Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Xerxes]

Tuo yllä oleva kuvaus tuo mieleen tämän potilaan tapauksen, jossa hänet vietiin paareilla muutama päivä sairaalaan tulon jälkeen hammaslääkärille Yliopiston Hammasklinikkaan. Se kyseinen hammaslääkäri on kuvannut potilaan tilaa vakavaksi ja hänen mukaansa potilaan nenästä oli valunut aivonestettä. Hän korjaili murtuneita leukaluita ja hampaita. Häntä ei kutsuttu oikeuteen todistajaksi, vaan sen sijaan toinen 2000-luvun lääkäri, joka oli syyttäjälle mieluisampi, syystä jota voi arvailla! Huomiotta on se syyttäjäpuolen lääkärin lausunto, että tällä potilaalla on voinut olla "kallonpohjan murtuma, joka on parantunut jälkiä jättämättä". Siis huomaa, "jälkiä jättämättä". Tämä on syyttäjäpuolen lääkäri lausuma. Huom! Brillen hematooma ei ole sama kuin mustelma. Brillen hematooma viittaa kallonpohjan murtumaan mm. Hirvensalon ja Öhmanin mukaan (mutta ei Misrin tai awan mukaan).

[Misri]

Tuo yllä oleva kuvaus tuo mieleen tämän potilaan tapauksen, jossa hänet vietiin paareilla muutama päivä sairaalaan tulon jälkeen hammaslääkärille Yliopiston Hammasklinikkaan. Se kyseinen hammaslääkäri on kuvannut potilaan tilaa vakavaksi ja hänen mukaansa potilaan nenästä oli valunut aivonestettä. Hän korjaili murtuneita leukaluita ja hampaita. Häntä ei kutsuttu oikeuteen todistajaksi, vaan sen sijaan toinen 2000-luvun lääkäri, joka oli syyttäjälle mieluisampi, syystä jota voi arvailla! Huomiotta on se syyttäjäpuolen lääkärin lausunto, että tällä potilaalla on voinut olla "kallonpohjan murtuma, joka on parantunut jälkiä jättämättä". Siis huomaa, "jälkiä jättämättä". Tämä on syyttäjäpuolen lääkäri lausuma. Huom! Brillen hematooma ei ole sama kuin mustelma. Brillen hematooma viittaa kallonpohjan murtumaan mm. Hirvensalon ja Öhmanin mukaan (mutta ei Misrin tai awan mukaan).

Esimerkeillä ei kenenkään vammoja arvioida. Voihan likvorit! Kas, kummaa kun ei edes puolustus kelpuuttanut tätä likvori-hammaslääkäriä todistajakseen. Aika heikoilla on Xerxesin perustelut NGn "vakavista" vammoista. NGn mustat silmät oli kaukana Brillen hematomista. Katsele joskus huviksesi keskikasvovammoja saaneiden potilaiden kuvia, niin näet mitä eroa on NGn mustilla silmillä ja Brillen hematomilla. On erittäin ikävää, että Xerxes toistuvast vääristelee esim. Öhmanin ja Hirvensalon sanomisia. Kumpainenkin totesi, että Brillen hematooma viittaa yleensä kallonpohjanmurtumaan. Mutta kumpikaan näistä asiantuntija lääkäreistä ei sanonut, että NGllä olisi todettu ne Brillen hematomat -eli silmälasi hematomat. Luetun ymmärtämisen kehittäminen ei ainakaan olisi sinulle Xerxes, pahitteeksi.

[Xerxes]

Tuo yllä oleva kuvaus tuo mieleen tämän potilaan tapauksen, jossa hänet vietiin paareilla muutama päivä sairaalaan tulon jälkeen hammaslääkärille Yliopiston Hammasklinikkaan. Se kyseinen hammaslääkäri on kuvannut potilaan tilaa vakavaksi ja hänen mukaansa potilaan nenästä oli valunut aivonestettä. Hän korjaili murtuneita leukaluita ja hampaita. Häntä ei kutsuttu oikeuteen todistajaksi, vaan sen sijaan toinen 2000-luvun lääkäri, joka oli syyttäjälle mieluisampi, syystä jota voi arvailla! Huomiotta on se syyttäjäpuolen lääkärin lausunto, että tällä potilaalla on voinut olla "kallonpohjan murtuma, joka on parantunut jälkiä jättämättä". Siis huomaa, "jälkiä jättämättä". Tämä on syyttäjäpuolen lääkäri lausuma. Huom! Brillen hematooma ei ole sama kuin mustelma. Brillen hematooma viittaa kallonpohjan murtumaan mm. Hirvensalon ja Öhmanin mukaan (mutta ei Misrin tai awan mukaan).

Esimerkeillä ei kenenkään vammoja arvioida. Voihan likvorit! Kas, kummaa kun ei edes puolustus kelpuuttanut tätä likvori-hammaslääkäriä todistajakseen. Aika heikoilla on Xerxesin perustelut NGn "vakavista" vammoista. NGn mustat silmät oli kaukana Brillen hematomista. Katsele joskus huviksesi keskikasvovammoja saaneiden potilaiden kuvia, niin näet mitä eroa on NGn mustilla silmillä ja Brillen hematomilla. On erittäin ikävää, että Xerxes toistuvast vääristelee esim. Öhmanin ja Hirvensalon sanomisia. Kumpainenkin totesi, että Brillen hematooma viittaa yleensä kallonpohjanmurtumaan. Mutta kumpikaan näistä asiantuntija lääkäreistä ei sanonut, että NGllä olisi todettu ne Brillen hematomat -eli silmälasi hematomat. Luetun ymmärtämisen kehittäminen ei ainakaan olisi sinulle Xerxes, pahitteeksi.

Hirvensalon lausumaa Käräjäoikeuden tuomiosta. Suoraa lainnausta sellaisenaan:

" ..... Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida täysin
poissulkea. Gustafssonin ilmoittama tajuttomuus ja neljän vuorokauden pituinen muistiaukko edellyttäisivät vaikea-asteista aivovammaa. Hoitavan lääkärin havainto siitä, että Gustafsson oli ollut vielä 5.6.1960 noin klo 14.00 tajunnantasoltaan alentunut ei ole sopusoinnussa muun selvityksen kanssa. Ns. Brillen hematooma eli symmetreinen mustelma silmän ympärillä potilaalla tosin viittaa kallonpohjan murtumaan. Aivovamma voi olla, vaikka aivoselkäydinnesteessä ei olekaan verta. Se että alkuperäisiä röntgenkuvia ei ole ollut käytettävissä, on jossain määrin vaikeuttanut kokonaisarviota. ..... "

KOMMENTTEJA: Brillen hematooma on lääkärin toteama ja merkitty potilaan papereihin. Hirvensalo ei kiellä merkittävän aivovamman mahdollisuutta. Tenovuon mukaan tuo ilmoitettu muistiaukko on tavanomaisen pitkä ja sopii muihin oireisiin. Hirvensalo on ortopedi ja Tenovuo on tunnettu aivovammaspesialisti. Minusta näyttää siltä, että Hirvensalo on tietoinen tuosta Klinikalla tehdystä merkinnästä "brillen hematooma" ja hyväksyy sen oikeaksi eikä yritä sitä kieltää, kuten Misri. Se on röntgenlääkärin tekemä, eikä tiedetä mitähän on nähnyt, koska kuvia ei ole enää käytettävissä.

[Xerxes]

LISÄTÄÄN VIELÄ AIVOVAMMASPESIALISTIN MIELIPIDE

http://www.salixa.info/Karajaoikeus-Ten ... lipide.jpg

Arvioita Tenovuon lausumasta oikeudessa, poimintoja:

* On looginen näyttö aivovammasta.
* Brillen hematooma on luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta
* Murtuma kallonpohjassa ohimoluussa
* Kun voimat ovat riittäviä aiheuttamaan murtumia kasvojen keski- ja yläosaan myös merkittävän aivovamman syntyminen on odotettavissa
* Aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa.
* Muistiaukon olemassaoloa ei voida arvioida objektiivisesti, mutta tässä tapauksessa ilmoitettu muistiaukko sopii muihin perusteisiin.
* Tämän päivän kuvantamismenetelmilläkään ei aivovammaa aina voida todeta, koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja löydökset voivat myös hävitä .
* Tajunnan tason ja muistiaukon keston mukaan arvioiden aivovamma on ollut keskivaikea.
* Keskivaikean aivovamman saaneista oireettomiksi toipuu noin puolet.
* ... on siten todennäköistä, että hän on ollut aamulla aikaisemmin tajuton
* Tajunnantason alentuma huomioon ottaen G on menettänyt toimintakykynsä.

[Matlock]

Itseäni kiinnostaa vammakeskustelussa lähinnä se, kärsikö NG kiertohuimauksesta kuten on myöhemmin kuvannut sairaalassa tapahtuneen. Jos nimittäin tasapainoelimen häiriö aikaansai sen, hän ei ainakaan kenkiä voinut viedä ja tuskin muutenkaan juuri lavastelemaan pystyi.

Oiretta ei ole ihan helppo teeskennellä enkä usko NG:n silloin voineen tajuta sitä yrittääkään, tuskin hän lääketieteestä mitään ymmärsi. Ihmettelen, miksi häntä hoitaneita sairaanhoitajia ei kutsuttu todistamaan vai olivatko jo kuolleet? Heiltä olisi saatu parempaa tietoa kuin joltain käytävällä vaelleelta vierailijalta.

[Misri]

Itseäni kiinnostaa vammakeskustelussa lähinnä se, kärsikö NG kiertohuimauksesta kuten on myöhemmin kuvannut sairaalassa tapahtuneen. Jos nimittäin tasapainoelimen häiriö aikaansai sen, hän ei ainakaan kenkiä voinut viedä ja tuskin muutenkaan juuri lavastelemaan pystyi.

Oiretta ei ole ihan helppo teeskennellä enkä usko NG:n silloin voineen tajuta sitä yrittääkään, tuskin hän lääketieteestä mitään ymmärsi. Ihmettelen, miksi häntä hoitaneita sairaanhoitajia ei kutsuttu todistamaan vai olivatko jo kuolleet? Heiltä olisi saatu parempaa tietoa kuin joltain käytävällä vaelleelta vierailijalta.

No jos joku vielä uskoo näihin NGn kuvailemiin vammoihin niin pientähän näiden rinnalla sellainen kirtohuimaus olisi ollut..

"Minulla oli yli kymmenen puukonhaavaa kasvojeni alueella, kaikki vasemmalla puolella, koska nukuin oikealla kyljelläni. Yksi pistoista ohitti silmämunan millin päästä. Lisäksi yksi pisto vahingoitti tasapaino keskustani, koska jouduin opettelemaan kävelemisenkin uudestaan.
Minulla oli leuka murskana ja kitalaki irti, koko toinen puoli päätä aivan säpäleinä. Lisäksi rystysistäni oli nahkat kuoriutuneet."

Varmaan kaikki muistavat, että Tuominen joutui NGn vammalistaa toistuvasti kuunnellessaan, turvautumaan hyvin poikkeukselliseen ratkaisuun, eli hän joutui pyytämään vammatutkimusryhmän vetäjää E. Hirvensaloa selvittämään NGlle hänellä todetut vammat. Hirvensalolla oli käytössään kaikki NGtä koskevat hoito ja potilastiedot sekä uusien tutkimusten tiedot. Niissä ei ollut mainintaa taspaino-ongelmista. Eli looginen johtopäätös on, että sellaista mitä ei ole koskaan ollut sitä ei voida kirjata myöskään potilaan hoitotieoihin.

[Xerxes]

Mutta UUSI SUOMI kirjoitti 15.6.1960, että edellisenä päivänä eli 14.6. potilas oli saanut ensimmäisen kerran vapaasti ja omin avuin poistua sängystä. Siihen asti hän oli kiinnitettynä sänkyyn. Eli oli kulunut jo 9 päivää sairaalaan tulosta. Samasta asiasta kirjoittaa myös Palo kirjassaan. Tämä vaikuttaa luotettavalta tiedolta. Sama tieto kahdesta lähteestä. Käräjäoikeus toteaa, että se mitä potilas itse kertoo vammoistaan, ei aina pidä paikkaansa, mutta kertoo tietysti sen että potilas liioitteli vammojaan, joka on melko tavallista. Siitä ei voi vetää mitään tärkeitä johtopäätöksiä.

[Misri]

Mutta UUSI SUOMI kirjoitti 15.6.1960, että edellisenä päivänä eli 14.6. potilas oli saanut ensimmäisen kerran vapaasti ja omin avuin poistua sängystä. Siihen asti hän oli kiinnitettynä sänkyyn. Eli oli kulunut jo 9 päivää sairaalaan tulosta. Samasta asiasta kirjoittaa myös Palo kirjassaan. Tämä vaikuttaa luotettavalta tiedolta. Sama tieto kahdesta lähteestä. Käräjäoikeus toteaa, että se mitä potilas itse kertoo vammoistaan, ei aina pidä paikkaansa, mutta kertoo tietysti sen että potilas liioitteli vammojaan, joka on melko tavallista. Siitä ei voi vetää mitään tärkeitä johtopäätöksiä.

Kaikkea ei pidä purematta niellä mitä aikalaislehdissä on kirjoitettu. Potilastietojen mukaan potilas on kävellyt jo muutaman päivän kuluttua sairaalaan joutumisestaan. Kuka se onkaan antanut Palon kirjaan niitä omia vammatietojaan ?

[awa]

Juu - tämä vammatietojen jakaminen on yksi erikoinen piirre liittyen Gusatafssoniin.

Itse NG kertoili ihan mitä sattuu. Äiti Helga hoiti "tiedottamisen" aikalaislehdille ja Otto isä vihasi jostakin syystä lehtimiehiä, jotka olisivat halunneet tietää asioista hieman enemmän.

No - yksi kuva sieltä sairaalasängyltä on, missä siloposkinen poika pötköttelee hihat lepposasti käärittynä - "Brillen hematoomasta" ei tietoakaan, siis sellaiseseta silmälasi-mustelmasta mikä kehittyy kallonpohjan murtuman seurauksena.

[Xerxes]

Juu - tämä vammatietojen jakaminen on yksi erikoinen piirre liittyen Gusatafssoniin.

Itse NG kertoili ihan mitä sattuu. Äiti Helga hoiti "tiedottamisen" aikalaislehdille ja Otto isä vihasi jostakin syystä lehtimiehiä, jotka olisivat halunneet tietää asioista hieman enemmän.

No - yksi kuva sieltä sairaalasängyltä on, missä siloposkinen poika pötköttelee hihat lepposasti käärittynä - "Brillen hematoomasta" ei tietoakaan, siis sellaiseseta silmälasi-mustelmasta mikä kehittyy kallonpohjan murtuman seurauksena.

Tässä luettuani lukuisia Hessun, awan ja Misrin kirjoituksia olen tehnyt varman havainnon: Kukaan näistä kolmesta ei ole minkään tasoinen asiantuntija lääketieteen vaativalla saralla. Niin lapsellisia mielipiteitä heillä on. "Lonksuvat leuat" "Nakkikioskivammat" "Korvaan ei ole tehty leikkausta" "hammaslääkäri-leukakirurgi paras mahdollinen aivovammojen erityisasiantuntija" "Sepi tirvaissut nyrkillä" "ei sellaisia vammoja, joista seuraisi aivovamma". Kaikki nämä ovat pötyä. Totuus on, että aivovamma voi olla, vaikka mitään ulkoisia vammoja ei ole havaittavissa. Tämä selviää esim. internetistä.
-------------------------------------
Käräjäoikeuden ehkä vakuuttavin perustelu:

Tekovälineiden ja omaisuuden kateisiin jääminen sekä kenkien löytyminen yli puolen kilometrin päästä (suoraan 630m, polkua 780m) tekopaikalta tukee siten vahvasti johtopäätöstä, että surmaaja on ollut joku telttaseurueen ulkopuolinen henkilö.

Tuo on vahva perustelu!

Lisäksi röntgenkuvauksesta: Jo vuonna 1960 on otettu röntgenkuva, mutta niin myöhään tapauksen jälkeen, että sillä ei ole mitään todistusarvoa mahdollisesta aivovammasta tai sen puuttumisesta. Röntgenkuvassa voidaan aivovamma parhaimmillaan nähdä muutamia päiviä sen synnyn jälkeen. Nähty aivovamma katoaa yleensä pian röntgenkuvauksen näkökentästä, kuten täällä esitetystä seurantatutkimuksesta kävi ilmi. Röntgenkuvauksella nähdään lähinnä luut. Kyseisessä seurantatutkimuksessa yksi seurannassa olleista aivoruhjeista katosi täydellisesti jäljettömiin myös magneettikuvaukselta. Siis myös aivoruhje voi kadota näkymättömiin magneettikuvaukselta ajan kuluessa. Tuo seuranta-aika oli noin 1 vuosi. Kun tuo aika on 45 vuotta, ei sellaisella tutkimuksella ole juuri merkitystä arvioitaessa oliko potilaalla aivovamma 45 vuotta sitten, kuten aivovammaspesialisti Tenovuo oikeudessa totesi, eikä kukaan väittänyt vastaan!? Se pitää varmaan paikkansa. Eräs mielenkiintoinen havainto: Vuonna 2003 oli ortopedi Hirvensalo lausunnossaan arvioinut, että todetuilla vammoilla ei vakavan aivovamman mahdollisuutta ollut. Käräjäoikeudessa v.2005 hän muutti kantaansa todetessaan, että "vakavan aivovamman mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea". Käräjäoikeudessa myös nerokirurgi Öhman oli lieventänyt arvioitaan todetessaan, että "Potilas on voinut olla tajuton iskut saatuaan, ja hän on voinut saada aivovamman". Sen sijaan hän piti esitettyä muistiaukkoa liian pitkänä, kun taas aivovammaspesialisti Tenovuo piti muistiaukon pituutta tavanomaisena muihin oireisiin verrattuna. Käräjäoikeus aivan oikein arvosti Tenovuon arviota. Päätöksestä valittamiseen ei ole löytynyt perusteita.

[awa]

Höpö höpö -jaarittelua nikki Xerxesiltä. Kaikki ontuvat hokemasi on kumottu ja alas ammuttu monen monta kertaa näissä keskusteluissa. Se - että itsekin sen olet huomannut ja argumentit osaltasi ovat loppuneet, kuvastuu tuolla henkilöön menevällä herjaamisella. Se lähinnä huvittaa.

Merkittävän aivoruhjeen jälki ei aivoista koskaan häviä. Se että jossakin tutkimuksessa näin olisi käynyt, on toki mahdollista, mutta syy siihen on virheellinen alkutilanteen diagnoosi. Ei kovin harvinaista sekään. Eli aivoruhjetta ei koskaan ole ollutkaan!

[Misri]

Höpö höpö -jaarittelua nikki Xerxesiltä. Kaikki ontuvat hokemasi on kumottu ja alas ammuttu monen monta kertaa näissä keskusteluissa. Se - että itsekin sen olet huomannut ja argumentit osaltasi ovat loppuneet, kuvastuu tuolla henkilöön menevällä herjaamisella. Se lähinnä huvittaa.

Merkittävän aivoruhjeen jälki ei aivoista koskaan häviä. Se että jossakin tutkimuksessa näin olisi käynyt, on toki mahdollista, mutta syy siihen on virheellinen alkutilanteen diagnoosi. Ei kovin harvinaista sekään. Eli aivoruhjetta ei koskaan ole ollutkaan!

Höpö höpö -jaarittelua nikki Xerxesiltä. Kaikki ontuvat hokemasi on kumottu ja alas ammuttu monen monta kertaa näissä keskusteluissa. Se - että itsekin sen olet huomannut ja argumentit osaltasi ovat loppuneet, kuvastuu tuolla henkilöön menevällä herjaamisella. Se lähinnä huvittaa.

Merkittävän aivoruhjeen jälki ei aivoista koskaan häviä. Se että jossakin tutkimuksessa näin olisi käynyt, on toki mahdollista, mutta syy siihen on virheellinen alkutilanteen diagnoosi. Ei kovin harvinaista sekään. Eli aivoruhjetta ei koskaan ole ollutkaan!

Xerxesiltä näköjään alkavat argumentit loppua. Niin epätoivoisia ovat nämä väittämät millä hän yrittää todistella NGn vammoja vakaviksi. Se kohta aivokudoksessa mihin ruhje on tullut, on iäksi menetetty. Oikeudessa oli kaksi asiantuntija todistajaa, jotka totesivat, tehdyssä rtg tutkimuksessa turvotuksen aiheuttamat siirtymän olisivat näkyneet jos sellaisia olisi ollut. Toinen näistä asiantuntijoista työskenteli Töölön sairaalan neurokirugisella klinikalla neurokirurgina myöh. 70-luvulla kys. klinikan ylilääkärinä. Joten hänellä on varmasti parempi kokemus ja näkemys aikoinaan NGlle tehdystä kuvantamistutkimuksesta ja mitä sillä nähtiin, kuin Xerxesillä.

[Xerxes]

Kyseisessä tutkimuksessa samoja aivoruhjeita seurattiin jatkuvilla röntgen- ja magneettikuvauksilla. Tuoreeltaan röntgen kuvauksella näkyi ruhjeita, mutta melko lyhyen ajan kuluttua aivoruhjeita alkoi kadota röntgenkuvaukselta näkymättömiin. Myöhemmin samoja ruhjeita saattoi havaita ja seurata Magneettikuvauksella, mutta tutkimusajan loppuun mennessä yksi aivoruhje katosi näkymättömiin myös magneettikuvaukselta. Tuo seuranta-aika oli muistaakseni noin vuosi. Jos tilannetta olisi seurattu 45 vuotta, aivan ilmeisesti lisää aivoruhjeita olisi kadonnut myös magneettikuvaukselta näkymättömiin. awan:n selitys, että ei ole sitä aivoruhjetta koskaan ollutkaan. Se ei ole niin. Sama aivoruhje oli nähty ensin röntgenkuvauksella tuoreena, sitten myöhemmin magneettikuvauksella ja vielä myöhemmin sama aivoruhje oli kadonnut olemattomiin myös magneettikuvaukselta. Tässä kyseisessä Bodomin tapauksessa myös diffuusi aivovamma on mahdollinen, joka ei aina näy edes tuoreena. Hoidon kannalta diagnoosi "aivoruhje" sopii siihenkin. Ja toinen tärkeä seikka, aivoruhje tai muu aivovamma voi syntyä, vaikka ei ole mitään ulkonaisia vammoja. Myöntävätkö awa ja Misri tämän. Samoin diagnoosi voidaan hyvin tehdä pelkkien oireiden perusteella, se ei välttämättä muuta tarvitse. Tämän asian voi tarkistaa esim. Aivovammaliiton sivuilta. Näin se asia on. Eihän käräjäoikeuden tuomiosta löytynyt kohtaa mistä voisi valittaa. Käräjäoikeus ainakin oli aivan eri mieltä kuin awa ja Misri. Tietysti saa olla omaa mieltänsä, mutta joku mielipide saattaa paljastaa, että kyseisellä henkilöllä ei ole realistista kuvaa koko asiasta.

[Misri]

Kyseisessä tutkimuksessa samoja aivoruhjeita seurattiin jatkuvilla röntgen- ja magneettikuvauksilla. Tuoreeltaan röntgen kuvauksella näkyi ruhjeita, mutta melko lyhyen ajan kuluttua aivoruhjeita alkoi kadota röntgenkuvaukselta näkymättömiin. Myöhemmin samoja ruhjeita saattoi havaita ja seurata Magneettikuvauksella, mutta tutkimusajan loppuun mennessä yksi aivoruhje katosi näkymättömiin myös magneettikuvaukselta. Tuo seuranta-aika oli muistaakseni noin vuosi. Jos tilannetta olisi seurattu 45 vuotta, aivan ilmeisesti lisää aivoruhjeita olisi kadonnut myös magneettikuvaukselta näkymättömiin. awan:n selitys, että ei ole sitä aivoruhjetta koskaan ollutkaan. Se ei ole niin. Sama aivoruhje oli nähty ensin röntgenkuvauksella tuoreena, sitten myöhemmin magneettikuvauksella ja vielä myöhemmin sama aivoruhje oli kadonnut olemattomiin myös magneettikuvaukselta. Tässä kyseisessä Bodomin tapauksessa myös diffuusi aivovamma on mahdollinen, joka ei aina näy edes tuoreena. Hoidon kannalta diagnoosi "aivoruhje" sopii siihenkin. Ja toinen tärkeä seikka, aivoruhje tai muu aivovamma voi syntyä, vaikka ei ole mitään ulkonaisia vammoja. Myöntävätkö awa ja Misri tämän. Samoin diagnoosi voidaan hyvin tehdä pelkkien oireiden perusteella, se ei välttämättä muuta tarvitse. Tämän asian voi tarkistaa esim. Aivovammaliiton sivuilta. Näin se asia on. Eihän käräjäoikeuden tuomiosta löytynyt kohtaa mistä voisi valittaa. Käräjäoikeus ainakin oli aivan eri mieltä kuin awa ja Misri. Tietysti saa olla omaa mieltänsä, mutta joku mielipide saattaa paljastaa, että kyseisellä henkilöllä ei ole realistista kuvaa koko asiasta.

Kukaan ei jaksa noteerata tuota sinun esittämääsi vanhaa vuodelta -80 tehtyä tutkimusta. Sen jälkeen on kuvantamislaitteet kehittyneet huimasti, eikä loppua kehitykselle näy. Sinun esittämäsi tutkimus ammuttiin ankkana alas jo ajat sitten tämän vamma keskustelun historiassa.

Luotan näissä asioissa aivovammoihin erikoistuneisiin lääkäreihin jotka työkseen joutuvat katsomaan kuvia tuoreista ja myöskin vanhoista aivovamman jättämistä jäljistä. Neurokirurgi J.Öhman perusteli nimen omaan näkemyksiään oikeudessa verettömällä aivoselkäydin näytteellä. Ja näillä uusilla kuvantamis tutkimuksilla joissa sitä vanhaa aivoruhjeen jättämää jälkeä ei todettu. Ei tuon tason aivovamma-asiantutija lääkäri puhele mitä sattuu, vaan hänellä on kokemusta siitä, mitä näillä tietokonekerros, tomografia ja mangeettikuvissa nähdään.

[Xerxes]

Kyllä yritettiin väittää, että minä puhun puppua siitä kadonneesta aivoruhjeesta. Nimenomaan tämä vastaväite ammuttiin alas. Minun näkemykseni löytyy edelleen sieltä tutkimuksesta. Niin siellä kuvataan. Se on faktaa. Kun arvon rouvat ovat olleet eri mieltä kuin mitä minä olen esittänyt, niin he tulkitsevat, että se mielipide on ammuttu alas. Oli kyllä joku muukin kirjoittaja samaa mieltä kuin esim. awa, mutta ilmeisesti hän ei ymmärtänyt englantia riittävästi osatakseen lukea sitä tutkimusta. Ei niin tule mielipide ammutuksi alas, vaikka löytyisi 3 tai useampikin vastaväittäjä. Koko ryhmä voi olla väärässä. Eikä totuus löydy aina äänestämällä. Katosi se!

Vastatkaa kysymykseen. Voiko olla aivovamma, vaikka päällepäin ei ole nähtävissä mitään vammoja?

Voiko olla aivovamma, vaikka kuvauksissa ei ole havaittu poikkeavaa?