieniä roiskeita ja erittäin pieniä roiskeita. nuo pienet roiskeet olivat tuosta keskinkertaisen luokan roiskekoosta 1mm-- kokoisia. Kengissä olleet erittäin pienet roiskeet olivat 0,5mm kokoisia. Tutkimuksessa on todettu, että roiskeita ei paljaalla silmillä juurikaan voinut havaita. Vaan kengät tutkittiin mikroskooppisesti.

------------------------------------------------------------

KOMMENTTI: Pötyä! Katso ETP:n kuvaus!

13.2. NILS GUSTAFSSONIN KENGÄT

"RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan jalkineissa olevan

- useita keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia veriroiskeita

- ja useita erittäin pieniä veriroiskeita"
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tuo ylempi luokka on kokoa 1-5 mm (Misrin mukaan 1-4 mm), alempi luokka 0-1 mm.

Molempiin kokoluokkiin kuuluvia veriroiskeita tuli "useita" tämän ETP:n lainauksen mukaan. Misrin mukaan kaikki olivat kokoa "keskinkertainen nopeus" 1-4 mm. Siinä on Misrillä virhe, ETP:n mukaan molemmista ryhmistä tuli useita veriroiskeita. Ihmettelen miksi Misri tässäkin puhuu potaskaa. Näin selvässä asiassa. ETP toteaa vain nämä kokoluokat 0-1 mm ja 1-5 mm , molempia esiintyi kenkien päälle lentäneissä roiskeissa sen tarkemmin lisämäärittelemättä. Tämä on ETP:n kanta ja se on aivan eri kuin Misrin kanta.

------------------------------------------------------

Tästä ponnahdusroiskeesta josta todettiin, että se voi olla mahdollinen. Se edellyttää sitä, että roiske on ensin osunut johonkin esteeseen ja hajonnut törmäyksessä ja irronnut kimmokeroiske päätyy siten lopulliseen kohteeseensa. Kuitenkin nämä kengän päkiäosan päälle lentäneet roiskeet olivat näitä pieniä ja erittäin pieniä roiskeita,

-------------------------------------------------------
KOMMENTTI: Pötyä jälleen. Roiskepisaroita oli pieniä ja suurempia ETP:n mukaan.
-------------------------------------------------------

roiskeet niihin kenkiin ovat tulleet lähes suoraan ylhäältä alas, kuinka todennäköistä siten on, että joku roiske olisi voinut harhautua tulosuunnastaan ja törmännyt teltapäällä ensin johonkin esteeseen
-------------------------------------------------------

KOMMENTTI: Tietysti kengän nahan pintaan. Huom! kenkä ei ollut välttämättä kenenkään jalassa. Tätä mieltä olivat sekä ETP että Käräjäoikeuden tuomio.

--------------------------------------------------------

, ja mikä sellainen este siinä teltanpäällä olisi voinut olla ? En kyllä keksi muuta vaihtoehtoa mikä olisi voinut osunut roiskeeseen ja muuttanut lentosuunnan, kuin murhaajan jalat ? Kenkien päälle osuneista roiskeista suuri osa oli näitä ylhäältä alas tulleita roiskeista, osa roiskeista oli tullut hyvin matalalta kenkään osa lähes maantasosta.
--------------------------------------------------------

KOMMENTTI: Kengät eivät välttämättä olleet teltan päällä lainkaan, vaan maassa teltan vieressä, myös Käräjäoikeuden tuomion mukaan se oli mahdollinen paikka. Roiskahtamispinta on luonnollisimmin ollut kengän nahan pinta sellaisenaan. ETP:n mukaan kenkiin lensi myös useita keskisuuria veripisaroita koko 1-4 mm (tai 1-5 mm), eivätkä ne olleet suinkaan kaikki 1 millisiä. Ei sitä suurempaa kokoluokkaa olisi tarvinnut muuten mainita lainkaan, jos suurimmat olivat vain 1-millisiä. Myös kokoluokka 1-5 mm (1-4 mm) oli täydellisesti mukana vaikka Misri koettaa sitä poistaa vastoin ETP:n kantaa.

[Misri]

Kommentoin tuota Misrin tekstiä tuonne väleihin suoraan:

^ Kiitos, groot sanoistasi. On todella hienoa, että on rehellisiä ihmisiä joiden ajatuksia ja näkemyksiä, ei henkoh. sympatiat totuuden osalta sumenna.

Xerxesiä nämä ihmisyyden tärkeät lait, asiat ei kiinnosta tippaakaan. En tiedä mitä hyödyt tuollaisen valheellisen tiedon levittämisestä. Halveksitko kirjoittajien omaa ajattelua ? Jokainen joka haluaa tietää minkäkokoisia roiskeita NGn kenkien päällee oli roiskunut, ottaa siitä itse tutkinta-aineistosta selvää. Xerxes, vaikka kuinka yrität vääristellä ja muuttaa kenkiin lentäneiden roiskeiden kokoa ja niiden luokitusmäärityksiä. Ne eivät mielikuvillasi muuksi muutu!

Eli NGn kengissä olevat roiskeet kuuluivat keskinkertaisen nopeuden luokaan jossa roiskekoko on 1---4--mm.
------------------------------------------------------------

KOMMENTTI: Tuo on väärä tieto. ETP:n mukaan roiskeita oli kahta kokoa, pieniä 0-1 mm ja keskikokoisia 1-5 mm (Misrin mukaan 1-4 mm)

-------------------------------------------------------------

Kengissä oli lausunnon mukaan pieniä roiskeita ja erittäin pieniä roiskeita. nuo pienet roiskeet olivat tuosta keskinkertaisen luokan roiskekoosta 1mm-- kokoisia. Kengissä olleet erittäin pienet roiskeet olivat 0,5mm kokoisia. Tutkimuksessa on todettu, että roiskeita ei paljaalla silmillä juurikaan voinut havaita. Vaan kengät tutkittiin mikroskooppisesti.

------------------------------------------------------------

KOMMENTTI: Pötyä! Katso ETP:n kuvaus!

13.2. NILS GUSTAFSSONIN KENGÄT

"RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan jalkineissa olevan

- useita keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia veriroiskeita

- ja useita erittäin pieniä veriroiskeita"
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tuo ylempi luokka on kokoa 1-5 mm (Misrin mukaan 1-4 mm), alempi luokka 0-1 mm.

Molempiin kokoluokkiin kuuluvia veriroiskeita tuli "useita" tämän ETP:n lainauksen mukaan. Misrin mukaan kaikki olivat kokoa "keskinkertainen nopeus" 1-4 mm. Siinä on Misrillä virhe, ETP:n mukaan molemmista ryhmistä tuli useita veriroiskeita. Ihmettelen miksi Misri tässäkin puhuu potaskaa. Näin selvässä asiassa. ETP toteaa vain nämä kokoluokat 0-1 mm ja 1-5 mm , molempia esiintyi kenkien päälle lentäneissä roiskeissa sen tarkemmin lisämäärittelemättä. Tämä on ETP:n kanta ja se on aivan eri kuin Misrin kanta.

------------------------------------------------------

Tästä ponnahdusroiskeesta josta todettiin, että se voi olla mahdollinen. Se edellyttää sitä, että roiske on ensin osunut johonkin esteeseen ja hajonnut törmäyksessä ja irronnut kimmokeroiske päätyy siten lopulliseen kohteeseensa. Kuitenkin nämä kengän päkiäosan päälle lentäneet roiskeet olivat näitä pieniä ja erittäin pieniä roiskeita,

-------------------------------------------------------
KOMMENTTI: Pötyä jälleen. Roiskepisaroita oli pieniä ja suurempia ETP:n mukaan.
-------------------------------------------------------

roiskeet niihin kenkiin ovat tulleet lähes suoraan ylhäältä alas, kuinka todennäköistä siten on, että joku roiske olisi voinut harhautua tulosuunnastaan ja törmännyt teltapäällä ensin johonkin esteeseen
-------------------------------------------------------

KOMMENTTI: Tietysti kengän nahan pintaan. Huom! kenkä ei ollut välttämättä kenenkään jalassa. Tätä mieltä olivat sekä ETP että Käräjäoikeuden tuomio.

--------------------------------------------------------

, ja mikä sellainen este siinä teltanpäällä olisi voinut olla ? En kyllä keksi muuta vaihtoehtoa mikä olisi voinut osunut roiskeeseen ja muuttanut lentosuunnan, kuin murhaajan jalat ? Kenkien päälle osuneista roiskeista suuri osa oli näitä ylhäältä alas tulleita roiskeista, osa roiskeista oli tullut hyvin matalalta kenkään osa lähes maantasosta.
--------------------------------------------------------

KOMMENTTI: Kengät eivät välttämättä olleet teltan päällä lainkaan, vaan maassa teltan vieressä, myös Käräjäoikeuden tuomion mukaan se oli mahdollinen paikka. Roiskahtamispinta on luonnollisimmin ollut kengän nahan pinta sellaisenaan. ETP:n mukaan kenkiin lensi myös useita keskisuuria veripisaroita koko 1-4 mm (tai 1-5 mm), eivätkä ne olleet suinkaan kaikki 1 millisiä. Ei sitä suurempaa kokoluokkaa olisi tarvinnut muuten mainita lainkaan, jos suurimmat olivat vain 1-millisiä. Myös kokoluokka 1-5 mm (1-4 mm) oli täydellisesti mukana vaikka Misri koettaa sitä poistaa vastoin ETP:n kantaa.

Mäen päästä lentäneet roiskeet olivat keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia roiskeita, johon kys. luokkaan kuuluvat roiskekoot ovat 1-4 mm. NGn kenkien päälle roiskuneet Mäen roiskeet olivat kooltaan pieniä ja erittäin pieniä kooltaan kuten alla olevasta lausunnosta ilmenee.

13.2 NILS GUSTAFSSONIN KENGÄT

RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan jalkineissa olevan useita keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia veriroiskeita ja useita erittäin pieniä veriroiskeita. Roiskeita on huomattavasti enemmän oikean jalan jalkineessa kuin vasemman jalan jalkineessa. Oikean jalkineen päällisessä olevat veriroiskeet ovat tulleet jalkineeseen melko kohtisuoraan tai hieman viistosti. Vasemman jalkineen päällisessä on muutamia veriroiskeita päkiäosan päällä ja sisäsivuilla, sekä joitakin veriroiske/tuhrujälkiä päkiäosan ulkosivulla ja kannan takana. Osa veriroiskeista on tullut jalkineeseen melko kohtisuoraan tai hieman viistosti, ja muutama veriroiske näyttäisi tulleen jalkineeseen hyvin matalalta.

"Tekninen tutkija Anja Ytti on todennut oikeudessa seuraavaa: Kenkien roiskeet ja Mäen DNA täsmäävät. Roiskeet kengissä ovat vain 0,5-1 millimetrin kokoisia eikä niitä juuri näy paljaallasilmällä. Kengän venykkeekkessä olevia noin. 0,5 millin pisaroita edes tutkittu, koska niiden pelättiin hajoavan tutkimuksessa."

[Xerxes]

13.2 NILS GUSTAFSSONIN KENGÄT

RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan jalkineissa olevan useita keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia veriroiskeita ja useita erittäin pieniä veriroiskeita. Roiskeita on huomattavasti enemmän oikean jalan jalkineessa kuin vasemman jalan jalkineessa. Oikean jalkineen päällisessä olevat veriroiskeet ovat tulleet jalkineeseen melko kohtisuoraan tai hieman viistosti. Vasemman jalkineen päällisessä on muutamia veriroiskeita päkiäosan päällä ja sisäsivuilla, sekä joitakin veriroiske/tuhrujälkiä päkiäosan ulkosivulla ja kannan takana. Osa veriroiskeista on tullut jalkineeseen melko kohtisuoraan tai hieman viistosti, ja muutama veriroiske näyttäisi tulleen jalkineeseen hyvin matalalta.

"Tekninen tutkija Anja Ytti on todennut oikeudessa seuraavaa: Kenkien roiskeet ja Mäen DNA täsmäävät. ( Tuo edellä oleva on totta! ) Roiskeet kengissä ovat vain 0,5-1 millimetrin kokoisia eikä niitä juuri näy paljaallasilmällä. Kengän venykkeekkessä olevia noin. 0,5 millin pisaroita edes tutkittu, koska niiden pelättiin hajoavan tutkimuksessa." ( En ole nähnyt tuollaista Ytin lausuntoa. Jos Ytti on lausunut tuolla tavalla, niin se on ristiriidassa ETP:n kanssa. ETP , joka on siis poliisin laatima virallinen asiakirja, selvästi mainitaan, että veriroiskeita oli noita molempia kokoluokkia useita. Joskus todistajat hieman vedättävät haluamaansa suuntaan. Tämä ilmenee valitettavasti myös esim. noissa lääkäreiden antamissa lausunnoissa. Varsinkin Kontion lausunto oli niin tiettyyn suuntaan vedättävä, että se kiinnitti huomiota sillä tavalla, että sitä ei noteeratttu vakavasti. Minä luotan edelleen ETP:n kirjalliseen lausuntoon, se täytyy kirjoittaa tarkasti, ettei sitä naurettaisi ulos käräjäoikeudessa. ETP ja Käräjäoikeus ovat tässä samoilla linjoilla ja pidän sitä oikeana - ne ovat kirjallisia mielipiteitä. Käräjäoikeus tietysti harkitsee kenen suulliselle ilmaukselle tai kirjalliselle lausunnolle se antaa arvoa. Eri todistajien mielipiteet eivät suinkaan aina ole yhteneväisiä. Tulee mieleen vielä se "yllätystodistaja" joka kertoili yhtä ja toista, mutta kukaan niissä niemissä ei ollut heitä nähnyt, vaikka siellä oli porukkaa kaiken aikaa ainakin puoleen yöhön saakka. Siellä todistajan mukaan seurue liikkui remuten edes takaisin lahden ympäri, mutta kukaan ei ollut heitä nähnyt. Tämän todistajan oikeus siirsi syrjään, todeten että sitä todistusta ei oteta huomioon.
Minä pitäydyn ETP:n kannassa tässä asiassa. Se on kirjallinen ja tarkkaan harkittu, tosin sekin on joskus tiettyyn suuntaan vedättävä. Käräjäoikeuden tuomio on ehkä puolueettomin, koska siinä ei ole varaa tulkita liikaa, vaan on pitäydyttävä faktoissa ja totuudessa. )

[Misri]

^ Nyt kyllä joudun kysymään sinulta suoraan Xerxes, leikitkö tahallasi tietämättömän tyhmää, vaiko onko sinun tajunnavirrassasi todella jotakin häikkää ?

Kenkien roiskekoosta on etp:ssa selvästi sanottu, että ne roiskeet kuuluvat keskinkertaisen nopeuden luokkaa. Roiskekoot kys. luokassa ovat 1-4 mm, eli ykistellen 1.2.3 ja 4 mm. NGn kengissä oli siin näitä 1mm kokoisia roiskeita tuosta kys. luokasta, ja lausunnon mukaan erittäin pieniä roiskeita, jotka eivät enää kuuluu tuohon keskinkertaisen luokituksen joukkoon. Eli se erittäin pieni koko on jo lähellä/rajalla ampuvammojen sumuveren luokkaa. Eli huomattavaa voimaa on käytetty iskuun, kuten Mäen ruumiinavauspöytäkirjasta ilmenee.

Ja vielä kerran uusintana:

RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan jalkineissa olevan useita *keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia veriroiskeita ja useita *erittäin pieniä veriroiskeita. Roiskeita on huomattavasti enemmän oikean jalan jalkineessa kuin vasemman jalan jalkineessa. Oikean jalkineen päällisessä olevat veriroiskeet ovat tulleet jalkineeseen melko kohtisuoraan tai hieman viistosti. Vasemman jalkineen päällisessä on muutamia veriroiskeita päkiäosan päällä ja sisäsivuilla, sekä joitakin veriroiske/tuhrujälkiä päkiäosan ulkosivulla ja kannan takana. Osa veriroiskeista on tullut jalkineeseen melko kohtisuoraan tai hieman viistosti, ja muutama veriroiske näyttäisi tulleen jalkineeseen hyvin matalalta.

RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan mm vielä seuraavaa: Jalkineiden sisäsivuilla, erityisesti oikeassa jalkineessa, on laajat kosketusvereltä vaikuttavat verijäljet. Jalkineiden sisäpohjissa, vuorissa tai ulkopohjissa ei mikroskooppisessa tutkimuksessa havaittu *veriroiskeita eikä muitakaan verijälkiä*. (Liitteet 9 ja 10)

Valitettavasti oikeuden tuomioasiaiakirjaan, ei ole laitettu sen asiakirjan luonteen mukaisesti, kaikkea sitä mitä nämä eri asiantuntijat ovat oikeudessa sanoneet. Tästä samasta asiasta ole informoinut sinua tuolla vammakeskustelussa, lääkäreiden oikeudessa sanomisien osalta.

" Tekninen tutkija Anja Ytti on todennut oikeudessa seuraavaa: Kenkien roiskeet ja Mäen DNA täsmäävät. Roiskeet kengissä ovat vain 0,5-1 millimetrin kokoisia eikä niitä juuri näy paljaalla silmällä. Kengän venykkeekkessä olevia noin. 0,5 millin pisaroita edes tutkittu, koska niiden pelättiin hajoavan tutkimuksessa."

[Xerxes]

Minä luotan ETP:n arvioon, oikeudessa suullisesti annettu lausunto ele mielestäni yhtä luotettava.
-----------------------------------------------
Käräjäoikeuden tuomiossa on Hytin osalta kerrottu mm. seuraavaa: (lainausta)

Hytin kertomuksesta on edelleen käynyt ilmi, että Gustafssonin kengissä erityisesti oikean jalan kengässä on todettu veriroiskeita ja sisäsivuilla kosketusverta.

Huom! Tässä ei puhuta mitään pisarakoosta! Käräjäoikeuden tuomiossa Hytin arviota pisarakoosta ei ole.

..... ..... ..... Kengissä olevat veriroiskeet ovat kooltaan ja tiheydeltään olleet samanlaisia kuin telttakankaassa suuaukkopäädystä katsoen vasemmalla pitkällä sivulla, jossa on puolestaan ollut alue, jossa ei ole lainkaan ollut verijälkiä. ..... ..... .....

Huom! Tässä mainitaan, että kenkien veriroiskeet ovat kooltaan ja tiheydeltään olleet samanlaisia kuin void-kuvion ympärillä. Tässä voidaan arvioida, että void-kuvioon ja kenkiin lentää samanlaiset veriroiskeet, jos ne ovat melko lähellä toisiaan ja ovat yhtä etäällä kohteesta. Minun oma arvio on, että jopa eri iskusta lentävät roiskeet voivat olla hyvin samanlaisia, niin että niitä ei voi erottaa toisistaan. Tässäkään ei puhuta mitään roiskeveren luokituksista tai pisarakoosta. ETP:ssä on siis tarkka maininta, että kenkiin on lentänyt kahta kokoluokkaa veriroiskeita - se on se luotettavin lähde tässä tapauksessa:

RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan jalkineissa olevan useita keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia veriroiskeita ja useita erittäin pieniä veriroiskeita. Roiskeita on huomattavasti enemmän oikean jalan jalkineessa kuin vasemman jalan jalkineessa. ...

Kokoluokiksi muutettuna: Lentäneen roiskeveren pisarakoot ovat kahta kokoluokkaa, 0-1 mm ja 1-5 mm. Tämä on luotettavin tieto. Se on ETP:ssä.

[Wagner]

Espoon käräjäoikeuden päätös Gustafssonin osalta B3M-asiassa jäi asiassa lopulliseksi.

Syyttäjä sekä uhrien sukulaisten edustaja arvioivat ilmeisesti oikein sen, että kun jutun
JUJU, juridiikka, siihen liitettyinen väitteineen eri todistusteemoista ammuttiin alas,
ei valitus hovioikeuteen olisi jäljellä olleen argumentoinnin puitteissa ollut tuloksekas.

Kun juttu siten on ratkaistu lain- ja oikeusvoimaisesti syyte hyläten, lopputulos on lopullinen.
Kaikki jälkikäteen tehty misreily sun muu huu haa syyttäjän argumentointiin perustuen on hapanta ja loukkaus paitsi lainvoimaista tuomiota kohtaan myös Nils Gustafssonin ihmisoikeuksia vastaan: kaikki spekulaatio asiassa kenkien verijälkiä myöten on ajanhukkaa eikä tuo mitään uutta Bodomin ryöstömurhiin, joista NG ainoana jäi henkiin.

Mielipiteet asiasta toki ovat oikeutettuja, jos ne eivät loukkaa sananvapauden rajoja, mutta kun lähes kaikki Gustafssonin syyllisyttä kolmoismurhaan ja itsensä ryöstömurhan yritykseen viittaavat kertomukset ylittävät niin journalismissa kuin nettikirjoittelussa sallitut sananvapauden rajat olisi monella palstalla kirjoittavalla köysijengin jäsenellä todennäköisesti apua ammattiauttajasta, ketään nimimerkkiä kuitenkaan erityisesti korostamatta.

[Misri]

... Eletään nyt toivossa, että Xerxes ymmärtäisi siirtyä tuolta NGn vammat ketjusta, tänne oikeaan ketjuun, missä keskustellaan siitä, mitä ne NGn kengät taas oikein kertoivatkaan tutkijoille.


13.2 NILS GUSTAFSSONIN KENGÄT

RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan jalkineissa olevan useita keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvia veriroiskeita ja useita erittäin pieniä veriroiskeita. Roiskeita on huomattavasti enemmän oikean jalan jalkineessa kuin vasemman jalan jalkineessa. Oikean jalkineen päällisessä olevat veriroiskeet ovat tulleet jalkineeseen melko kohtisuoraan tai hieman viistosti. Vasemman jalkineen päällisessä on muutamia veriroiskeita päkiäosan päällä ja sisäsivuilla, sekä joitakin veriroiske/tuhrujälkiä päkiäosan ulkosivulla ja kannan takana. Osa veriroiskeista on tullut jalkineeseen melko kohtisuoraan tai hieman viistosti, ja muutama veriroiske näyttäisi tulleen jalkineeseen hyvin matalalta.

Jalkineiden sisäsivuilla, erityisesti oikeassa jalkineessa, on laajat kosketusvereltä vaikuttavat verijäljet. Jalkineiden sisäpohjissa, vuorissa tai ulkopohjissa ei mikroskooppisessa tutkimuksessa havaittu veriroiskeita eikä muitakaan verijälkiä. (Liitteet 9 ja 10)

RTL 8087/6/03/16.2.2005 lausunnossa ja sen liitteissä 2 ja 3 todetaan vasemman jalan jalkineen päkiäosan päältä ja sisäsivulta, venykkeen kohdalta yhdistetyistä viidestä roisketahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste joka sopii Mäen tunnisteeseen. Lisäksi todetaan oikean jalan jalkineen päkiäosan päältä ja ulko- ja sisäsivuilta yhdistetyistä seitsemästä roisketahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste joka viittaa siihen, että se on peräisin useammasta henkilöstä (Anja Mäkeä ei voida sulkea pois henkilönä). Lisäksi todetaan oikean jalan jalkineen sisäpuolelta, kantapään kohdalta yhdistetyistä viidestä tahranäytteestä saadun määritettyä osittainen DNA-tunniste, joka viittaa joko miespuoliseen henkilöön (Seppo Boisman ja Nils Gustafsson voidaan pois sulkea) tai useamman henkilön DNA:n sekoitukseen (Mäkeä, Boismania, Björklundia tai Gustafssonia ei voida sulkea pois). RTL 8087/6/03/16.2.2005 lausunnossa ja sen liitteissä 4 ja 5 todetaan oikean jalan jalkineen sisäsivulta, kosketusvereltä vaikuttavasta jäljestä saadun heikkoja viitteitä siitä, että Seppo Boisman ja Maili Björklund sopisivat tahrajäljen jättäjiksi kun taas muut verratut henkilöt voidaan sulkea pois tuloksesta. (Liitteet 9 ja 10).

RTL 8087/18/03/17.2.2005 lausunnossa vastataan kysymykseen siitä, voidaanko Nils Gustafssonin jalkinenäytteistä ja teltasta tehtyjen veritutkimusten perusteella päätellä, missä jalkineet ovat tapahtuma-aikaan sijainneet tai voineet sijaita suhteessa telttaan. Lausunnossa todetaan, että oikea jalkine on voinut olla sellainen este, joka on estänyt veriroiskeiden putoamisen teltan pintaan, sen toisen sivun ns. void-alueelle, jossa verijäljet puuttuvat muutoin yhtenäisenä jatkuvassa verijäljessä.

Lausunnossa todetaan myös, että jalkineet ovat voineet sijaita teltan ulkopuolella, mikäli teltan sivut ovat olleet veriroiskeiden syntymisen aikaan tietyllä tavalla taittuneina tai kääntyneinä. Lisäksi todetaan, että mikäli jalkine olisi ollut avonaisena teltan ulkopuolella, veriroiskeita voitaisiin olettaa löytyvän myös jalkineen sisäpohjasta. Oikean jalkineen sisäsivun venykkeiden raoissa, venykkeen kuminauhapinnassa nahan alla, on veriroiskeita. RTL 8087/1/03/17.2.2005 lausunnossa todetaan, että venykkeessä olevat veriroiskeet ovat voineet lentää venykkeen rakoon vain melko kohtisuoraan ko. kohdan ollessa venyneenä tapahtumahetkellä tai ne ovat syntyneet siten, että nahan pintaan, venykkeen raon reunaan lentäneistä veriroiskeista on lentänyt kimmokeroiske venykkeen nahan alle.

[Misri]

Xerxes, Kyllä se tutkimus nyt vaan osoitti sen, että se kenkä sopi roiskejälkiensä perusteella siihen voidin verettömään jälkeen sellaiseksi esteeksi joka on estänyt Mäen roiskeiden lentämisen kys. kuvioon. Eli se oli vastaus jalkineen sijaintiin, suhteessa teltan veriroiskeisiin. Tutkimuksessa katsottiin myös muu vaihtoehtinen sijaintipaikka jalkineelle, missä jalkineen roikepäätelmä olisi voinut vielä totutua sijaintinsa puolesta. Sellainen sijainti olisi voinut olla teltan kakkos ja ykkös-sivun kulmauksessa, eli lähellä sen seinämässä olevaa viiltoaukkoa, se sijaintipaikka olisi kuitenkin edellyttänyt sen, että teltan liepeet olisivat olleet siinä sijaintipaikassa tietyllä tavalla taittuneena ja kenkien olisi tässäkin vaihtoehdossa täytynyt olla myökin jaloissa, kun roiskeet ovat niiden pintaan tulleet.

[Matlock]

Minä kyllä käsitin verijälkitutkijan lausunnon niin, ettå kimmokeroiskeetkin ovat voineet aiheuttaa veren kulkeutumista venykkeiden alle. Sitäpaitsi jos kengissä on ollut jotain tavaraa, sekin on voinut laajentaa suuaukkoa jalan lailla.

[Misri]

^ Joskus joku verijälkitutkumukseen prehtynyt kirjoittaja totesi, että lausuntoja on tulkittava siinä muodossa mihin ne on kirjoitettu. Eli jos ei ole valmis hyväksymään tutkimuslausuntoa sellaisenaan, on parempi jättää ne kokonaan tulkitsematta. Jos kyse on siitä, ettei ymmärrä lukemaansa, silloin kannattaa kysyä neuvoa niiltä jotka ovat sisäistäneet lausunnon merkityksen.

Toki ponnahdusroiskeet ovat veriroiskeiden roiskuessa mahdollisia. Eniten niitä kuitenkin tapahtuu sisätiloissa tapahtuneissa iskuissa, joissa roiskeet törmäävät koviin pintoihin ja kimmahtavat niistä lopulliseen kohteeseensa. Mutta jos katsotaan todennäköisyyksillä, niin ne pienet roiskeet olivat tulleet kengän päällisosaan eli päkiosaan lähes kohtisuoraan ylhäältä alas. Eli todennäköisyys sille kimmokeroiskeelle on TOKI mahdollinen, mutta ei kovinkaan todennäköinen. Kuitenkin se asia, ettei kenkien sisäpuolelta löytynyt mikroskooppisessa tutkimuksessa veriroiskeita, puhuu sen puolesta, että kengät ovat todennäköisesti olleet jaloissa kun roiskeet ovat niiden pintaan osuneet. Ja se, ettei kenkien sisäpuolella ollut veriroiskeita, tukee myöskin sitä todennäköisyyttä, että silloin myöskin kengän venyke on todennäköisesti ollut venyneenä, kun ne pienet roiskeet ovat sinne venykkeen väliin roiskahtaneet

[Matlock]

Nimenomaan todennäkösyyksistä puhutaan eikä varmuuksista kuten yleensä asiat esität. Kuinka todennäköistä toisaalta on, ettei kenkien pohjista löydy mikroskoopillakaan yhtään verta vaikka ne jalassa on lyömällä tapettu kolme ihmistä ja oletettavasti senkin jälkeen liikuskeltu surmapaikalla ennen niiden piilottamista? Veri on erittäin tahrivaa ainetta ja pitäisin todennäköisyyttä varsin pienenä ottaen vielä huomioon, että teot olisi tehty silmittömän raivin vallassa varomatta kenkien vereentymistä.

[Misri]

^ Huomaatko, Xerxes, kysymys on kaksitahoinen." RTL 8087/18/03/17.2.2005 lausunnossa vastataan kysymykseen siitä, voidaanko Nils Gustafssonin jalkinenäytteistä ja teltasta tehtyjen veritutkimusten perusteella päätellä, missä jalkineet ovat tapahtuma-aikaan sijainneet tai voineet sijaita suhteessa telttaan.

Eli kysytään ideaalia sijoittumista roiskeiden perusteella. Ja kysytään toista sijaintia jalkineelle, missä se jalkine olisi vielä roisketutkimuksen mukaan, mahdollisesti voinut olla sijoittuneena suhteessa teltan roiskeisiin nähden.

[Misri]

Nimenomaan todennäkösyyksistä puhutaan eikä varmuuksista kuten yleensä asiat esität. Kuinka todennäköistä toisaalta on, ettei kenkien pohjista löydy mikroskoopillakaan yhtään verta vaikka ne jalassa on lyömällä tapettu kolme ihmistä ja oletettavasti senkin jälkeen liikuskeltu surmapaikalla ennen niiden piilottamista? Veri on erittäin tahrivaa ainetta ja pitäisin todennäköisyyttä varsin pienenä ottaen vielä huomioon, että teot olisi tehty silmittömän raivin vallassa varomatta kenkien vereentymistä.

Joo ei todettu kenkien pohjassa roiske eikä muutakaan verta. Ja miksi olisi todettukaan, koska suurin osa vuottaneesta verestä oli teltan sisäpuolella olevaa verta. Kuvista näkee mistä verta on vuotanut maahan, ja se kohta on suuaukkopäädyn alaosassa naruparien välistä, siitä lähtee vuotoverinoro maahan Sepon verijäljistä ja toisella puolella suuaukkoa on Mäen vuotoverinoro kulkenut solmis-narujen välistä maahan. Mutta murhaajan ei tarvinnut tallustella niissäkään veri noroissa, koska hän pääsi näin siististi kiertämään maahan päin kaatamansa suuaukkopäädyn. Ainostaan kosketusverijälki oli oikeassa jalkineessa, siitä saatiin näyte joka viittasi Björlklundin ja Boismanin sekoitusvereen. Tätä sekoitusverta oli kuitenkin teltan sisässä, joten kenkä on saanut siellä sen kosketuksen kys. sekoituverijälkiin. Ei ollenkaan mahdoton ajatus se, että murhaaja on Irmeliä vetäessään teltasta ulos, joutunut ottamaan tukijalakseen oikea jalkansa ja siinä on saanut kenkäänsä sen verikosketusjäljen.