Gustafssonin vammat

[skoone]

[quote="Sariola

Ansioitumalla jollakin alalla erityisen merkittävällä tavalla. Silloin voidaan myöntää tohtorin arvonimi, ilman muodollisia tutkintoja. Vähän samaan tapaan kuin valtioneuvos, vuorineuvos, tai kauppaneuvos. Siitä vain ansioitumaan! [/quote]


Tohtorin arvonimeä ei taideta kyllä myöntää, mutta kunniatohtorin arvonimi kyllä.

[groot]

^Miksi täällä ei ole edes ignoretoimintoa?

Voit aivan vapaasti ignoroida itsesi pois eli olla kukematta palstaa

[groot]

töitä tekevä lekuri on saattanut väitellä ja olla siis tohtori. Ja sitten hän voi olla mukana jossakin tutkimusryhmässä ja on julkaissut tutkimusraportteja (yleensä muiden kanssa yhteisjulkaisuna) ja saanut dosentin oppiarvon...´

Kaikilla on sama aika kaytettavissa eli eikos tama tutkimusryhmissa olo tai opettaminen ole poissa potilastyosta?

Tama siis yleisena esimerkkina siita, etta kaikkeen aika ei riita ja opettaminen ja tutkimustoiminta tms. on aina pois jostain.

[konsta]

Mielestäni ylläpito voisi ottaa ainakin kantaa asiaan. Bodomissa keskustelu painottuu juuri siihen, mikä totta ja mikä ei. Siinkin olisi jo melkoinen urakka, eli seuloa tosiasiat tiedetystä materiaalista. Koko homasta tulee toivoton, jos tietty porukka suoltaa paltastalle jatkuvasti valheita.

[groot]

, jos tietty porukka suoltaa paltastalle jatkuvasti valheita.

Kirjoittaa mies, jolta loytyy viestihistoriasta selvia valheita kuten se vaite, etta kaikkien uhrien vammat oli tehty matalaenergisella vakivallalla......

Tama patee ainoastaan Gustafssoniin, silla muiden vammat tuotettiin korkeaenergisella vakivallalla, todennakoisesti kivella.

Nama kummatkin eli puukko ja raskas astalo (kivi?) eivat aiheuttaneet Gustafssonin vammoja.

Viela kerran Kontion ja Hassisen todistus(mtv3.fi)
Kontio on lahimpana sita asiantuntemusta, jota tassa tarvitaan. Seuraava lainaus mtv3.fi:
-------------------
Neurokirurgian erikoislääkäri Risto Kontio oli tutustunut Nils Gustafssonin vammoista kertoviin asiakirjoihin. Kontion mukaan vammat ovat matalaenergisia, sellaisia joita voi aiheuttaa omin lihasvoimin, nyrkiniskuilla tai potkuilla.

- Todennäköisesti tässä on tarvittu pari-kolme nyrkiniskua. Koska vammat ovat kasvojen vasemmalla puolella, tekijä on ollut oikeakätinen. Tämän tyyppinen vamma ei aiheuta yleensä minkäänlaista toimintakyvyttömyyttä, Kontio totesi.

Kontion mukaan Gustafssonin mahdollinen aivoruhje on epätodennäköinen.

- Tällaisesta pahoinpitelystä ei yleensä seuraa aivovammaa. Suomalaistutkimuksen mukaan 1-2 prosentissa matalaenergisen pahoinpitelyn aiheuttamissa vammoissa syntyy aivotärähdys tai aivoruhje.

Hassisen todistus:
Hassisen mukaan Gustafssonilla ei ollut mitään hengenvaaraa.

- Hänen tajunnantilansa oli alentunut. Jos potilas on tajuton, hän ei reagoi mitenkään. Stupor-tila on pikkaisen ylempi taso kuin tajuttomuus. Hassisen käsityksen mukaan heikkoon reagointiin vaikutti enemmän alentunut tajunnantaso kuin leukamurtuma

[konsta]

, jos tietty porukka suoltaa paltastalle jatkuvasti valheita.

Kirjoittaa mies, jolta loytyy viestihistoriasta selvia valheita kuten se vaite, etta kaikkien uhrien vammat oli tehty matalaenergisella vakivallalla......

Veikkanpa nyt Groot, ettet edes tiedä, mitä näillä energia-määritteillä tarkoitetaan. Vai tiedätkö?

[groot]

Veikkanpa nyt Groot, ettet edes tiedä, mitä näillä energia-määritteillä tarkoitetaan. Vai tiedätkö?

Totta puhut. Kerrotko mita niilla tarkoitetaan?

[konsta]

Veikkanpa nyt Groot, ettet edes tiedä, mitä näillä energia-määritteillä tarkoitetaan. Vai tiedätkö?

Totta puhut. Kerrotko mita niilla tarkoitetaan?

Yritetgään. Oikeudessa annettiin pyynnöstä yksi havainnollistava esimerkki mataenergisyydestä: putoaminen alle kahdesta metristä. Se on myös yleisin yksittäinen syy kuolemaan johtavissa työtapaturmissa.

Matala- ja suurienergisyys ovat kuitenkin ortopedisia määreitä, koska ulkoista energiaa harvoin pystytään laskemaan tai arvioimaan. Suurienergisessä vammassa ovat luut pirstaloituneet siten, ettei niiden korjaaminen enää ole mahdollista perinteisillä menetelmillä. Toivottavasti tämä nyt meni edes sinnepäin, siitä on jo aikaa, kun tuo tuli kaivettua.

[skoone]

[Matala- ja suurienergisyys ovat kuitenkin ortopedisia määreitä, koska ulkoista energiaa harvoin pystytään laskemaan tai arvioimaan.

Olen joskus miettinyt sitä, että jos uhrit, esim ATM ja NG olisivat seisoneet silloin kuin heitä iskettiin jollakin astalolla, niin pidempään NGiin osui vähemmän energinen lyönti, koska matka oli pitempi, siis esim. verrattuna ATMeen. Osasinkohan selittää?

[skoone]

töitä tekevä lekuri on saattanut väitellä ja olla siis tohtori. Ja sitten hän voi olla mukana jossakin tutkimusryhmässä ja on julkaissut tutkimusraportteja (yleensä muiden kanssa yhteisjulkaisuna) ja saanut dosentin oppiarvon...´

Kaikilla on sama aika kaytettavissa eli eikos tama tutkimusryhmissa olo tai opettaminen ole poissa potilastyosta?
.

Se tutkimustyö saattaa olla sidoksissa juuri potilastyöhön. Ja itsekin tutkijana toimineena tiedän, että tutkija kirjoittaa tutkimustyötään kun toiset lomailee tai viettää vapaa-aikaa, siis myös iltaisin ja viikonloppuisin.

[konsta]

Muistaakseni oikeudessa todettiin, että esim 50km/h törmäysnopeus aiheuttaisi suurienergisiä vammoja. Näppituntumalla porukassa arvoimme, että jo alle 20 km/h tunnissa tärmäysenergian kohdistuessa päähän, olisi riittävä energia aiheuttamaan kuoleman, kunhan törmäävä massa on riittävän iso, eikä pää pääse antamaan periksi. Esim 10kg kiven pudottaminen 1,5 metrin korkeudesta, kiihtyvyys saavuttaisi noin 20km/h.

Nämä ovat tietenkin arvoita, joita tehtiin aikoinaan onnettomuusteoriaa pohdiskeltaessa. Todellisuudessa en pysty varmuudella väittämään, että muiden kuin Nilsin vammat olisivat matalaenergisia, vaikka sitä olenkin epäillyt.

Pointti vain oli siinä, että esim syyttäjän lääkärit Nissen kohdalla erityisesti korostivat matalaenergisyyttä, vaikka se ei kerro sinänsä vamman vakavuudesta mitään, mutta suurelle yleisölle se viestittää erittä kevyistä iskuista, joilla ei aiheuteta vavavia vammoja.

[konsta]

Kun Sariola, Konsta, ja keitä teitä taas onkaan, huudatte kitapurje navassanne roikkuen Tenuvuon nimeen, niin pankaas sitten tietoa siitä, milloin Tenovuo on ollut sairaalassa käytännön tekemässä työtä, eli potilaiden hoitamista harjoittamassa.

Meillähän ei ole tässä erityistä todistustaakkaa, koska väitteet tulevat teidän ryhmältänne(team: Awa, Hessu ja Groot)


Mutta jos teitä oikeasti kiinnostaa, niin postia vain menemään:

[email protected]

[_____]

Voit aivan vapaasti ignoroida itsesi pois eli olla kukematta palstaa

En olisi ignoroinut sinua oi mussukkani, tykkään lukea säännöllisin väliajoin sitä ns täyttä paskaa, mitä suollat. Nykyisin onneksi harvemmin.

[konsta]

Aivoruhjeen, sekä kallonpohjamurtuma pystytään nykyaikaisin laittein havaitsemaan vuosienkin jälkeen ja sitäpaitsi aivoruhjeesta, jollaisen väitätte Gussella olleen, tietääkseni seuraa jonkin asteinen jälkiseuraamus, epilepsiaa tai muuta sellaista.

Eikös tällekkin hokemiselle olisi syytä jo panna piste, koska asinatuntijat nimenomaan sanovat, ettei kallonmurtuma tai aivoruhje näy välttämättä kuvissa.

Tenovuo, Mot-ohjelman haastattelussa, vuonna 2004:

Tenovuo: aivovamman diagnoosi, silloin jos se päästään heti alkuvaiheessa niin kuin asianmukaisestai tutkimaan, niin tuota on useimmiten helppo. Mutta että sitten on tämmöisiä niin kuin, hankalia tilanteita että tavallaan tämä alkuvaiheen diagnostiikka on jänyt tekemättä, silloin jälkitilavaiheessa me ei ehkä pystytä niitä muutoksia enää näkemään. Ja diffuusiaksonivaurioon, koska se on tavallaan tämmöinen niin kuin solutasolla tapahtuva ilmiö, niin tuota siihen liittyy se, että meillä saattaa olla hyvin vaikeakin aivovamma, eikä alkuvaiheessakaan kuvaukset näytä mitään, ei edes magneettikuvaukset.

http://yle.fi/mot/kj041115/kasikirjoitus.htm

Käsittääkseni sitä ei enää tuon selvemmin voi sanoa.

[groot]

Matala- ja suurienergisyys ovat kuitenkin ortopedisia määreitä, koska ulkoista energiaa harvoin pystytään laskemaan tai arvioimaan. Suurienergisessä vammassa ovat luut pirstaloituneet siten, ettei niiden korjaaminen enää ole mahdollista perinteisillä menetelmillä. Toivottavasti tämä nyt meni edes sinnepäin, siitä on jo aikaa, kun tuo tuli kaivettua.

Voiko siis sanoa, etta nyrkinisku kasvoihin on matalaenergista ja isku kivella kasvoihin korkeaenergista?