MURHA.INFO

Meillä oli kylläkin kirkon piirissä häät, mutta ihan pienessä kappelissa, vain molempien vanhemmat paikalla. Ei mitään prinsessapukuja. Riisiä satoi vähän ja satoi myös vettä vähän, ja se tiesi onnea!

Clyde kirjoitti:
Ainiin, häistä sen verran. Itse jäin kirkkoon vain siksi että halusin kirkkohäät ja sellaiset missä on kaikki sukulaiset jne. paikalla. Nyt kuitenkin alan kallistua siihen maistraattivihkimiseen.

En ole ehtinyt lukea koko ketjua, joten en tiedä onko vastaus jo tullut, mutta kysäisenpäs. Tuli tuosta nimittäin mieleen, että eikös vihkiminen kirkossa ole mahdollista, vaikka kukaan läsnäolija ei kuuluisikaan kirkkoon? Vihkimisen hoitaa tuomari jne jne. Itse nimittäin pidän kirkkoja aivan uskomattoman upeina paikkoina, ja haluaisin kirkkohäät, vaikka minä sekä tuo toinen osapuoli olemme kummatkin niin sekasikiöpakanoita että huhhuh.

Korjatkaa jos olen väärässä!

Kaveri meni kevättalvella naimisiin järvenjäällä. Heille oli tehty alttarikin isosta jääkimpaleesta. Se muistaakseni kuvattiin johonkin suomalaiseen ohjelmaankin mutta en yhtään muista mikä sen nimi oli. Idea tuolle oli kyllä upea, ei talvihäissä nyt sitten olekaan mitään vikaa kunhan on luova
Ajatus kirkossakirkossa ei niinkään hehkuta mutta voisin hyväksyä sellaisen vanhan kirkon tai vaikka ihan vain rauniotkin.

suke kirjoitti:Tuli tuosta nimittäin mieleen, että eikös vihkiminen kirkossa ole mahdollista, vaikka kukaan läsnäolija ei kuuluisikaan kirkkoon? Vihkimisen hoitaa tuomari jne jne. Itse nimittäin pidän kirkkoja aivan uskomattoman upeina paikkoina, ja haluaisin kirkkohäät, vaikka minä sekä tuo toinen osapuoli olemme kummatkin niin sekasikiöpakanoita että huhhuh.

Korjatkaa jos olen väärässä!

Käsittääkseni avioliiton siunaaminen kirkossa on mahdollista, vaikkei kukaan läsnäolijoista kuuluisi kirkkoon. Vihkiminen sen sijaan edellyttää sitä, että parin molemmat osapuolet kuuluvat, perustunee jotenkin sille, että vihkiminenkin on jumalanpalvelus... Toki kirkkoon voi liittyä juuri ennen vihkimistä ja erota heti sen jälkeen.

Ja korjatkaa minuakin, jos olen väärässä

John Smith kirjoitti: No siis, tää yksi sekopäämimmi, jonka kanssa mulla oli lyhkäinen juttu tuossa loppukestä/alkusyksystä, antoi juuri kuulua itsestään. Ilmeisesti oli eilen mennyt taas poikki sen on/off-sulhasensa kanssa. Eikä neiti sitten malttanut odottaa päivääkään, kun jo viestittelemään ja soittelemaan mulle, että rakas, rakas, ota mut takas! Mutta en mä ota sitä hullua takaisin enää. Joten sanoin sille nää kuuluisat sanat, että mitä jos oltais VAAN kavereita. No se myöntyi siihen tai oli myöntyvinään, mutta kyllä elkeet oli sen suuntaiset, että ei se sille riitä. Lupasin tavata sen viikonloppuna, mutta toivottavasti en saa nyt mitään stalkeria niskoilleni. Tää mimmi kun on kaiken muun lisäksi oikeasti myös mt-ongelmainen.

Tapauksen tuntiessasi tiedät varmaan itse miten on parasta toimia ko. henkilön kanssa.

Eräällä miespuolisella kaverillani on täysin sekopäinen tyttökaveri, en voi edes naiseksi sanoa kun hänen käytöksensä on niin lapsellista. Kuvittelee jokaisesta kaverini naispuolisesta tuttavasta ties mitä, ja kaveripiirissä välejä onkin selvitelty moneen kertaan melko raivokkaasti.
Eräänä iltana, -siitä on jo aikaa-, tyttönen otti minuun yhteyttä ja syytti siitä, että olisin nainut hänen miehensä kanssa ja että olisin jättänyt vaatekappaleitani miehen luokse, vaikka en ole siellä koskaan edes käynyt( emme ole ns. kyläilytuttuja). Oman ukon kanssa hieman silmiä pyöriteltiin..

Tuolle tapaukselle piti varsin painokkaasti selvittää, että on pahasti väärässä ja että ongelma on hänen, uskoi kyllä. Lopulta kuitenkin on sääli, ettemme tuon mukavan kaverin kanssa ole oikein rohjenneet yhteyttä pitää, ettei pimu ratkea liitoksistaan. Kuulemma en ole ainoa miehen tuttu, joka on saanut niskaansa täysin yllättäen vastaavia syytöksiä..

Jos oma mieheni epäilisi minua teerenpelistä vieraiden kanssa, niin tutustuttaisin hänet niihin ihmisiin, joita ei vielä ole tavannut. Vaikka minulla on omat ystävät/ kaverit, niin en salaa ketään mieheltäni. Jos suhteissani olisi jotakin salattavaa tai kyseenalaista, ei niitä saisi olla ollenkaan.

Mulla on kans miespuolisia ystäviä, ei tosin monta, joiden kanssa käyn silloin tällöin syömässä ja juttelemassa henkeviä. Olemme tosi vanhoja kavereita, enkä aio koskaan luopua noista minulle tärkeistä hetkistä eikä ukkoni edes uneksisi että asiassa olisi mitään sopimatonta.

Avioliitto on kuin piiritetty linnoitus, ulkona olevat haluavat sisään ja sisällä olevat ulos.

- La Rochefoucault

Kyllähän avioliitto hieno idea on. Itse ainakin haluan joskus naimisiin ja vekaroita...ehkä tylsää ja tavallista, mutta varmasti myös antoisaa ja sisältöä elämään tulee rutkasti. Mun nainen ei vaan saa olla sitten liian vaativa mun tulojen suhteen vaan pitää digata mun luonteesta sitten

loneliness kirjoitti:Kyllähän avioliitto hieno idea on. Itse ainakin haluan joskus naimisiin ja vekaroita...ehkä tylsää ja tavallista, mutta varmasti myös antoisaa ja sisältöä elämään tulee rutkasti. Mun nainen ei vaan saa olla sitten liian vaativa mun tulojen suhteen vaan pitää digata mun luonteesta sitten

Vittumaisempaa se on jos muija on vaativa luonteen suhteen, kun tätä perusmulkkua luonnetta on huomattavasti hankalampi muuttaa paremmaksi kuin tuloja

Bombay kirjoitti:

loneliness kirjoitti:Kyllähän avioliitto hieno idea on. Itse ainakin haluan joskus naimisiin ja vekaroita...ehkä tylsää ja tavallista, mutta varmasti myös antoisaa ja sisältöä elämään tulee rutkasti. Mun nainen ei vaan saa olla sitten liian vaativa mun tulojen suhteen vaan pitää digata mun luonteesta sitten

Vittumaisempaa se on jos muija on vaativa luonteen suhteen, kun tätä perusmulkkua luonnetta on huomattavasti hankalampi muuttaa paremmaksi kuin tuloja

No khyl sä totta puhut. Luonne on mikä on ja särmät voi hiukan hioutua vuosien myötä tai sitten ei. Tulot muuttuu jos muuttuu mutta voin kertoa pienen salaisuuden tässä: eipä oo ikinä yli 1700 kuussa tullut meitsille...mutta älä kerro naisille.

^ja ^^ Hahah, jätkät, jos mä olisin viistoista vuotta nuorempi ja vapaa, niin mä voisin ainakin näitten minfokirjoittelujen perusteella harkita teitä molempia

Siis täydellistähän ei löydä koskaan, mutta niitä hyviä kakkosia toki.

nimim. yhden hyvän kakkosen jo löytänyt

Turjukka, mää oon kans täällä!

Avioliitto on kuin piiritetty linnoitus, ulkona olevat haluavat sisään ja sisällä olevat ulos.

On siellä sitten muutama linnoituksen sisällä, jotka ovat niin yksinkertaisia sieluja etteivät älyä haluta ulos ja heijaavat vain itseään ja hymyilevät typerästi.

Maybrick kirjoitti:

Avioliitto on kuin piiritetty linnoitus, ulkona olevat haluavat sisään ja sisällä olevat ulos.

On siellä sitten muutama linnoituksen sisällä, jotka ovat niin yksinkertaisia sieluja etteivät älyä haluta ulos ja heijaavat vain itseään ja hymyilevät typerästi.

Tähän sopii myös vertaus, jonka eräs läheiseni esitti armeija-ajastaan: on kuin tynnyrissä asuisi. Tynnyrissä on reikä, eikä lopulta kykene ajattelemaan mitään muuta kuin kaikkea sitä jumalaista, jonka siitä reiästä näkee. Kun sitten vihdoin saa mahdollisuuden päästä tynnyristä ulos, huomaa että pienestä reiästä on nähnytkin vain osan siitä jumalaisesta, joka sitten osoittautuukin helvetilliseksi. Ja sitten on kiire takaisin tynnyriin.

lonelinessille ja Bombaylle samat sanat, jotka maijakin tuossa jo etsitti. Täytyy kyllä myöntää, että joissakin rajatapauksissa miehen tulot saattaisivat vaikuttaa omaan mielipiteeseeni, mutta yleisestiottaen niin ei ole. Ammatinvalinnalla toki on väliä, mutta ei tulojen takia. En ole myöskään huomannut kenenkään naispuolisen ystäväni juoksevan tulojen perässä.

Useammin miehet kuvittelevat, että tuloilla on vaikutusta naisen tekemään valintaan. Ehkä joidenkin naisten mielestä onkin, mutta uskon että vähemmistössä ovat.