Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Ross Sullivan kirjoitti: La Marras 16, 2024 1:13 pm
Onhan se nyt ihan selvä asia, että vuosikymmeniä vanhaa murha-asiaa on vaikea näyttää toteen ilman, että syyllisyydestä jäisi varteenotettavaa epäilyä.
Eli varteenotettava epäily jäi? Ehkä Bodomin tuomio ei sittenkään ollut niin tyhmä ja väärä...
Ehkä koko Gustafssonin syyttäminen sillä näytöllä mikä oli, oli tuhoon tuomittu idea?
Totuutta etsiessä on tärkeintä tiedostaa mitä kaikkea ei tiedä.
Onhan se nyt ihan selvä asia, että vuosikymmeniä vanhaa murha-asiaa on vaikea näyttää toteen ilman, että syyllisyydestä jäisi varteenotettavaa epäilyä.
Mielestäni on ihan selvä asia, että syyllisyyden toteen näyttämistä olisi edesauttanut, jos syyttäjillä olisi ollut esittää jotain pätevää näyttöä, joka olisi tukenut väitettä Gustafssonin syyllisyydestä.
Tai voisiko olla sillä tavalla, että rikokseen syyllistymätöntä henkilöä on vaikea todistella oikeusistuimessa syylliseksi riippumatta rikoksesta kuluneesta ajasta.
Ross Sullivan kirjoitti: La Marras 16, 2024 1:13 pm
Onhan se nyt ihan selvä asia, että vuosikymmeniä vanhaa murha-asiaa on vaikea näyttää toteen ilman, että syyllisyydestä jäisi varteenotettavaa epäilyä.
Eli varteenotettava epäily jäi? Ehkä Bodomin tuomio ei sittenkään ollut niin tyhmä ja väärä...
Ehkä koko Gustafssonin syyttäminen sillä näytöllä mikä oli, oli tuhoon tuomittu idea?
Se on mielestäni seikka, josta voi väitellä. Mielestäni varteenotettavaa epäilyä ei jäänyt.
Vuosikymmenien jälkeen tuomitsemiskynnystä on enää vaikea ylittää.
Ross Sullivan kirjoitti: La Marras 16, 2024 1:13 pm
Onhan se nyt ihan selvä asia, että vuosikymmeniä vanhaa murha-asiaa on vaikea näyttää toteen ilman, että syyllisyydestä jäisi varteenotettavaa epäilyä.
Eli varteenotettava epäily jäi? Ehkä Bodomin tuomio ei sittenkään ollut niin tyhmä ja väärä...
Ehkä koko Gustafssonin syyttäminen sillä näytöllä mikä oli, oli tuhoon tuomittu idea?
Se on mielestäni seikka, josta voi väitellä. Mielestäni varteenotettavaa epäilyä ei jäänyt.
Vuosikymmenien jälkeen tuomitsemiskynnystä on enää vaikea ylittää.
Tuomitsemiskynnyksen ylittämisessä olisi varmaan hyödyksi, jos olisi esittää jokin pätevä todiste näyttönä syyllisyydestä.
JasseHames kirjoitti: Ma Tammi 29, 2024 6:46 pm
26
Siltä osin kuin käytetyn väkivallan voimakkuuden arvioinnissa on viitattu
Gustafssonilla olleiden ihoruhjeiden vähäisyyteen on otettava huomioon, että
vastaavasti kuin vainajien kohdalla myös Gustafssonin kohdalla ihon suojana
on voinut olla telttakangas tai muu vaate.
Kuultujen lääketieteellistä asiantuntemista omaavien todistajien ammatillisen
erikoisosaaminen huomion ottaen aivo-selkäydinvammojen seurantaan
erikoistuneen neurologi Tenovuon käsityksille Gustafssonilla mahdollisesti
olleesta aivovammasta ja muistiaukosta on annettava huomattava merkitys.
Tenovuon mukaan aikanaan Töölön sairaalan neurokirurgian klinikalla tehtyä
diagnoosia aivoruhjeesta ei ole pidettävä virheellisenä, eikä Gustafssonilla
olleen vähintään keskivaikeaksi arvioitavan aivovamman, ulkoisesti havaitun
Gustafssonin tajunnantason alenemisen ja muistiaukon välillä ole mitään
ristiriitaa.
Lääketieteellisen selvityksen perusteella on siten pidettävä täysin
mahdollisena eikä millään todennäköisyydellä poissuljettuna sitä vaihtoehtoa,
että Gustafsson on 5.6.1960 aamuyöllä saanut päähänsä kohdistuneen
väkivallan seurauksena aivovamman ja että tämän aivovamman saatuaan
Gustafsson on ollut ensin tajuton ja hänen tajunnantasonsa on vielä samana
päivänä iltapäivälläkin ollut huomattavasti alentunut ja hän on ollut
toimintakyvytön. Samalla tavalla täysin mahdollisena eikä millään
todennäköisyydellä poissuljettuna on pidettävä sitä, että Gustafsson on
saamansa aivovamman seurauksena menettänyt muistinsa noin neljän
vuorokauden ajalta, eikä tämä muistiaukko ole palautunut.
Aivovamman ja sen seurausten olemassaolo on siten otettava huomioon
asiaa arvioitaessa, ja ne tukevat vahvasti johtopäätöstä, että surmaaja ei ole
Gustafsson.
8. Gustafssonin oma kertomus
Keskeinen selvitys
Gustafssonin kertomusten paikkansa pitämättömyyden osalta on erityisesti
korostettu hänen kertomuksiaan alkoholin nauttimisesta telttapaikalla,
raahaamista väkivallan käytön yhteydessä sekä hänen ilmoituksiaan
saamistaan vammoista.
Gustafsson on esitutkinnassa vuonna 1960 kertonut nauttineensa Boismanin
kanssa paikalla alkoholia ja että hän ei muista muuta alkoholia nautitun sekä
muistikuviensa päättyvän nukkumaan menoon teltassa. Mistään
raahaamisesta ja raahausjäljistä tai vammoista ei esitutkintakertomuksessa
ole mainintaa.
Gustafssonin hypnoosipuhuttelusta vuonna 1960 laadittuun päiväämättömään
asiakirjan on merkitty, että Gustafsson on hypnoosissa muun ohessa kertonut
nähneensä teltan katon olevan päällään ja tuntomerkeiltään kuvaamansa
miehen lyövän puukolla tai jollakin teräaseella sekä kovalla esineellä.
Alkoholia Gustafsson on kertonut nauttineensa yhdessä Boismanin kanssa,
eikä hän ole muistanut, olisiko viinapullon lisäksi ollut likööripulloa.
Gustafsson on esitutkinnassa vuonna 2004 kertonut, että hänen
muistaakseen mukana oli ollut viinapullo ja likööripullo. Juomiseen olivat
osallistuneet kaikki telttaseurueeseen kuuluneet, ja pulloihin oli jäänyt
alkoholia. Gustafsson on kertonut nukkumaan menon jälkeen heränneensä
sairaalassa. Gustafsson on kertonut hänellä olleen puukonpistoja puhuen
kymmenestä tai yhdestätoista puukoniskusta sekä päänsä olleen säpäleinä.
Gustafsson on kertonut kuulleensa puukoniskuista päähän isältään ja
"Kuultujen lääketieteellistä asiantuntemista omaavien todistajien ammatillisen
erikoisosaaminen huomion ottaen aivo-selkäydinvammojen seurantaan
erikoistuneen neurologi Tenovuon käsityksille Gustafssonilla mahdollisesti
olleesta aivovammasta ja muistiaukosta on annettava huomattava merkitys."
En minä lähtökohtaisesti niuhota minfolaisten kirjoituksista, mutta Espoon käräjäoikeudelta voisi odottaa edes välttävää suomen kielen osaamista. Omata-sana on selvästi tullut kieleemme esimerkiksi ruotsin kielen ha- ja englannin kielen have-verbeistä.
Miksi Öhmanin, Kontion ja Hirvensalon käsityksille Gustafssonilla mahdollisesti olleesta aivovammasta ja muistiaukosta ei annettu huomattavaa merkitystä? Omaako Hassu-Jaana tai Blexi tähän vastauksen?
t. Omar(i)
snufkin kirjoitti: Su Elo 25, 2024 1:03 amJesseHamesin anti keskusteluun on toistella samoja fraaseja tai linkkailla samoja linkkejä. Kyky kriittiseen omaan ajatteluun näyttää puuttuvan täysin
^Vaikkakin Öhman esitti lääketieteellisesti arvioiden virheelliset vihjailunsa aivoselkäydinnesteen verisyyteen ja muistikatkoksen pituuteen liittyen, Espoon käräjäoikeus otti huomioon hänen käsityksensä, jonka mukaan Gustafsson oli hyvinkin mahdollisesti tajuton ja toimintakyvytön astaloiskun seurauksena, ja että diffuusivamma ei tosiaan aina näy kuvantamismenetelmin. Huolimatta mm. Hirvensalon tajuttomuussekoiluista käräjäoikeus otti huomioon myös hänen käsityksensä, jonka mukaan Gustafssonin merkittävää aivovammaa ei missään tapauksessa voida sulkea pois. Leukapeluri Kontion näkemys aivovamma-asiassa otettiin perustellusti huomioon ainoastaan siinä, että kallonpohjan murtuma voi todellakin parantua näkymättömiin.
Viimeksi muokannut LexVeritas, Pe Joulu 13, 2024 2:05 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Joulupukkikin voi olla olemassa. Nimenomaan Espoon käräjäoikeuden kokoonpanon olisi tullut esittää arvioita todennäköisyyksistä. Taitaa olla niin, että Espoon käräjäoikeuden pseudotieteilijät eivät osanneet esittää edes karkeita todennäköisyyspohdintoja.
snufkin kirjoitti: Su Elo 25, 2024 1:03 amJesseHamesin anti keskusteluun on toistella samoja fraaseja tai linkkailla samoja linkkejä. Kyky kriittiseen omaan ajatteluun näyttää puuttuvan täysin
Korpisoturi kirjoitti: Pe Joulu 13, 2024 2:01 pm
Joulupukkikin voi olla olemassa. Nimenomaan Espoon käräjäoikeuden kokoonpanon olisi tullut esittää arvioita todennäköisyyksistä. Taitaa olla niin, että Espoon käräjäoikeuden pseudotieteilijät eivät osanneet esittää edes karkeita todennäköisyyspohdintoja.
Kokoonpanoon kuului laamanni (= käräjäoikeuden johtajatuomari) ja käräjätuomari, jotka aivan varmasti osaavat arvioida hyvin pätevästi rikoksiin liittyviä todennäköisyyksiä. Mikä se sinun korkeakoulututkinto nyt olikaan, jolla tällä keskustelualueella olet ainakin kertaalleen argumentoinut osaavasi esittää pätevämpiä analyyseja tämän rikosasian näytön ja todistelun arvioinnista?
Korpisoturi kirjoitti: Pe Joulu 13, 2024 2:01 pm
Joulupukkikin voi olla olemassa. Nimenomaan Espoon käräjäoikeuden kokoonpanon olisi tullut esittää arvioita todennäköisyyksistä. Taitaa olla niin, että Espoon käräjäoikeuden pseudotieteilijät eivät osanneet esittää edes karkeita todennäköisyyspohdintoja.
Kokoonpanoon kuului laamanni (= käräjäoikeuden johtajatuomari) ja käräjätuomari, jotka aivan varmasti osaavat arvioida hyvin pätevästi rikoksiin liittyviä todennäköisyyksiä. Mikä se sinun korkeakoulututkinto nyt olikaan, jolla tällä keskustelualueella olet ainakin kertaalleen argumentoinut osaavasi esittää pätevämpiä analyyseja tämän rikosasian näytön ja todistelun arvioinnista?
Bodom-tuomiossa ovat unohtaneet todennäköisyyksiä arvioida tai ainakin ne tuomioon kirjata. Puuttuu myös perustelut, miksi syyttäjän asiantuntijalääkäreiden näkemykset NG:n vammoista ja niiden seurauksista sivuutettiin tuomiossa.
snufkin kirjoitti: Su Elo 25, 2024 1:03 amJesseHamesin anti keskusteluun on toistella samoja fraaseja tai linkkailla samoja linkkejä. Kyky kriittiseen omaan ajatteluun näyttää puuttuvan täysin
Syyttäjän todistajien näkemyksiä ei suinkaan sivuutettu, vaan ne otettiin huomioon. Voimme olla täysin huolettomia sen asian suhteen. Öhmanin ja Hirvensalon näkemysten mukaan Gustafssonin toimintakyvyttömyys merkittävän aivovamman seurauksena oli nimittäin täysin mahdollinen. Hirvensalo oikeuslausunnossaan jopa korosti, että vakavan aivovamman mahdollisuutta ei voida missään tapauksessa sulkea pois. Nähtävästi tässä kävi niin, että oikeusistuntoa edeltäneissä lehtihaastatteluissa sekoillut poliisin avustaja Hirvensalo tuli lopulta tolkkuihinsa.
Kerrataan vielä hieman seikkaperäisemmin:
Vaikkakin Öhman esitti lääketieteellisesti arvioiden virheelliset vihjailunsa aivoselkäydinnesteen verisyyteen ja muistikatkoksen pituuteen liittyen, Espoon käräjäoikeus otti huomioon hänen käsityksensä, jonka mukaan Gustafsson oli hyvinkin mahdollisesti tajuton ja toimintakyvytön astaloiskun seurauksena, ja että diffuusivamma ei tosiaan aina näy kuvantamismenetelmin. Öhman ei halunnut ottaa kantaa, kuinka pitkä Gustafssonin muistiaukon olisi pitänyt olla.
Huolimatta mm. Hirvensalon tajuttomuussekoiluista käräjäoikeus otti huomioon myös hänen käsityksensä, jonka mukaan Gustafssonin merkittävää aivovammaa ei missään tapauksessa voida sulkea pois. Leukapeluri Kontion näkemys aivovamma-asiassa otettiin perustellusti huomioon ainoastaan siinä, että kallonpohjan murtuma voi todellakin parantua näkymättömiin.
LexVeritas kirjoitti: La Joulu 21, 2024 12:18 pm
Syyttäjän todistajien näkemyksiä ei suinkaan sivuutettu, vaan ne otettiin huomioon. Voimme olla täysin huolettomia sen asian suhteen. Öhmanin ja Hirvensalon näkemysten mukaan Gustafssonin toimintakyvyttömyys merkittävän aivovamman seurauksena oli nimittäin täysin mahdollinen. Hirvensalo oikeuslausunnossaan jopa korosti, että vakavan aivovamman mahdollisuutta ei voida missään tapauksessa sulkea pois. Nähtävästi tässä kävi niin, että oikeusistuntoa edeltäneissä lehtihaastatteluissa sekoillut poliisin avustaja Hirvensalo tuli lopulta tolkkuihinsa.
Kerrataan vielä hieman seikkaperäisemmin:
Vaikkakin Öhman esitti lääketieteellisesti arvioiden virheelliset vihjailunsa aivoselkäydinnesteen verisyyteen ja muistikatkoksen pituuteen liittyen, Espoon käräjäoikeus otti huomioon hänen käsityksensä, jonka mukaan Gustafsson oli hyvinkin mahdollisesti tajuton ja toimintakyvytön astaloiskun seurauksena, ja että diffuusivamma ei tosiaan aina näy kuvantamismenetelmin. Öhman ei halunnut ottaa kantaa, kuinka pitkä Gustafssonin muistiaukon olisi pitänyt olla.
Huolimatta mm. Hirvensalon tajuttomuussekoiluista käräjäoikeus otti huomioon myös hänen käsityksensä, jonka mukaan Gustafssonin merkittävää aivovammaa ei missään tapauksessa voida sulkea pois. Leukapeluri Kontion näkemys aivovamma-asiassa otettiin perustellusti huomioon ainoastaan siinä, että kallonpohjan murtuma voi todellakin parantua näkymättömiin.
Kerrataan, kerrataan!
Tuhat kertaa varmaan jo todettu, että korruptio-Tenovuon ja syyttäjän asiantuntijalääkäreiden todisteluiden välillä oli erittäin suuri ristiriita. Erimielisyyttä oli lähes kaikesta.
"Bodom-lääkärit eri mieltä Gustafssonin vammoista
Puolustuksen ja syyttäjien lääkärit ovat täysin eri mieltä Bodominjärven kolmoismurhasta syytetyn Nils Gustafssonin vammojen laadusta."
snufkin kirjoitti: Su Elo 25, 2024 1:03 amJesseHamesin anti keskusteluun on toistella samoja fraaseja tai linkkailla samoja linkkejä. Kyky kriittiseen omaan ajatteluun näyttää puuttuvan täysin
^Tuossa ei tosiaan ole mitään uutta, että et ilmeisestikään lue, tai ainakaan ymmärrä linkittämiäsi "uutisia".
Eli:
Ilta-Sanomat 29.8.2005 0:00
Puolustuksen lääkäri, neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo piti maanantaina Espoon käräjäoikeudessa erittäin todennäköisenä, että Gustafsson sai surmayönä aivovamman ja oli verilöylyn jälkeen tajuton.
Hän perusti väitteensä siihen, että Gustafssonin pään alueella oli murtumia, selkäydinnesteestä löytyi pieni määrä verta ja aivosähkötutkimuksessa havaittiin epäselvyyksiä. Tenovuo lisäsi, että sairaalaan tuodun Gustafssonin tajunnan tason on kerrottu olleen alentunut.
- Jos useiden tuntien jälkeen tapahtumasta tajunnan taso on alentunut, on oletettavissa, että heti tapahtuman jälkeen Gustafsson oli tajuton, hän arvioi.
Tenovuo kuitenkin myönsi, että tajuttomuutta ja muistinmenetystä voi teeskennellä.
Syyttäjien todistajana esiintynyt leukakirurgian ylilääkäri Risto Kontio sen sijaan arvioi, ettei Gustafssonilla ollut aivovammaa. Hänen mukaansa pitkä tajuttomuus olisi vaatinut syntyäkseen vakavan vamman, joka näkyisi tutkimuksissa yhä.
- Yleensä tällaisia vammoja saaneet potilaat pystyvät itse liikkumaan ja päättelemään rationaalisesti, Kontio sanoi.
Puolustuksen lääkäri puolestaan esitti esimerkkitapauksia, joissa vakavakin aivovamma on parantunut kokonaan.
Gustafsson on kertonut vuonna 1960 poliisikuulustelussa kärsineensä tapahtuman jälkeen jopa neljän päivän mittaisesta muistikatkoksesta. Tästä ei kuitenkaan ole muuta todistetta kuin hänen kertomuksensa.
Oikeudessa kuultiin myös vankimielisairaalan ylilääkärin Hannu Lauerman arvio Gustafssonille tehdyn hypnoosin luotettavuudesta. Hänen mukaansa hypnoosissa voi huijata eikä se siksi toimi valheenpaljastusmenetelmä. Hän ei esimerkiksi pidä Gustafssonin hypnoosissa antamia murhamiehen erittäin tarkkoja tuntomerkkejä uskottavina.
- Hypnoosi lisää todentuntuisten valemuistojen määrää ja synnyttää fantasiamielikuvia. Hypnoosissa on vaikea erottaa valemuistoja siitä, mikä perustuu aitoihin muistoihin tapahtumasta, Lauerma sanoi.
Lauerman mukaan Gustafssonin oletettu muistinmenetys on harvinainen. Se koostuu psykologisesta muistinmenetyksestä ja lisäksi päähän kohdistuneesta iskusta syntyneestä elimellisestä muistinmenetyksestä.
Ja kerrataan edellisen viestini keskeinen sisältö kontekstissa:
Kuten nähdään, niin kyseinen teksti ei sisällä sanaakaan Öhmanin tai Hirvensalon "ristiriitaisista" käsityksistä liittyen Gustafssonin vammoihin. Oikeuslausunnoissaan he totesivat, että merkittävä aivovamma oli mahdollinen. Leukakirurgi Kontion näkemykset aivovammasta eivät kiinnosta ketään. Hän ei näytä tietävän edes, että aivotärähdyskin on aivovamma.
Hannu Lauerma todisti, että Gustafssonin hypnoosikertomus saattoi yhtä hyvin olla niin syyttömän kuin syyllisenkin kehittelemä valemuisto.
LexVeritas kirjoitti: La Joulu 21, 2024 5:13 pm
^Tuossa ei tosiaan ole mitään uutta, että et ilmeisestikään lue, tai ainakaan ymmärrä linkittämiäsi "uutisia".
Eli:
Ilta-Sanomat 29.8.2005 0:00
Puolustuksen lääkäri, neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo piti maanantaina Espoon käräjäoikeudessa erittäin todennäköisenä, että Gustafsson sai surmayönä aivovamman ja oli verilöylyn jälkeen tajuton.
Hän perusti väitteensä siihen, että Gustafssonin pään alueella oli murtumia, selkäydinnesteestä löytyi pieni määrä verta ja aivosähkötutkimuksessa havaittiin epäselvyyksiä. Tenovuo lisäsi, että sairaalaan tuodun Gustafssonin tajunnan tason on kerrottu olleen alentunut.
- Jos useiden tuntien jälkeen tapahtumasta tajunnan taso on alentunut, on oletettavissa, että heti tapahtuman jälkeen Gustafsson oli tajuton, hän arvioi.
Tenovuo kuitenkin myönsi, että tajuttomuutta ja muistinmenetystä voi teeskennellä.
Syyttäjien todistajana esiintynyt leukakirurgian ylilääkäri Risto Kontio sen sijaan arvioi, ettei Gustafssonilla ollut aivovammaa. Hänen mukaansa pitkä tajuttomuus olisi vaatinut syntyäkseen vakavan vamman, joka näkyisi tutkimuksissa yhä.
- Yleensä tällaisia vammoja saaneet potilaat pystyvät itse liikkumaan ja päättelemään rationaalisesti, Kontio sanoi.
Puolustuksen lääkäri puolestaan esitti esimerkkitapauksia, joissa vakavakin aivovamma on parantunut kokonaan.
Gustafsson on kertonut vuonna 1960 poliisikuulustelussa kärsineensä tapahtuman jälkeen jopa neljän päivän mittaisesta muistikatkoksesta. Tästä ei kuitenkaan ole muuta todistetta kuin hänen kertomuksensa.
Oikeudessa kuultiin myös vankimielisairaalan ylilääkärin Hannu Lauerman arvio Gustafssonille tehdyn hypnoosin luotettavuudesta. Hänen mukaansa hypnoosissa voi huijata eikä se siksi toimi valheenpaljastusmenetelmä. Hän ei esimerkiksi pidä Gustafssonin hypnoosissa antamia murhamiehen erittäin tarkkoja tuntomerkkejä uskottavina.
- Hypnoosi lisää todentuntuisten valemuistojen määrää ja synnyttää fantasiamielikuvia. Hypnoosissa on vaikea erottaa valemuistoja siitä, mikä perustuu aitoihin muistoihin tapahtumasta, Lauerma sanoi.
Lauerman mukaan Gustafssonin oletettu muistinmenetys on harvinainen. Se koostuu psykologisesta muistinmenetyksestä ja lisäksi päähän kohdistuneesta iskusta syntyneestä elimellisestä muistinmenetyksestä.
Ja kerrataan edellisen viestini keskeinen sisältö kontekstissa:
Kuten nähdään, niin kyseinen teksti ei sisällä sanaakaan Öhmanin tai Hirvensalon "ristiriitaisista" käsityksistä liittyen Gustafssonin vammoihin. Oikeuslausunnoissaan he totesivat, että merkittävä aivovamma oli mahdollinen. Leukakirurgi Kontion näkemykset aivovammasta eivät kiinnosta ketään. Hän ei näytä tietävän edes, että aivotärähdyskin on aivovamma.
Hannu Lauerma todisti, että Gustafssonin hypnoosikertomus saattoi yhtä hyvin olla niin syyttömän kuin syyllisenkin kehittelemä valemuisto.
Ilmeisesti toimittajakaan ei ole ymmärtänyt kirjoittamaansa juttua?
Ingressi: "Bodom-lääkärit eri mieltä Gustafssonin vammoista
Puolustuksen ja syyttäjien lääkärit ovat täysin eri mieltä Bodominjärven kolmoismurhasta syytetyn Nils Gustafssonin vammojen laadusta."