Re: MITEN KAIKKI MENI (ketju 2)
Lähetetty: Ma Syys 12, 2016 11:22 pm
Huppumiehen poistumisajasta on täällä väännetty palstametreittäin. Itse en ole siihen juurikaan osallistunut, koska mielestäni tämä yksityiskohta on ollut toisarvoinen sen seikan rinnalla, että joku paikalta ylipäätään poistui. Nyt kun olen mielestäni hahmottanut tapahtumien vaiheet takkahuoneessa puhelun aikana, niin poistumistakin on pitänyt miettiä.
Esitän tässä päätelmäni lopputuloksen, joka sopii myös nauhan ääniin. Se on erilainen kuin turumurren ja sisotalon esittämät teoriat, ja esittää, että poistumisaika on häke-nauhan kohdassa 3:09. 17 sekuntia tappavan iskun jälkeen.
Murhaajan tarkan poistumisajan määrittäminen on ollut vaikeaa, koska se on perustunut kokonaan tytön kertomukseen, joka on paikoin ristiriitainen, eikä voine joka yksityiskohdassa pitää paikkaansa. Myös hänen sijaintinsa vaikuttaa suuresti siihen, mitä hän voi takkahuoneesta nähdä. On ihmetelty hänen tarinaansa, jossa hän käy kolme kertaa takkahuoneella (siis olohuoneessa katsomassa takkahuoneeseen) ja isä makaa kaksi kertaa maassa ja kolmannella kerralla hän näkee murhaajan poistuvan. Ja on tässä vaiheessa ”olohuoneen keskellä” ja näkee murhaajan selän. Tästä asemastahan hän ei voisi nähdä uhrista vilaustakaan.
Hän kuitenkin kiistämättä kirkaisee nähdessään kuolleen isänsä, josta tulee verta, mutta ei voi nähdä murhaajaa silloin, koska murhaajahan kulkisi vain muutaman metrin päästä hänen edestään jos tämä poistuisi kirkaisun aikana. Siis koska hän näkee huppumiehen poistuvan? Kirkaisun jälkeenkö? Tässä on kuitenkin ongelmansa, erityisesti, ettei kirkaisun jälkeen kuulu mitään poistumisääniä, yksittäistä tömähdystä (3:30) lukuun ottamatta. Lisäksi tyttö kertoo jo 3:41, että huppumies oli poistunut. Aikaa millekään ”kolmannelle käynnille” ei jää.
Amanda on puhelimessa/sen vieressä 1:35-2:42, joten huppumies ei voi poistua tänä aikana. Tätä aikaisemmin pahoinpitely on selvästi käynnissä, joten huppumiehen poistumista ei voi nähdä. Ainoa mahdollisuus olisi, mikäli murhaaja olisi joskus 1:20-1:30 välisenä aikana käynyt terassinovella hakemassa astalon vaikkapa ulkona olevan tuolin päältä, ja tyttö olisikin nähnyt tämän. Mutta ulos ei murhaaja kyllä olisi päässyt, korkeintaan napannut tuolilla olevan astalon. Melko epäuskottavaa, että tyttö olisi tämän kuvitellut ulosmenoksi, mutta kai jotenkin mahdollisuuksien rajoissa, mikäli murhaaja olisi kumartunut ulos rikotusta ikkunasta. Tämän jälkeen tyttö olisi nopeasti kääntynyt kohti keittiötä, josta Auer olisi hänet kutsunut puhelimeen, eikä murhaajan paluuta takkahuoneen perälle olisi havaittu. Näin tytön olisi täytynyt kaiken aikaa puhelimessa ollessaan luulla, että Jukka on yksin. Periaatteessa hänen repliikeistään voisi näin päätelläkin. Hän ei edes kuulusteluissa mitenkään mainitse sitä, että Auer olisi yrittänyt hyökätä murhaajan kimppuun, vaan sanoo tämän vain menneen katsomaan Jukkaa.
Tässä on vain se huono puoli, että miten hän sitten olisi välttänyt oikean poistumisen näkemisen, kun kirkuu 3:15 nähdessään kuolleen Jukan? Ehkä siten, että poistuminen olisi ollut 2:39 ja molemmat keittiössä niin etteivät näe terassille. Tämä olisi kyllä mahdollista, koska ainakin Auer on selkä päin, ja tyttökään tuskin terassin ovea tarkkailee. Mutta kun tämän jälkeen on vielä vaikka mitä kolinaa, ja Jukan pitäisi olla kuollut…
Toisaalta tyttö kertoo selvästi ja useaan kertaan, että näki Jukan lattialla ”toisella kerralla” ja poistumisen vasta viimeisellä. Miten tämä voisi olla mahdollista mitenkään? Jukka ei ole maannut lattialla häke-puhelun alussa tai sitä ennen, ellei hän sitten pyörtynyt kipushokista lattialle ja vasta puhelun alussa murhaaja jostain syystä nostaa hänet puolittain sängylle. Jos murhaaja olisi ollut takan katveessa tytön katsoessa, niin hän olisi voinut olla huomaamatta tätä.
Lisäksi hän ei kunnolla muista kirkaisuaan, mutta kertoo sitten, että näki Jukan ja paljon verta. Tämä on häke-puhelun ajassa 3:15, mutta edelleen on epäselvää, oliko tämä tytön tarkoittama ”toinen kerta” vai kolmas vai neljäs (neljän käynnin hän erikseen kieltää). Loogisinta olisi, että kirkaisukerta olisi toinen, eikä mitään muita kertoja edes olisi. On lisäksi huomattava, että Auerin mukaan tyttö saattoi puhelun jälkeen nähdä takkahuoneeseen. Hän olisi voinut tämän käynnin sekoittaa muihin, koska ei edes muistanut, että poliisit soittivat Auerille hätäpuhelun jälkeen.
Tytön liikkeistä ei ole Auerilla mitään muistikuvia, paitsi että hänen juostessaan takkahuoneesta etuovelle karkuun ennen puhelua, tyttö olisi ollut eteisessä vastassa. Auerin mukaan hän itse kävi olohuoneessa ja kuuli tappelun, ja sitten vasta meni soittamaan.
Joku tytön kertomuksessa ei kerta kaikkiaan täsmää. Ei ole tavallaan ihme, että näitä kertomuksia käytettiin Aueria vastaan ja ne saivat monet epäilemään Auerin kertomusta.
Tyttö on kertonut olleensa ”keskellä olkkarii” poistumisen nähdessään (ja tämä täsmää siihen, että hän on nähnyt poistujan selän), joten jos poistuminen on tytön puhelimesta lähdön jälkeen, poistumisen on pakko olla 2:50 jälkeen, että tyttö ylipäätään ehtisi olohuoneen keskelle (tuskin hän sinne saman tien lähtee). Se ei siis voisi olla jossain 2:42 aikoihin tämänkään seikan vuoksi. Lisäksi tyttö on kertonut tulleensa omasta huoneestaan katsomaan. Jos tämä on totta, hän olisi puhelimen annettuaan mennyt huoneeseensa. Jos hän sieltä lähtee pian olohuoneeseen, hän voisi hyvin olla olohuoneen keskellä 3:09 ja nähdä poistumisen. Tässä on vain näkemisen järjestys eri kuin hän itse on kertonut: ensin poistumisen näkeminen ja heti sen jälkeen uhrin näkeminen.
Turumurren mukaan:
Huppumies poistui sen jälkeen kun lapsi itse oli lähtenyt puhelimesta. Lapsi näki huppumiehen poistumisen sen jälkeen kun oli nähnyt isänsä lattialla verissään. Isän näkeminen ja huppumiehen poistuminen olivat heti peräperään. Isän näkeminen makaamassa lattialla verissään aiheutti sen hirvittävän rääkäisyn.
Mutta jos sittenkin poistumisen näkeminen olisi juuri ENNEN uhrin näkemistä? Se ratkaisisi ”kaikki” ongelmat!
Amandan kuuleminen 7.12.2006:
Kun kolmannen kerran tulin siihen makuuhuoneen lähelle, näin sen varkaan poistuvan ikkunasta ulos. Näin, että hänellä oli musta huppari päällään.
Tässä tyttö kertoo ihan selväsanaisesti, että tullessaan kolmannen kerran makuuhuoneen lähelle, näki murhaajan poistuvan. Kun nyt tiedetään, että 3:15 tyttö ainakin näkee makuuhuoneeseen, ja että 3:41 huppumies oli poistunut, ja että tyttö vakuutti, ettei ole käynyt paikalla neljää kertaa, on ”kolmannen kerran” oltava sekä poistumisen että isän näkemisen kerta. Tytön on oltava nähnyt isänsä poistumisen jälkeen, koska yhtä aikaa hän ei ole voinut nähdä sekä poistumista, että isäänsä. Kirkaisu kertoo isän näkemisen, siis poistumisen näkeminen on tätä ennen.
Poistumisaika 3:09 yhdistää tavallaan sekä sisotalon 2:42 että turumurren 3:30 ”parhaat puolet”: tyttö todellakin näkee isänsä vasta huppumiehen poistumisen jälkeen (mutta lähes yhtä aikaa), eli uskaltaa mennä olohuoneeseen, kun näkee huppumiehen poistuvan ensin. Toisaalta pystytään selittämään 2:42 jälkeen kuuluvat ulkopuolisen äänet ja ennen kaikkea uhrin valitus: hän ei kuolleena valittaisi, joten viimeinen isku on ollut pakko antaa 2:44 jälkeen. Toisaalta 3:09 poistuessa murhaajan ei tarvitse ”viivytellä” paikalla yhtään, vaan surmaiskun jälkeen on terassilla 17 sekunnin päästä, mikä on aivan luonteva suoritus. Sopivat poistumiskolinat kuullaan.
Ei myöskään tarvitse melko väkinäisesti selittää sitä, että kirkaisun ja puhelimen viereen palaamisen välisen 10sek aikana huppumies poistui, ja mahduttaa tähän jotain tytön ”käymistä” vielä. Jos poistuminen on 3:30, niin tyttö kommentoi sitä jo 3:41. Miten tähän mahtuu omassa huoneessa käynti tai edes olohuoneen keskellä seisominen, koska tyttö tuskin (eikä äänistäkään päätellen) jäi olohuoneeseen 15 sekunniksi kirkaisunsa jälkeen? Kirkaisun jälkeen tyttö olisi hyvin todennäköisesti tullut heti visusti Auerin lähelle, eikä suinkaan enää minnekään olohuoneen keskelle palannut seisomaan ja vajaan 10sek myöhemmin vaisusti kertomaan murhaajan poistumisesta. Lisäksi 3:15 (kirkaisu) ja 3:30 (turumurren olettama poistuminen) välissä ei kuulu ainuttakaan kolahdusta tai ääntä, joka voisi liittyä poistumiseen. Tämä viittaa vahvasti, ettei poistuminen voinut tapahtua tässä kohtaa, vaan talossa oli jo hiljaista. Yksittäinen kolahdus 3:30 kuului ulkoa, tai sitten aiheutui jotenkin Auerista/lapsista.
Jos huppumies poistuu 3:09 ei tarvita takan katveita selittämään, miksei huppumiestä näkynyt tytön kirkuessa. Huppumiestä ei näkynyt, koska hän jo poistui (vaikkakin takan katve on suuri ja mahdollistaisi kyllä sen, että paikalla yhä joku olisi eikä tyttö tätä näkisi). Tietenkään tämä teoria ei selitä tytön ristiriitaisia kertomuksia monista takkahuonekäynneistä, joissa lähes kaikissa sijoitetaan huppumiehen poistuminen isän näkemisen jälkeen. Uskon että tilanteen sekavuus, kesken unien herättäminen ja perinpohjainen järkytys, minkä tyttö koki, on nämä muistikuvat sumentanut niin, ettei niiden järjestys ole pysynyt mielessä. Lisäksi jankuttavat, samoja asioita yhä uudelleen kertaavat kysymykset sekoittavat tytön kertomusta. Kuulustelija ei pysy lapsen tarinan perässä, ja lopulta sekoittaa tytön itsensäkin. Eihän tyttö muista edes sitä, että poliisit soittivat Auerille, vaikka poliisien mukaan saattoi jopa itse vastata, tai ainakin hänen ääntään kuului. Eihän Auerkaan tahtonut edes muistaa, että poliisi soitti hänelle, vaan jossain kuulustelussa muisteli suurin piirtein, että yhtä puhelua puhui koko ajan. Järkytys pyyhkii mielestä asioita, jotka eivät sillä hetkellä ole tärkeitä.
Perusperiaatteen pitäisi aina olla, että ihmiset muistavat väärin, mutta äänet ja jäljet ovat faktoja. Ihmisten kertomusten on pakko olla vääriä, mikäli ne eivät sovi faktoihin. Jos joku ääni kuuluu tietyllä hetkellä, asia tapahtuu sillä samalla hetkellä, eikä eri aikaan, vaikka joku todistaja jälkikäteen muistelisikin niin. Silminnäkijöiden todistuksiin on hyvin harvoin luottamista pienissä yksityiskohdissa.
Esitän tässä päätelmäni lopputuloksen, joka sopii myös nauhan ääniin. Se on erilainen kuin turumurren ja sisotalon esittämät teoriat, ja esittää, että poistumisaika on häke-nauhan kohdassa 3:09. 17 sekuntia tappavan iskun jälkeen.
Murhaajan tarkan poistumisajan määrittäminen on ollut vaikeaa, koska se on perustunut kokonaan tytön kertomukseen, joka on paikoin ristiriitainen, eikä voine joka yksityiskohdassa pitää paikkaansa. Myös hänen sijaintinsa vaikuttaa suuresti siihen, mitä hän voi takkahuoneesta nähdä. On ihmetelty hänen tarinaansa, jossa hän käy kolme kertaa takkahuoneella (siis olohuoneessa katsomassa takkahuoneeseen) ja isä makaa kaksi kertaa maassa ja kolmannella kerralla hän näkee murhaajan poistuvan. Ja on tässä vaiheessa ”olohuoneen keskellä” ja näkee murhaajan selän. Tästä asemastahan hän ei voisi nähdä uhrista vilaustakaan.
Hän kuitenkin kiistämättä kirkaisee nähdessään kuolleen isänsä, josta tulee verta, mutta ei voi nähdä murhaajaa silloin, koska murhaajahan kulkisi vain muutaman metrin päästä hänen edestään jos tämä poistuisi kirkaisun aikana. Siis koska hän näkee huppumiehen poistuvan? Kirkaisun jälkeenkö? Tässä on kuitenkin ongelmansa, erityisesti, ettei kirkaisun jälkeen kuulu mitään poistumisääniä, yksittäistä tömähdystä (3:30) lukuun ottamatta. Lisäksi tyttö kertoo jo 3:41, että huppumies oli poistunut. Aikaa millekään ”kolmannelle käynnille” ei jää.
Amanda on puhelimessa/sen vieressä 1:35-2:42, joten huppumies ei voi poistua tänä aikana. Tätä aikaisemmin pahoinpitely on selvästi käynnissä, joten huppumiehen poistumista ei voi nähdä. Ainoa mahdollisuus olisi, mikäli murhaaja olisi joskus 1:20-1:30 välisenä aikana käynyt terassinovella hakemassa astalon vaikkapa ulkona olevan tuolin päältä, ja tyttö olisikin nähnyt tämän. Mutta ulos ei murhaaja kyllä olisi päässyt, korkeintaan napannut tuolilla olevan astalon. Melko epäuskottavaa, että tyttö olisi tämän kuvitellut ulosmenoksi, mutta kai jotenkin mahdollisuuksien rajoissa, mikäli murhaaja olisi kumartunut ulos rikotusta ikkunasta. Tämän jälkeen tyttö olisi nopeasti kääntynyt kohti keittiötä, josta Auer olisi hänet kutsunut puhelimeen, eikä murhaajan paluuta takkahuoneen perälle olisi havaittu. Näin tytön olisi täytynyt kaiken aikaa puhelimessa ollessaan luulla, että Jukka on yksin. Periaatteessa hänen repliikeistään voisi näin päätelläkin. Hän ei edes kuulusteluissa mitenkään mainitse sitä, että Auer olisi yrittänyt hyökätä murhaajan kimppuun, vaan sanoo tämän vain menneen katsomaan Jukkaa.
Tässä on vain se huono puoli, että miten hän sitten olisi välttänyt oikean poistumisen näkemisen, kun kirkuu 3:15 nähdessään kuolleen Jukan? Ehkä siten, että poistuminen olisi ollut 2:39 ja molemmat keittiössä niin etteivät näe terassille. Tämä olisi kyllä mahdollista, koska ainakin Auer on selkä päin, ja tyttökään tuskin terassin ovea tarkkailee. Mutta kun tämän jälkeen on vielä vaikka mitä kolinaa, ja Jukan pitäisi olla kuollut…
Toisaalta tyttö kertoo selvästi ja useaan kertaan, että näki Jukan lattialla ”toisella kerralla” ja poistumisen vasta viimeisellä. Miten tämä voisi olla mahdollista mitenkään? Jukka ei ole maannut lattialla häke-puhelun alussa tai sitä ennen, ellei hän sitten pyörtynyt kipushokista lattialle ja vasta puhelun alussa murhaaja jostain syystä nostaa hänet puolittain sängylle. Jos murhaaja olisi ollut takan katveessa tytön katsoessa, niin hän olisi voinut olla huomaamatta tätä.
Lisäksi hän ei kunnolla muista kirkaisuaan, mutta kertoo sitten, että näki Jukan ja paljon verta. Tämä on häke-puhelun ajassa 3:15, mutta edelleen on epäselvää, oliko tämä tytön tarkoittama ”toinen kerta” vai kolmas vai neljäs (neljän käynnin hän erikseen kieltää). Loogisinta olisi, että kirkaisukerta olisi toinen, eikä mitään muita kertoja edes olisi. On lisäksi huomattava, että Auerin mukaan tyttö saattoi puhelun jälkeen nähdä takkahuoneeseen. Hän olisi voinut tämän käynnin sekoittaa muihin, koska ei edes muistanut, että poliisit soittivat Auerille hätäpuhelun jälkeen.
Tytön liikkeistä ei ole Auerilla mitään muistikuvia, paitsi että hänen juostessaan takkahuoneesta etuovelle karkuun ennen puhelua, tyttö olisi ollut eteisessä vastassa. Auerin mukaan hän itse kävi olohuoneessa ja kuuli tappelun, ja sitten vasta meni soittamaan.
Joku tytön kertomuksessa ei kerta kaikkiaan täsmää. Ei ole tavallaan ihme, että näitä kertomuksia käytettiin Aueria vastaan ja ne saivat monet epäilemään Auerin kertomusta.
Tyttö on kertonut olleensa ”keskellä olkkarii” poistumisen nähdessään (ja tämä täsmää siihen, että hän on nähnyt poistujan selän), joten jos poistuminen on tytön puhelimesta lähdön jälkeen, poistumisen on pakko olla 2:50 jälkeen, että tyttö ylipäätään ehtisi olohuoneen keskelle (tuskin hän sinne saman tien lähtee). Se ei siis voisi olla jossain 2:42 aikoihin tämänkään seikan vuoksi. Lisäksi tyttö on kertonut tulleensa omasta huoneestaan katsomaan. Jos tämä on totta, hän olisi puhelimen annettuaan mennyt huoneeseensa. Jos hän sieltä lähtee pian olohuoneeseen, hän voisi hyvin olla olohuoneen keskellä 3:09 ja nähdä poistumisen. Tässä on vain näkemisen järjestys eri kuin hän itse on kertonut: ensin poistumisen näkeminen ja heti sen jälkeen uhrin näkeminen.
Turumurren mukaan:
Huppumies poistui sen jälkeen kun lapsi itse oli lähtenyt puhelimesta. Lapsi näki huppumiehen poistumisen sen jälkeen kun oli nähnyt isänsä lattialla verissään. Isän näkeminen ja huppumiehen poistuminen olivat heti peräperään. Isän näkeminen makaamassa lattialla verissään aiheutti sen hirvittävän rääkäisyn.
Mutta jos sittenkin poistumisen näkeminen olisi juuri ENNEN uhrin näkemistä? Se ratkaisisi ”kaikki” ongelmat!
Amandan kuuleminen 7.12.2006:
Kun kolmannen kerran tulin siihen makuuhuoneen lähelle, näin sen varkaan poistuvan ikkunasta ulos. Näin, että hänellä oli musta huppari päällään.
Tässä tyttö kertoo ihan selväsanaisesti, että tullessaan kolmannen kerran makuuhuoneen lähelle, näki murhaajan poistuvan. Kun nyt tiedetään, että 3:15 tyttö ainakin näkee makuuhuoneeseen, ja että 3:41 huppumies oli poistunut, ja että tyttö vakuutti, ettei ole käynyt paikalla neljää kertaa, on ”kolmannen kerran” oltava sekä poistumisen että isän näkemisen kerta. Tytön on oltava nähnyt isänsä poistumisen jälkeen, koska yhtä aikaa hän ei ole voinut nähdä sekä poistumista, että isäänsä. Kirkaisu kertoo isän näkemisen, siis poistumisen näkeminen on tätä ennen.
Poistumisaika 3:09 yhdistää tavallaan sekä sisotalon 2:42 että turumurren 3:30 ”parhaat puolet”: tyttö todellakin näkee isänsä vasta huppumiehen poistumisen jälkeen (mutta lähes yhtä aikaa), eli uskaltaa mennä olohuoneeseen, kun näkee huppumiehen poistuvan ensin. Toisaalta pystytään selittämään 2:42 jälkeen kuuluvat ulkopuolisen äänet ja ennen kaikkea uhrin valitus: hän ei kuolleena valittaisi, joten viimeinen isku on ollut pakko antaa 2:44 jälkeen. Toisaalta 3:09 poistuessa murhaajan ei tarvitse ”viivytellä” paikalla yhtään, vaan surmaiskun jälkeen on terassilla 17 sekunnin päästä, mikä on aivan luonteva suoritus. Sopivat poistumiskolinat kuullaan.
Ei myöskään tarvitse melko väkinäisesti selittää sitä, että kirkaisun ja puhelimen viereen palaamisen välisen 10sek aikana huppumies poistui, ja mahduttaa tähän jotain tytön ”käymistä” vielä. Jos poistuminen on 3:30, niin tyttö kommentoi sitä jo 3:41. Miten tähän mahtuu omassa huoneessa käynti tai edes olohuoneen keskellä seisominen, koska tyttö tuskin (eikä äänistäkään päätellen) jäi olohuoneeseen 15 sekunniksi kirkaisunsa jälkeen? Kirkaisun jälkeen tyttö olisi hyvin todennäköisesti tullut heti visusti Auerin lähelle, eikä suinkaan enää minnekään olohuoneen keskelle palannut seisomaan ja vajaan 10sek myöhemmin vaisusti kertomaan murhaajan poistumisesta. Lisäksi 3:15 (kirkaisu) ja 3:30 (turumurren olettama poistuminen) välissä ei kuulu ainuttakaan kolahdusta tai ääntä, joka voisi liittyä poistumiseen. Tämä viittaa vahvasti, ettei poistuminen voinut tapahtua tässä kohtaa, vaan talossa oli jo hiljaista. Yksittäinen kolahdus 3:30 kuului ulkoa, tai sitten aiheutui jotenkin Auerista/lapsista.
Jos huppumies poistuu 3:09 ei tarvita takan katveita selittämään, miksei huppumiestä näkynyt tytön kirkuessa. Huppumiestä ei näkynyt, koska hän jo poistui (vaikkakin takan katve on suuri ja mahdollistaisi kyllä sen, että paikalla yhä joku olisi eikä tyttö tätä näkisi). Tietenkään tämä teoria ei selitä tytön ristiriitaisia kertomuksia monista takkahuonekäynneistä, joissa lähes kaikissa sijoitetaan huppumiehen poistuminen isän näkemisen jälkeen. Uskon että tilanteen sekavuus, kesken unien herättäminen ja perinpohjainen järkytys, minkä tyttö koki, on nämä muistikuvat sumentanut niin, ettei niiden järjestys ole pysynyt mielessä. Lisäksi jankuttavat, samoja asioita yhä uudelleen kertaavat kysymykset sekoittavat tytön kertomusta. Kuulustelija ei pysy lapsen tarinan perässä, ja lopulta sekoittaa tytön itsensäkin. Eihän tyttö muista edes sitä, että poliisit soittivat Auerille, vaikka poliisien mukaan saattoi jopa itse vastata, tai ainakin hänen ääntään kuului. Eihän Auerkaan tahtonut edes muistaa, että poliisi soitti hänelle, vaan jossain kuulustelussa muisteli suurin piirtein, että yhtä puhelua puhui koko ajan. Järkytys pyyhkii mielestä asioita, jotka eivät sillä hetkellä ole tärkeitä.
Perusperiaatteen pitäisi aina olla, että ihmiset muistavat väärin, mutta äänet ja jäljet ovat faktoja. Ihmisten kertomusten on pakko olla vääriä, mikäli ne eivät sovi faktoihin. Jos joku ääni kuuluu tietyllä hetkellä, asia tapahtuu sillä samalla hetkellä, eikä eri aikaan, vaikka joku todistaja jälkikäteen muistelisikin niin. Silminnäkijöiden todistuksiin on hyvin harvoin luottamista pienissä yksityiskohdissa.
