Mikä leimaa Gustafssonin tekijäksi?

[groot]

Hopohopo, en ole herkka sille vaan se vain kertoo minulle jotain henkilosta, joka sita kayttaa silloin kun esitetaan asiallisia ja rakentavia kysymyksia.

Pysyttelen vain sammalla tasolla kuin sinä, niin ymmärrät paremmin.

Mitka ovat lievaa syvemman tajuttomuuden tunnusmerkit?

Jalan nostaminen koukkuun?
Kasien heiluttelu?

Juttu ei ole ihan noin yksinkertainen. Tajuttomuuden taso annataan tietyn taulukon mukaan pisteinä, jossa tutkitaan eri vasteita:

-kipuvaste
-puhevaste
-valoon reagointi
jne

Katso vaikka Wikipediasta, hakusanalla : tajuttomuus. Kysý sitten seuraava hakusana, jos ei tärppää.

Myonnan, etta olen sortunut alatyyliin ja virheisiin. Asiassa pitaa paasta nyt eteenpain, joten jatetaan nama asiaan kuulumattomat lausahdukset pois.

Tiedan varsin hyvin vasteet, mutta kysyin minkalaisia liikkeita henkilo voi tai pystyy tekemaan eri tajuttomuuden tasoissa. Ovatko nama liikeet tahdonalaisia, autonomisia vai pakkoliikkeita?

Gustafsson on todistajien mukaan liikuttanut jalkaansa koukkuun ja siita alas ja taas koukkuun.

Sen lisaksi han on heilutellut kattaan ja aannellyt.

Mita se kertoo hanen tajunnantilastaan juuri silla hetkella?

[konsta]

Kun ihminen liikkuu alentuneessa tajunnantilassa, niin ei ole mitenkään helppo sanoa, mitkä liikkeet ovat tahdonalaisia ja mitkä eivät. Kouristelu tuskin on, ainakin yksi todistaja kuvasi NG.n liikkumista kouristeluksi.

Sinun pitäisi tentata jotakin lääkäriä, Tenovuota tai Öhmannia asiasta, ehkä heillä olisi antaa joitakin vastauksia.

[awa]

Nuo ovat Awa ihan normaaleja liikkeitä tajuttomuudessa, joka ei siis ole vielä kooma. Tietäisit tuon itsekkin, jos edes vähän ymmärtäisit jotain lääketieteestä, toisin kun annat ymmärtää.

Siis nyt on pirunviinaa merrassa - kerro nyt konsta se tilanne jossa vammautunut ääntelehtii ja vaikeroiden vastailee - örähtelemällä kysyttäessä - ja on muistamaton neljä päivää - mutta käy kävelyllä - tosin tuettuna - mutta on edelleen muistamaton - potilas ei ole missään hoidon vaiheessa kytketty hengityskoneeseen - koska elintoiminnot ovat tulovaiheesta lähtien olleet normaalit ja tasaiset.

Vammapotilas, joka on vammansa puolesta neljä päivää tajuton ei nykypäivänä yleensä selviä siitä hengissä ilman tehohoitoa - eli kytkenmistä hengityskoneeseen.

Vammapotilas, joka ilman hengityskonetta on tajuton ja muistamaton neljä päivää mutta kävelee ja antaa kommentteja poliisille ja kenties kävi wc ssä kin, tietysti tuettuna - on keski - eurooppalainen ihme - ainut suomessa.

Muisti taisi palauta siinä kaatumisessa, jota Urho innokkaasti kuvailee sairaalassa tapahtuneen - aivan kuten Uuno Turhapurolla.

Gustafsoninhan täytyi opetella kävely uudelleen - sekin aivan uutta noilla vammoilla suomessa - mutta keskieuroopassa tyypillistä

[groot]

Kun potilas saapuu ensiapuun, niin laakarin on nopeasti osattava paatella mista on kyse. Antaa ns. ensidiagnoosi, jotta oikea hoito saadaan kaynnistettya seka antaa mahdollinen (oikea) laakitys.

Nama mainitsemasi reagointitestit tehdaan juuri siina vaiheessa jos potilas ei reagoi tai vaikuttaa tajuttomalta.

Mielestani jalan laittaminen koukkuun ja alas ja taas koukkoon ei vaikuta pakkoliikkeelta tai kouristukselta vaan aivan joltain muulta.

[konsta]

Mielestani jalan laittaminen koukkuun ja alas ja taas koukkoon ei vaikuta pakkoliikkeelta tai kouristukselta vaan aivan joltain muulta.

Hassisen määrittely oli tilasta, jossa potilaan kanssa ei ole yhteistyötä. Mitään sen enempää ei meille ole asisasta kerrottu.


Jalan taittaminen ja taas suoristaminen voisi juuri olla tahdotonta liikettä. Mutta en ole oikea ihminen vastaamaan tuohon.

[groot]

Mielestani jalan laittaminen koukkuun ja alas ja taas koukkoon ei vaikuta pakkoliikkeelta tai kouristukselta vaan aivan joltain muulta.

Hassisen määrittely oli tilasta, jossa potilaan kanssa ei ole yhteistyötä. Mitään sen enempää ei meille ole asisasta kerrottu.


Jalan taittaminen ja taas suoristaminen voisi juuri olla tahdotonta liikettä. Mutta en ole oikea ihminen vastaamaan tuohon.

Nain juuri, mutta Hassisen maarittely ei ole se mista nyt puhun vaan se mita todistajat nakivat saapuessaan teltalle. Tamahan oli tunteja ennen kuin Gustafsson saatiin ensiapuun ja jolloin Hassinen antoi esidiagnoosin.Hanen mielestaan kyse oli alentuneesta tajunnantilasta, mutta kuinka alhaisesta? Gustafsson kuitenkin reagoi poliisien huuteluun.Tajunnan taso ei siis voinut olla kovin alhainen.

Jalan taittaminen ja suoristaminen seka kasien heilutus ja aantely voivat olla pakkoliikkeita, mutta se on hyvin epatodennakoista.Siis kaikki nama samaan aikaan(tai siis perajalkeen). En ihmettelisi yhtaan jos han olisi vain aannellyt, mutta kaikki kolme asiaa.......

[awa]

Olet aivan oikeassa groot - tajuton ei missään tapauksessa vastaa puhutteluun - enkä edes todellakaan tiedä mikä potilas vastailee puhutteluun örähtelemällä - ehkä unelias.

Niin - konsta ja Urho - senkaltaista tajutonta potilasta löytyy tuskin edes keski-Euroopasta, joka vastailee puhutteluun edes örähtelyillä.

Tajunnantasoltaan lievästi alentunut potilas reagoi voimakkaaseen kipuun väistämällä ja syvästi tajuton ei reagoi kipuun mitenkään.

Tajutton potilas kuolee selinmakuulla - onneksi gustafsson oli välillä kyljelläänkin.

Kerrottakoon vielä että unelias potilas on suomessa hyvin harvoin muistamaton neljä päivää - ehkä keski -Euroopasta.

[konsta]

Jalan taittaminen ja suoristaminen seka kasien heilutus ja aantely voivat olla pakkoliikkeita, mutta se on hyvin epatodennakoista.Siis kaikki nama samaan aikaan(tai siis perajalkeen). En ihmettelisi yhtaan jos han olisi vain aannellyt, mutta kaikki kolme asiaa.......

Missä muuten mainittiin, että nuo olisivat olleet samaan aikaan? Juuri jalan liikeitä todistaja kuvasi kouristeluksi, Siv puhui vinkunasta, joku toinen kädenliikeistä. Valtaosa puhui paikallaan olosta, liikkumattomuudesta.

[groot]

Olen kaynyt koko etpn lapi viime vuoden alussa ja sita ennen vain pintapuolisesti.Siten voin muistaa vaarin.

Paapiirteittain:

Eri todistajat nakivat eri liikkeet. Eri todistajat nakivat Gustafssonin eri asennoissa eri aikoina.

Siv naki verisen paan "kurkoittavan" teltasta seka kuuli "vikinaa"

Todistaja x(oliskohan ollut jompikumpi Koleista) naki hanen nostamassa jalkaansa koukkuun, sitten suoraksi, sitten taas koukkuun.....

Kummatkin Kolit tekivat omat havaintonsa, koska he saapuivat eri aikaan paikalle, mutta olivat sitten yhdessa havannoimassa.

Olikohan se Johnsson, joka naki hanen heiluttavan kattaan.

Tassa nyt ei merkityksia nimilla vaan silla missa jarjestyksessa asiat tapahtuivat ja mita he nakivat.

Gustafssonin mahdolliset eri asennot ja liikehtiminen seka Irmelin ilmestyminen puolialastomana myohemmin. No......

[konsta]

Kerrottakoon vielä että unelias potilas on suomessa hyvin harvoin muistamaton neljä päivää - ehkä keski -Euroopasta.

NG:n kivunsieto oli ainakin hyvä, koska hänen avohaavansa olivat kuulemma täynnä kärpäsiä.

Mistamattomuus on subjektiivinen kokemus, siitä on paha sanoa mitään. Nilsiä hoitanut neurologi totesi maakuntalehtien, olikohan Suomenmaan haastattelussa, että potilaalla on neljän päivän muistiaukko, joka tuskin tulee palautumaan, siis joskus pariviikkoa tapahtumien jälkeen.

Olisko Awa niin, että lääkärit jotenkin tietävät nämä asiat paremmin kuin sinä, vaikka täällä asiantuntijana esiinnytkin?

[awa]

Olet aivan oikeassa - groot.

Tuo on hyvin outoa - että Gustafsson liikehti ja jopa kääntyili silminnäkijöiiden katsellessa - ääntely teki tilanteen uskottavuuden entistä kummallisemmaksi - mistä oikein oli kysymys ??

[konsta]

Olet aivan oikeassa - groot.

Tuo on hyvin outoa - että Gustafsson liikehti ja jopa kääntyili silminnäkijöiiden katsellessa - ääntely teki tilanteen uskottavuuden entistä kummallisemmaksi - mistä oikein oli kysymys ??

Jahas, öö, herrat. Tehän olette sitä mieltä, että NG näyttelee tuossa tajutonta. Miksei sitten vedä rooliaan kunnolla loppuun, koska onhan jokaisella maallikolla sellainen käsitys, että tajuttomana pitää olla hiljaa ja paikallaan? Miksi örisee ja kieriskelee kun ihmisiä on paikalla? Vai on teidän vain vaikea myöntää, että logiikkanne heittää häränpyllyä?

Mistä nyt olisi sitten kysymys? Mestarinäyttelijäkin olisi todennäköisesti tehnyt sen ratkaisevan virheen, että olisi huitassut kärpästä, joka on työntänyt kärsänsä syvälle avohaavaan. Etenkin, kun NG ei edes todennäköisesti nähnyt mitään, silmät olivat turvonneet umpeen, silmäkuopat olivat täynnä verta. Eli kaikissa tapauksissa hän tuskin edes tiesi, että ihmisiä oli paikalla.

Mutta saatte uskoa ihan mitä haluatte, jos ette riko lakia, niin syyllisyyskysymys on ihan oma asianne.

[silentservice]

Ettei vaan olis liikutellu puutuvia jäseniään. Makaappas itse tuntitolkulla huonossa asennossa ja huonossa kunnossa...ja jurrissa...

[awa]

Kerrottakoon vielä että unelias potilas on suomessa hyvin harvoin muistamaton neljä päivää - ehkä keski -Euroopasta.

NG:n kivunsieto oli ainakin hyvä, koska hänen avohaavansa olivat kuulemma täynnä kärpäsiä.

Mistamattomuus on subjektiivinen kokemus, siitä on paha sanoa mitään. Nilsiä hoitanut neurologi totesi maakuntalehtien, olikohan Suomenmaan haastattelussa, että potilaalla on neljän päivän muistiaukko, joka tuskin tulee palautumaan, siis joskus pariviikkoa tapahtumien jälkeen.

Olisko Awa niin, että lääkärit jotenkin tietävät nämä asiat paremmin kuin sinä, vaikka täällä asiantuntijana esiinnytkin?

Tiedätkö sinä konsta mistä lähteestä sinä olet tuo tiedon saanut - jossa kerrotaan - että hänen avohaavansa olivat täynnä kärpäsiä. Varmaankin kerrot sen meille - lainauksineen.

Niin - muistan katselleeni erästä pikkulasta, joka nukkui ja kaksi kärpästä kulki hänen poskellaan ilman, että ne mitenkään häiritsivät lapsen unta - poikaa näytti ainoastaan unessaan naurattavan kärpästen kutina.

Mutta Gustafssonhan oli veren kuorruttama ja tuskin tunsi ihollaan suurenkaan kärpäsen kosketusta.

[konsta]

Ainakin Kolin rouva mainitsee, että pää oli kärpästen peitossa.