dazu kirjoitti: To Huhti 06, 2023 12:06 am
Melkoinen tapporaivon vallassa kirjoitettu vihakirjoitus.
...
Usein vielä lyödään tappouhkauksia päälle.
Jos täällä joku tappouhkauksia huuteli ja kok että ps äänestäjien tuskallista kuolemaa toivoi, niin se olit sinä. Katsopas tästä ketjusta sivu 6 ja oma kirjoituksesi; Se on ihan samaa kuin mitä SDP teki vuonna 1918 aloittaessaan sisällissodan.
- En moista kohtaloa tulisi edes ajatteleeksikaan poliittisille vastustajille. Heilläkin on täysi oikeus olla mitä ovat. Postauksesi kertovat kaiken sinun henkisestä tilastasi.
----------------------------
Mut joo, spekuloidaan tulevasta hallituksesta:
PS porukka on aivan kliimaksissa ja jakaa jo ministerin salkkuja. Saattavat jäädä kokonaan ilman.
Ai miksi? Nehän sai yli 20 pros äänistä. Juu, mutta kun sillä ei yksin eikä kaksin (kd) muodosteta yhtään mitään.
Kokoomuksen tavoite on enemmistöhallitus. Joko kok+ps+rkp+kd. Ei käy. RKP on nyt
Suomen valtapuolue ja he hyvin pitkälle sanelevat kenen kanssa tanssiin käyvät:
Rkp on nimittäin hallitusneuvotteluissa poikkeuksellisen vahvassa vaa’ankieliasemassa. Yhdeksän kansanedustajan puolue pystyy periaatteessa ratkaisemaan, tuleeko Suomeen kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama porvarihallitus vai kokoomuksen ja Sdp:n sinipuna.
Näin ollen Rkp saanee hallitusneuvotteluissa hyvin omia tavoitteitaan läpi. Ja jos vaatimuslistassa riittävän pitkälle mennään, voisihan se vaatia itselleen myös pääministerin paikkaa. Ainakin teoriassa.
RKP:ssä tunnetaan syvää inhoa perussuomalaisia kohtaan - kuten suomenkielisiä kohtaan ihan yleisestikin. Ei heitä kiinnosta jonkun Kainuun tai Savon asiat. Kuten ei savolaisiakaan kiinnosta ruotsinkielisen Pohjanmaan asiat.
Nyt tämä RKP:n inho voi muuttua lihaksi ja tilaisuus kunnolla näpäyttämiseen on just nyt! RKP voi asettaa omia vaatimuksiaan häpeämättä ja lataa pöytään sellaiset vaateet, että PS ei niitä voi hyväksyä, ei sitten millään (mieli tekisi koska hallitushimo, mutta siinä annettaisiin jo sen verran periksi, että kannatus sulaisi 5 pros samantien). Tässä kohtaa PS alkaa perääntyä neuvotteluista. Koville ottaa.
SDP on perinteisesti ollut kaksikielinen puolue ja heidän on helppo mukautua RKP:n vaatimuksiin. Yhteistä hallitushistoriaa on vuosikymmenten ajalta. Toki se, että SDP on nyt selkeästi enemmän vasemmalla kuin mitä se esim.
Jutta Urpilaisen aikana oli. SDP on kuitenkin yhä ja edelleen RKP:n kanssa samoilla linjoilla mm. pakkoruotsin ja humanitäärisen maahanmuuton kanssa. Työperäisessä on erilaisia katsantoja, niistä löytyy sopu.
KD haluaa hallitukseen ja sille olisi luvassa yksi salkku ja kyllä sitä vastaan joustetaan - tietysti, sillä KD:n painoarvo nousee hallituksessa vahvasti ja samalla se olisi oivallinen tilaisuus kasvattaa suosiotaan. Edes sen verran, että saisivat 2027 vaaleissa edes yhden paikan lisää.
Kokoomuksessa ollaan kahta mieltä. PS olisi monille se sopivampi vaihtoehto, mutta monille taasen ei. Nyt kun
Sanna Marin (sd) on väistymässä (hänellehän ollaan rakentamassa jo uraa Naton pääsihteerinä, EU komission johtajana ja kaiketi pian jo koko maailman kuningattarena).
- Ihmettelen kyllä suuresti kun katsoi meuhkaamistaan vaalitenteissä - agitaattorimaista, kuten Vihreiden
Osmo Soininvaara taannoin sanoi - että mikä ihmeen osaaminen ja ylivoimaisuus häneen on yht`äkkiä tullut. Aivan kuin koko maailma ihastelisi toimiaan ja oikeassa olemistaan. Miksi?
Joo, Marin poistuu, joten tuleva puoluejohto ottaa takapakkia hänen sanomisistaan ja lähtee hallitusneuvotteluihin vakavalla mielellä. Se tarkoittaa, että joustavat kokoomuksen suuntaan mm. talouskysymyksissä. Sopu löytyy, sillä myös SDP:ssä tunnetaan syvää inhoa fasisteja - kuten he sanovat perussuomalaisista - kohtaan ja että nyt demareilla on taas mahdollisuus näpäyttää näitä "fasisteja".
- Suomessahan ihminen on heti natsi ja fasisti jos se vastustaa haittamaahanmuuttoa ja irakilaisten raiskaajien saapumista Suomeen. Myös se, että myöntää ulkomaalaistaustaisten katujengien olemassaolon on merkki fasismista, kun taas konsensuksen kannalta olis paras vaieta koko asiasta. Se on kivapolitiikkaa ja se jos mikä on SDP:lle herkkua.
Joten. Mihin perussuomalaisia siis tarvitaan hallituksessa? Ei mihinkään. Ei ainakaan kokoomuksen, SDP:n ja RKP:n mielestä. KD:n mielestä kyllä, mutta vaikka kannatus on (lähes) sama kuin RKP:llä, niin KD:n sanomisten painoarvo on heihin nähden koko lailla olematon.
Vihreitä hallitukseen ei kaipaa nyt just kukaan. SDP tuntee vetoa vasemmistoliiton suuntaan, mutta ovat nyt sen verran nöyriä hallituskiimassaan, että eivät hiisku kokoomuksen suuntaan heistä yhtään mitään. Eivät halua ärsyttää.
Keskusta on nyt se outolintu. Ensin he olivat vasemmistohallituksessa edistämässä vasemmistolaista politiikkaa, (Huom! RKP sai olla ihan rauhassa vasemmiston käsikassarana, mutta Keskusta ei, joten RKP:lle sallitiin sielläkin se mitä Keskustalle ei, joka taasen kertoo RKP:n asemasta valtapuolueena), mutta nyt kun olisi mahdollisuus päästä toteuttamaan keskustalaista politiikkaa heille paremmin sopivassa oikeistohallituksessa, niin he luikkivat oppositioon vastustamaan oikeistolaista politikkaa yhdessä vasemmiston kanssa! - tämä ajatelma siis jos PS olisi yksi hallituspuolueista.
- Siksi PS:n puoluesihteerin
Arto Luukkosen möläytys, että vaaleissa PS antoi Keskustalle niskalaukauksen oli ihan onneton tokaisu, joka ajoi Keskustan hallitushaluja PS:n kanssa entistä vähemmälle ja asetti esteitä PS:n hallitustielle.
Näen hallituskaavailuissa vuoden 1987 ns. kassakaappisopimuksen makua. Jo nyt. RKP vetää ohjaksista, kokoomus saa aikas paljon tavoitteitaan läpi, SDP:n uusi johto myötäilee RKP:n antaessa tulitukea, joten sopu syntyy. KD on mukana vahvistamassa enemmistöhallitusta, niin päästään sillai niiku kivasti yli tuon maagisen luvun 100.
Lisäksi luvassa on eripurainen oppositio - aivan päinvastoin kuin mitä oli edellisellä vaalikaudella (2019-2023), jolloin kok ja ps olivat yhtää mieltä useistakin asioista ja tekivät välikysymyksiä tuon tuostakin. Nyt oppositiossa olisivat vas+vihr+ps, joten yhteistä ymmärrystä heidän kaikkien kesken ei tulisi mistään, koska mitään yhteistä ei olisi. Hallituksen rivit pysyisivät suorina. Vihreät ja vasemmistoliitto olisivat jostain eri mieltä, mutta se olisi hallitukselle yks hailee.
- Entä mihin jäi Liike Nyt? En lue heitä miksikään, sillä toimittaja
Sanna Ukkolan sanoin; he ovat jo nimestään lähtien antiteesi: Eivät liiku, eikä heidän aikansa ole nyt.
Esim. Työkansan sanomat on äärivasemmalla, noin vertailun vuoksi: