Denso kirjoitti:Ketsku kirjoitti: Ja juu, minä olen sellaisesta perheestä, että kotiolot aiheuttivat sen, että minua voitiin kiusata. Minulle tällä luonteella ja sydämellä lankesi se osa. Minun tapa reagoida huonoon kotiin ei ollut siirtää sitä tuskaa alistamalla jotakuta toista mutta jollekin muulle lapselle se on se tapa.
Ihan mielenkiinnosta kysyn: Millaiset kotiolot mahdollistavat kiusatuksi joutumisen? Millainen on se luonne, jolle lankeaa kiusatuksi joutuneen osa?[/quote]
Tässä yksi määritelmä: Kuka tahansa voi joutua kiusatuksi.
Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tietyt lapset ovat suuremmassa riskissä joutua kiusatuksi kuin toiset. "Puolustuskyvyttömyys" voi johtua esimerkiksi siitä, että kiusattu on fyysisesti heikko, hänellä ei ystäviä, hän on luokassa huonossa asemassa tai kiusaajia on useita ja kiusatun on siksi vaikea puolustautua.
Tiedetään myös, että koulukiusaajan "klassiset" tuntomerkit (heikot sosiaaliset taidot, ongelmainen kotitausta) eivät ehkä aina autakaan tunnistamaan luokan kiusaajaa. Kiusaamista sivusta seuraavat oppilaat puolestaan tulevat usein omalla toiminnallaan myötävaikuttaneeksi kiusaamisen jatkumiseen. On kuitenkin voitu osoittaa, että kiusaamista voidaan vähentää, kunhan asiaan todella sitoudutaan ja siihen ollaan valmiita myös käyttämään resursseja
http://www.iltalehti.fi/minaenkiusaa/20 ... 2_me.shtml
Lisää: Kiusaaminen ei sattumanvaraista
Kiusaaminen ei kohdistu aivan sattumanvaraisesti keneen tahansa nuoreen. Kiusatuilla nuorilla lienee joitakin piirteitä, joiden perusteella juuri he ovat valikoituneet kiusaamisen kohteiksi.
Toisaalta kiusatuilla nuorilla kenties on yhteisiä piirteitä, jotka ovat enemmänkin seurausta kiusaamisesta, kuin siihen johtaneita syitä. Yhtä lailla kuin voidaan kysyä, kenestä tulee kiusaamisen uhri, voidaan kysyä, miten jatkuva kiusaaminen vaikuttaa sen kohteeksi joutuvaan nuoreen.
Kysyttäessä oppilailta itseltään syitä kiusaamiseen he selittävät sen johtuvan jostakin uhrin ulkonaisesta poikkeavuudesta. Etsittäessä syitä kiusaamiselle uhrin ulkonäön poikkeavuudesta niitä useimmiten löydetäänkin, koska lähes jokainen meistä on jollain tavalla ”erilainen”.
Se, että kiusaaja käyttää kiusaamistilanteissa hyväkseen mahdollisia ulkonäön poikkeavuuksia ei kuitenkaan merkitse, että ulkoinen poikkeavuus alun perin olisi ollut kiusaamisen aiheuttaja. Monia ulkoisesti poikkeavia ei kiusata.
Kiusaamisen vaikutukset
Kiusaamisen välittömiä vaikutuksia ovat muun muassa kiusattujen lasten koulupelko ja erilaiset psykosomaattiset oireet, kuten vatsakivut ja päänsärky. Uhrien on myös todettu olevan muita luokkatovereitaan useammin ahdistuneita ja heillä on huonompi itsetunto. Kiusatuksi joutumisella voi olla suoria vaikutuksia koulumenestykseen: kun on paha mieli, on vaikea keskittyä koulutyöhön.
On kuitenkin hyvin vaikeaa tutkia, johtuuko esimerkiksi uhrien ahdistuneisuus itse kiusaamisesta, vai valikoituvatko uhreiksi sellaiset nuoret, jotka jo ennestään ovat ahdistuneita ja joilla on huono itsetunto.
Toisaalta on todettu, että kielteiset kokemukset sekä kouluaikaisissa että nykyisissä kokemuksissa eivät liity ensisijaisesti kouluajan kiusatuksi joutumiseen, vaan positiivisten toverisuhteiden vähäisyyteen ja ryhmän ulkopuolelle jäämiseen. Voidaan ajatella, että mikäli nuorella on edes joitakin myönteisiä toverisuhteita kiusaamisesta huolimatta, tämä saattaa suojata merkittävästi kiusaamisen pitkäaikaisseuraamuksilta.
Lisää: Kenestä kasvaa kiusaaja, kenestä kiusattu?
Kiusaamisilmiötä voidaan ymmärtää paremmin jos muistetaan, että ryhmä houkuttelee esiin lapsen yksilölliset, aikaisemmat vuorovaikutuskokemukset. Perusta lapsen itsetunnolle ja empatiakyvylle luodaan varhaisessa vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa. Jo vauva sisäistää malleja ja mielikuvia siitä, miten häneen suhtaudutaan. Turvallinen kiintymyssuhde vanhempaan on vahvan omanarvontunteen ja myöhemmin selkeän identiteetin perusta. Empatiaa ja läheisyyttä osakseen saanut lapsi ei koe toisia lapsia uhkana itselleen –hänellä on varaa olla reilu kaveri. Lapsen omatunto kolkuttaa kiusaamistilanteissa ja hänelle tulee paha mieli kiusatun puolesta, tarve puolustaa ja jopa asettua kiusaajia vastaan.
Aina ei löydy mitään selitystä sille, miksi joku lapsi kiusaa tai joutuu kiusatun asemaan. Heikko itsetunto kuitenkin altistaa monenlaisille mielenterveyden ja vuorovaikutuksen ongelmille. Ristiriitaisessa tai laiminlyövässä vuorovaikutuksessa varttunut lapsi on voinut tottua suhtautumaan toisiin esimerkiksi alistuen tai alistaen. Ryhmässä omia sekä hyökkääviä että alemmuudentuntoisia mielensisältöjä peilataan ja heijastetaan toisiin. Lapsen varttuessa tämä tapa puolustautua psyykkistä pahaa oloa vastaan vähenee, mutta aikuisillakin säilyy taipumus syyttää muita omista virheistään.
Lapset ovat synnynnäisiltä temperamenttipiirteiltään erilaisia. Vanhemmuuden ja kasvatuksen laadulla voidaan vaikuttaa siihen, kehittyykö esimerkiksi helposti ärtyvän, vilkkaan lapsen temperamentti aggressiiviseen ja itsekeskeiseen suuntaan vai kohti toiset ihmiset huomioivaa aktiivisuutta. Persoonallisuutta ja itsetuntoa muovaavat myös lapsen ulkonäkö sekä vanhempien ja muiden ihmisten suhtautuminen lapsen fyysisyyteen. Lapsi alkaa jo varhain sisäistää kehonsa kelpaavuuden osana minäkuvaansa. Vanhemmilta saadun arvostuksen lisäksi lapsen on ”ansaittava” suosio päiväkodissa, pihapiirissä ja koululuokassa. Toinen lapsi saavuttaa aseman helposti, toisen on taisteltava siitä ja kolmas ei uskalla edes yrittää. Vahva itsetunto suojaa lasta sekä kiusaajaksi että kiusatuksi päätymiseltä. Lapsella on silloin totuudenmukainen kuva itsestään ja kyvyistään ja hänellä on varastossa erilaisia keinoja selvitä elämän kolhuissa.
http://plaza.fi/ellit/perhe/lapset-kasv ... en-ongelma