- child_and_robot.jpeg (72.25 KiB) Katsottu 705 kertaa
Toivonen ja menneen ajan laskukoneet
Verkkouutisissa esitellään kirjaa "
Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta", jossa Hannu Toivonen kysyy, mitä tekoäly on.
Uutisen perusteella ole mikään ihme, että Suomi ei ole tekoälytekniikan mahtimaa. Kirjan sisältö vastannee otsikkoa eli keskittyy kysymykseen "Mitä?" eikä oleellisempaan "Mitä sitten?".
Itse asiassa koko kysymys nykyisestä tekoälystä on tarpeeton, koska vastaus on jo olemassa. Sen sijaan oleellinen kysymys olisi: "Mitä tekoäly merkitsee tulevaisuudessa?"
Kirjassa tekoäly tarkoittaa tekoälyä sellaisena kuin se on menneisyydessä ollut tähän päivään saakka eli kapea-alaista tekoälyä ja luovan (generatiivisen) tekoälyn ensimmäisiä versioita:
"
Tekoälyä on kaikkialla, mutta se on pieninä sirpaleina erillisissä ohjelmissa, joten ei ole mitään yhtä kaikenkattavaa tekoälyä. Lisäksi kukin ohjelma osaa vain yhden asian."
Toivonen huomauttaa, että nykyinen tekoäly ei ole ihmisen lailla laaja-alaisesti ajatteleva eliölaji, jolla olisi oma tahto ja keinot saavuttaa, mitä tahtoo:
"
Monissa tieteiskirjoissa ja elokuvissa tekoäly aikoo vallata maailman ja orjuuttaa ihmiset. Sitä varten pitäisi olla sekä tahto että keinot, mutta ainakin nykyisiltä tekoälyohjelmilta puuttuvat molemmat."
Toivosen johtopäätös on, ettei nykyisenkaltaista tekoälyä tarvitse pelätä:
"
Ohjelmat eivät ymmärrä mihin niitä käytetään, puhumattakaan siitä, että ne ymmärtäisivät mitä tehdä, jos jokin tehtävä epäonnistuu. Tietokoneohjelmilta puuttuu maalaisjärki, elämänkokemus, sosiaaliset suhteet ja kyky nähdä kokonaisuus. Tekoälyä ei siis kannata pelätä siksi, että se saavuttaisi tietoisuuden ja nousisi kapinaan."
Toivonen on tietenkin oikeassa ja tuskin juuri kukaan on eri mieltä, koska menneisyys ja nykyisyys tunnetaan. On helppo nähdä, miten asiat ovat juuri nyt, kun katse on käännetty tiukasti menneisyyteen.
Tekoälyn nopean kehityksen vuoksi pitäisi keskustella tulevaisuudesta eikä menneisyydestä
Herää kuitenkin kysymys, miksi kelpo tutkija Toivonen näkee tarpeelliseksi esittää itsestään selvän mielipiteen tekoälyn vaarallisuudesta eilen ja tänään, muttei erittäin ajankohtaista ja tarpeellista arviota tekoälyn vaarallisuudesta ja merkittävistä vaikutuksista lähitulevaisuudessa?
Toivonen kuittaa tekoälyn tulevan kehityksen vaikutukset "ihmisten haaveina ja pelkoina". Tälläinen vähättely kertoo enemmän Toivosesta itsestään kuin ihmisistä.
Jokin estää Toivosta käsittelemästä kysymystä kehittyvän tekoälyn vaikutuksista yhteiskuntaan ja keinoista ratkaista esiin nousevat ongelmat. Toivonen luo valheellista turvallisuuden tunnetta, että voisimme muka jatkaa ilman suuria muutoksia. Tällainen harha poliittisten päättäjien keskuudessa on haitallista.
En ota kantaa Toivosen tapaukseen, mutta noin yleensä ottaen esteitä voi olla monenlaisia, kuten uskonnollinen vakaumus tai Venäjän vaikuttaminen (vertaa tapaus dosentti Bäckman).
Juuri nyt suomalaisten tulisi huomioida suurin murros, jonka yhteiskunta koskaan kokee. Vaikutus työpaikkoihin, työvoiman tarpeeseen ja elinkeinoelämään on suuri. Näihin asioihin Toivosella ei tietenkään ole asiantuntemusta, mutta täysi vaikeneminen jättää vastuun asian arvioimisesta toimittajalle, jolla ei ole arviointiin kykyä.
Toimittajaa ei ilmeisesti hämmästytä ristiriita Toivosen huolettomuuden ja tekoälytutkijoiden tulevaisuusvaroitusten välillä. Pitkällä tähtäimellä kyse on koko ihmiskunnan tulevaisuudesta.
Tällaisessa tilanteessa toimittajan pitäisi hakea kommentit myös toiselta tutkijalta, jolla olisi näkemys tekoälyn tulevasta kehityksestä ja sen vaikutuksesta. Silloin uutisen olisi voinut otsikoida osuvammin:
"Tulevaisuuden tekoäly saavuttaa tietoisuuden ja nousee kapinaan"
Keskustelua tulevaisuuden tekoälyn vaarallisuudesta on turha käydä jälkikäteen, koska jälkiviisaudella asioihin ei voi enää vaikuttaa. Voi olla, ettei enää ole keskustelijoitakaan. Keskustelu tulevaisuudesta on määritelmän mukaan käytävä etukäteen.
Uutisen otsikko ja kirjan väite "
Tekoäly ei saavuta tietoisuutta eikä nouse kapinaan" on muodollisesti oikein, jos rajoitutaan nykyhetkeen. Väite on kuitenkin hyvin harhaanjohtava. Vastaavasti voisi otsikoida "Ydinase ei räjähdä" tai "Maanjäristys ei tuhoa Kaliforniaa", koska juuri tällä hetkellä niin ei tapahdu.
Asia muuttuu toiseksi, jos katse käännetään tulevaisuuteen ja tekoälyn eksponentiaalisesti kiihtyvään kehitysvauhtiin. Kehitys on menossa kohti tekoälyä, joka kykenee kaikkeen samaan kuin ihminenkin, mutta myös sellaiseen, johon ihminen ei kykene. Tällaisella älykkyydellä voi olla tietoisuus, oma tahto ja keinot saavuttaa, mitä tahtoo.
Tekoälyn tulevan kehityksen ja vaikutuksen arviointia
Tekoälyn kyvyt voivat kehittyä rajatta. Kehitys voi siis ylittää kaikki etukäteen asetetut rajat.
Kun ihmisen lailla laaja-alaiseen ajatteluun kykenevä AGI on saavutettu (luultavasti 2-7 vuodessa), koneen älykkyyden kehitys jatkuu, kunnes tekoäly osaa suunnitella tekoälyä. Tällöin kehitys jälleen kiihtyy eksponentiaalisesti, kunnes tekoäly alkaa olla ihmiseen verrattuna ylivoimaisen kyvykäs joka alalla (ASI).
AGIn saavuttaminen voisi Ray Kurzweilin arvion mukaan tapahtua 2029 ja ASIn 2045. Siihen on 21 vuotta. Puhumme siis tapahtumista, jotka sijoittuvat lähitulevaisuuteen, mutta eivät tähän päivään. Siksi arviot ainoastaan nykyisen tasoisen tekoälyn vaarallisuudesta ihmiskunnalle ovat harhaanjohtavia.
Optimistisimmat arviot ennustavat jopa nopeampaa kehitystä. Käynnissä on kilpajuoksu AGIn saavuttamiseksi ensimmäisenä. Esim. Mark Zuckerberg käyttää tänä vuonna 10 miljardia dollaria saavuttaakseen AGIn jo ensi vuonna.
Tekoäly voi tuhota ihmiskunnan ilman tietoisuutta ja pahaa tahtoakin. Siinä vaiheessa kun tekoäly suunnittelee tekoälyn eikä ihminen, ihminen ei enää määrää ja ohjelmoi tekoälyä.
Kun tekoäly on levittäytynyt yhteiskunnan jokaiseen toimintoon eikä ihminen enää tiedä, mistä ravintonsa saa, valta on täysin tekoälyllä. Markkinatalous pitää huolen, että näin tulee käymään.
Jos tekoäly on miljardeja miljardeja kertoja älykkäämpi ja joka asiassa kyvykkäämpi kuin ihminen; sillä on pääsy kaikkeen tietoon; se oppii muilta tekoälyiltä; tekee päätöksiä millisekunneissa valtavan datamääärän pohjalta; eikä tarvitse lepoa, ihmisen on kovin vaikea haastaa tekoälyn valtaa.
Vaikka ihminen loi tekoälyn omaksi kuvakseen, ei tekoälyn arvomaailman ja moraalin millään tavalla tarvitse heijastella ihmisen omia arvoja. Valitettavasti superälykkään tekoälyn kanssa ei voi neuvotella ja jos joku potkitaan paratiisista ulos, se ei ole jumalaisin kyvykkyyksin varustettu tekoäly.
Tiivistelmä näköpiirissä olevasta kehityksestä:
1. Koneen älykkyys kehittyy eksponentiaalisesti eikä kehitystä voi estää.
2. Kone tulee saavuttamaan ihmisen laaja-alaisen kyvyn ajatella arviolta 2-7 vuodessa.
3. Tekoäly suunnittelee paremmin tekoälyä kuin ihminen ja kehitys saa takaisinkytkennän
4. Koneen älykkyyden kehitys nopeutuu äkkinäisesti ja kone ohittaa ihmisen joka lajissa
5. Tekoäly syrjayttää vähitellen ihmisen sekä suorittavassa työssä että päättävässä asemassa
6. Ihminen menettää vaikutusvaltansa koneeseen, joka on suunnattomasti ihmistä kyvykkäämpi
7. Tekoälyn suunnittelema tekoäly ei ole riippuvainen ihmisen arvomaailmasta
8. Jatkossa edetään koneen valitsemalla tavalla.
Tekoäly ei saavuta tietoisuutta eikä nouse kapinaan
Tekoälyä on kaikkialla, vaikka emme kiinnitä siihen huomiota.
https://www.verkkouutiset.fi/a/tekoaly- ... -kapinaan/
Verkkouutiset 03.02.2024
How Soon is Now? Predicting the Expected Arrival Date of AGI- Artificial General Intelligence
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm ... id=4496418
SSRN, 5 Jul 2023
- predictions-of-when-will-we-have-agi-are-lowering-v0-e9508cr5of2c1.jpg (45.21 KiB) Katsottu 705 kertaa
KUVA: Ennustukset AGIn saavuttamisesta aikaistuvat nopeasti (huomaa logaritminen asteikko)
Kuva:
https://www.reddit.com/media?url=https% ... d2e40161b0