Asiantuntija: United Brotherhood on luonut vankiloiden osastoille omia yhteiskuntia – voi kieltää jopa psykologilla käymisen
Lakkauttamiskannetta koskevassa oikeudenkäynnissä kuullaan keskiviikkona henkilötodistajia.
- Kuvakaapapus uutisen videolta.
- Poliisit_Kukkiksenmäellä.jpg (71.27 KiB) Katsottu 7159 kertaa
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus jatkaa keskiviikkona rikollisjengi United Brotherhoodin lakkauttamiskanteen käsittelyä. Ennakkosuunnitelman mukaisesti salissa kuullaan henkilötodistajia.
United Brotherhoodin johtajaksi väitetty
Tero Holopainen saa mahdollisuuden tulla kuulluksi oikeudessa. Törkeästä huumausainerikoksestakin syytetty Holopainen kiistää poliisin kanteen ja katsoo, että jengin toiminta ei ole rikollista. Poliisihallitus on toista mieltä: oikeudessa nostettiin esiin lukuisia jengiläisten rikostuomioita edellisenä käsittelypäivänä.
Istunnon on määrä alkaa kello 9. Iltalehden toimittaja
Sami Koski seuraa todistajien kuulemisia Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Jos seuranta ei näy alla, näet seurannan tästä linkistä.
Kello 8.50: Miten perustellaan sitä, ettei UB ole rikollisjärjestö?
United Brotherhoodin lakkauttamista koskeva oikeudenkäynti jatkuu tänään henkilökuulemisilla. Oikeudenkäynnin keskiviikkopäivä alkaa kello yhdeksältä. Heti aamun aluksi UB:n johtajaksi epäilty Tero Holopainen vastaa väitteisiin siitä, miksi UB ei ole rikollisjärjestö.
Holopainen itse on kiistänyt olevansa järjestön johtaja tai edes olevansa sen jäsen. United Brotherhoodia yritetään lakkauttaa, koska Poliisihallitus ja erikoissyyttäjä
Anna-Riikka Ruuth katsovat, että UB on järjestäytynyt sotilaallisesti ja se yrittää saada taloudellista hyötyä tekemällä rikoksia.
Pitkässä vyyhdissä on jo tähän saakka riittänyt monenlaisia käänteitä.
Tammikuussa 2020 Uniter Brotherhood ja sen alajärjestö Bad Union ilmoittivat itse lakkauttavansa toimintansa. Syynä arvellaan olleen nimenomaan viranomaisten halun lakkauttaa välittömästi vaarallinen rikollisjärjestö.
Koko oikeudenkäynti on historiallinen, sillä Suomessa ei ole ennen tätä oikeudenkäyntiä nostettu kannetta vastaavanlaisten rikollisryhmien lakkauttamiseksi.
Kello 9.25: Holopainen kiistää UB:n olevan rikollisjärjestö
Tero Holopaisen avustaja Ilkka Ukkonen aloittaa miehen kuulemisen Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Holopainen aloittaa vastaamalla Ukkosen kysymyksiin hyvin tiiviisti.
Oletko UB:n johtaja?
- En.
Onko UB tai kanteessa mukana oleva Bad Union rikollisjärjestö?
- Ei.
Koskiko kanteessa mainituista tuomioista yksikään sinua?
- Ei - yksikään.
Oletko ollut asianosaisena yhdessäkään kanteessa olleessa tuomiossa?
- En.
Oletko ollut perustamassa UB:ta?
- En. Olin silloin vankilassa. Liityin UB:seen myöhemmin vuonna 2011.
Oletko ollut perustamassa BU:ta eli United Brotherhoodin alajärjestöä Bad Unionia?
- En ole.
Holopaisen mukaan UB:lla ei ole myöskään ollut ylipäänsä yhtä yksittäistä johtajaa vaan järjestöä on johdettu neuvosto-periaatteella.
- UB:ssa oli alun perin neuvosto. 2016-2017 neuvosto kuitenkin lakkautettiin ja sen jälkeen ei ole ollut johtajaa.
Ukkonen kysyy tämän jälkeen myös, missä kaupungeissa UB:lla on ollut toimitiloja.
- Minun tietojeni mukaan Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä... Lahdessa.
Oliko Joensuussa?
- Ja Joensuussa joo.
Holopaisen mukaan hän oli vankilassa eristyksessä, kun UB kertoi lopettavansa toimintansa tammikuussa 2020. Holopainen kertoo lukeneensa asiasta teksti-tv:stä.
- Sen jälkeen toimitilat on annettu pois.
Holopainen myös sanoo, ettei UB:ta ole johdettu sotilaallisesti. Hänen mukaansa esimerkiksi UB:n jäseniin liittyvissä tuomioissa kyse on ollut jäsenten henkilökohtaisista aseista.
Holopainen myös vastaa, ettei hänen käsityksensä mukaan ole mitään aatetta eli viranomaisvastaisuutta -. joka mainitaan myös kanteessa.
- Ei ole mitään aatetta. Käsittääkseni tämä viranomaisvastaisuus on jokaisen jäsenen henkilökohtainen asia (jos sellaista on).
Kello 9.28: Myös Keijo Vilhunen on esillä käräjillä
Käräjäoikeuden kuultavana oleva Tero Holopainen sanoo, että UB:sta on erotettu vuosien saatossa useita henkilöitä rikosten vuoksi. Holopainen nostaa erikseen esiin Helsingin entiseen huumepoliisin päällikköön
Jari Aarnioon liitetyn Keijo Vilhusen. Vilhunen on saanut vyyhdissä tuomion. Holopaisen mukaan siis myös Vilhunen on erotettu aiemmin järjestöstä rikostuomion vuoksi. Vilhunen tuomittiin myös Aarnio-vyyhdin tynnyrijutussa kymmenen vuoden tuomioon.
Syyttäjä ihmettelee, miksi Holopainen ei tiedä 7-8 vuoden UB:seen kuulumisen perusteella, millainen järjestö UB oikein on.
- En lähde luonnehtimaan toimintaa.
Syytetty Tero Holopainen alkaa tivaamaan erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuthilta sitä, löytyykö kanteessa yhtään tuomiota, joka liittyy Holopaisen.
- Miten tämä liittyy syytteeseen? Holopainen kysyy.
- Eli et vastaa? Ruuth tiedustelee.
Tämän jälkeen kinaaminen asiasta jatkuu hetken aikaa, kunnes siirrytään seuraaviin kysymyksiin. Ruuth ihmettelee, miten Holopainen on päässyt suoraan UB:n neuvostoon. Holopainen huomauttaa, ettei hän päässyt suoraan etenemään kokelastasolta neuvostoon. Holopainen sanoo, ettei hän voi itse tietää asiaa vaan sitä pitää kysyä muilta.
Ruuth tiedustelee, mitä UB:ssa tapahtui sinä aikana, kun Holopainen kuului järjestöön ja miten hänen UB:ssa tapahtunut juhlinta on oikein rahoitettu.
- Olen ollut juhlimassa, Holopainen perustelee, millaista toiminta järjestössä on ollut.
- Muiden suhteen en voi vastata, miten juhliminen on rahoitettu.
Sen jälkeen oikeuden puheenjohtaja tiedustelee, viekö keskustelu oikeudenkäyntiä jotenkin eteenpäin. Holopaisen kuulemisen lopussa mies vastaa kysymykseen siitä, miten UB lakkautettiin. Väitetty UB-johtaja Holopainen toistaa kantansa, jonka mukaan oli eristettynä vankilassa vajaat 400 päivää tammikuussa 2020, joten hän ei ole edes voinut olla mukana päättämässä asiasta. Holopaisen kuuleminen päättyy. Käräjäoikeuden käsittely jatkuu noin kello kymmeneltä.
Kello 10.07: Näin KRP:n asiantuntija perustelee, miksi Tero Holopainen on UB:n johtaja
Todistajana oikeudessa kuultiin kello 10.00 alkaen keskusrikospoliisin järjestäytyneen rikollisuuden asiantuntijaa Kimmo Kylmäkoskea. Mies on ollut toimessaan 1990-luvulta lähtien.
Kylmäkoski kertoi kuulemisessa muun muassa näkemyksensä siitä, miksi hänen ja KRP:n mukaan Tero Holopainen on United Brotherhoodin johtaja. Kylmäkosken mukaan näkemys perustuu vahvistettuun tietoon: muun muassa Holopaisen, United Brotherhoodin ja sitä edeltävien rikollisjärjestöjen seuraamiseen.
Kylmäkoski sanoo, että Holopaiselta löytyy myös merkki, joka löytyy vain UB:n alkuperäisiltä jäseniltä. Lisäksi Holopainen on päässyt vankilomillekin jo vuonna 2010, jolloin UB on siis perustettu. Vankila ei siis ole Kylmäkosken mukaan este järjestössä toimimiselle. KRP:n asiantuntijan mukaan samat henkilöt ovat koko ajan olleet UB:n johdossa. Kylmäkoski suhtautuu myös skeptisesti Holopaisen näkemykseen siitä, että UB:n johtajaneuvosto olisi lakkautettu.
- Meidän tietojen mukaan se on perustettu uudelleen.
Kylmäkosken kuulemisen yhteydessä syytettynä olevan ja UB:n johtajaksi epäillyn Holopaisen jalka vispaa aina välillä hänen omalla paikallaan.
Erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuth kysyy myös suoraan, kuka on UB:n johtaja.
- Holopainen, on Kylmäkosken yksiselitteinen vastaus.
Kylmäkosken näkemyksen mukaan United Brotherhoodin tavoitteena on taloudellisen hyödyn tavoittelu, kun Ruuth kysyy, onko UB veljesjärjestö niin kuin väittää.
- Ylivoimainen enemmistö UB:n jäsenistä on ollut vankilassa. Vankilassa olo -aikana pystyy treenaamaan ja kun siellä on muiden jäsenten turvaverkko: käytännössä jokaisessa vankilassa on UB-jäseniä. He muodostavat siellä oman verkostonsa. Vankien tilille laitetaan rahaa. Tässä mielessä veljeys eli Brotherhood näkyy, mutta enemmän kyse on taloudellisen hyödyn tavoittelusta.
Kello 10.30: KRP:n asiantuntija sanoo, ettei rikosten tekeminen ole syy erottamiseen: "Ennemmin rikosten tekemättä jättäminen"
Kylmäkosken kuuleminen jatkuu. KRP:n asiantuntija vertaa UB:n jengiliiviä poliisin virkapukuun.
- Se luo uhan ja jäsenen kannalta pelotevaikutuksen. Se on henkilölle itselleen ja yhteiskunnalle merkityksellinen asia. Väittäisin, ettei yksikään jengi olisi saanut rekrytoitua niin paljon jäseniä ilman näitä liivejä, Kylmäkoski sanoo.
Kylmäkoski kutsuu UB:n käskyvaltasuhdetta normaaliksi käskyvaltasuhteeksi eli ylempiarvoinen käskyttää alempiarvoistaan. Puhutaan myös siitä, miten jäsenet voivat edetä väitetyn rikollisjärjestön toiminnassa. Jäseniä muun muassa testataan, miten he osaavat toimia järjestössä. Tämä voi edesauttaa uraa järjestössä.
Kylmäkoski ja syyttäjä käyvät läpi United Brotherhoodin jäseniä. Jokainen Kylmäkoskelta kysytty kymmenen nimeä on tai on ollut asiantuntijan mukaan UB:n jäsen.
Sitten käydään läpi, miten jäsen erotetaan UB:sta.
- Näkemyseroja, jotka johtavat joko eroon tai erottamiseen, rahaongelmia, kuten rahan pimittämistä. Kunnioituskysymyksiä. Usein eron syy jää meille epäselväksi.
Erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuth kysyy, onko rikosten tekeminen syynä UB:sta erottamiseen.
- Ei. Sehän olisi varsin erikoinen syy, kun yksi järjestön tavoite on nimenomaan tehdä rikoksia. Enemmän voisi puhua erottamisen syynä rikosten tekemättä jättämistä, Kylmäkoski sanoo.
Kello 10.34: United Brotherhoodin toiminta ei ole lakannut "lakkauttamisesta" huolimatta - iso osa jäsenistä vankilassa
KRP:n asiantuntijan mukaan United Brotherhoodin toiminta ei ole lakannut, vaikka United Brotherhood ja Bad Union ilmoittivat loppiaisena 2020 lakkauttamisestaan.
- Ei, ei ole lakannut, KRP:n asiantuntija Kimmo Kylmäkoski sanoo.
Tieto perustuu lukuisiin havaintoihin ja tietoihin. Useimpien osastojen pääosa jäsenistä on kuitenkin vankilassa. Tämä häiritsee toiminnan jatkamista siviilissä, joten toiminta painottuu vankilamiljööseen. Kylmäkosken mukaan paikkakunnittain vaihtelee, miten aktiivisesti toiminta jatkuu.
Sitten erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuth ja Kylmäkoski käyvät läpi osastojen eli kaupunkien UB-toiminnan tilannetta.
Helsingin-osastosta iso osa on Kylmäkosken mukaan vankilassa, joten siviilissä toimintaa ei käytännössä ole. Käytännössä sama tilanne on myös esimerkiksi Lahdessa, Tampereella ja Turussa. Jyväskylässä järjestö toimii matalalla profiililla eli sillä ei esimerkiksi ole tiloja. Joensuussa toiminta kuitenkin jatkuu. Siellä tila on edelleen käytössä. Lisäksi Ylöjärvellä toiminta jatkuu, mutta Oulussa toiminta olisi loppunut.
Muun muassa Lahdessa toiminta on jatkunut osin muun muassa Hohto-elokuvasta tutulla Redrum-nimellä. Kylmäkoski kuitenkin muistuttaa, että tämän jälkeen näiden toisella nimellä toimivien osastojen toimintaa ei ole ollut.
- Toiminta jatkuu matalalla profiililla. Eihän ryhmän toiminta tiloja edellytä. Voidaan toimia satunnaisissa tiloissa ja pienemmällä volyymilla, Kylmäkoski vastaa kysymykseen siitä, miten toiminta voi jatkua ilman tiloja.
Kello 11:04: Näin KRP:n asiantuntija perustelee Holopaisen johtajaroolia
KRP:n asiantuntija
Kimmo Kylmäkosken mukaansa Tero Holopainen jatkaa United Brotherhoodin johtajana. Hänen mukaan keskusrikospoliisi on saanut vahvistettua tietoa siitä, että Holopainen jatkaa UB:n johtajana. Kylmäkoski ei kuitenkaan pysty kertomaan esimerkkejä siitä, miten johtajuus ilmenee.
- Tämä perustuu vahvistettuun tietoon, kyllä, Kylmäkoski vastaa uudelleen Holopaisen avustaja
Ilkka Ukkosen kysymyksiin.
Mielenkiintoinen tieto oikeudenkäynnissä on myös se, että yleensä United Brotherhoodilla ja muilla vastaavilla järjestöillä on varamies johtajille. Ukkonen kysyy, kuka on Holopaisen varamies. Jää epäselväksi, onko Kylmäkoskella tietoa vai ei.
Kylmäkosken mukaan hän on myös nähnyt kolme kertaa United Brotherhoodin säännöt. Siitä keskustellaan pitkään, kuinka vanhat säännöt ovat olleet ja milloin Kylmäkoski on säännöt nähnyt. Kylmäkoski sanoo, ettei hän tiedä, kuka säännöt on laatinut.
Vuosina 2012-2013 UB:n johtajana toimi Kylmäkosken näkemyksen mukaan aiemmin tässä oikeudenkäynnissä mainittu
Keijo Vilhunen.
Lopuksi Ukkonen myös kysyy, onko UB:n jengitunnuksia näkynyt sen jälkeen, kun UB ilmoitti lakkauttavansa toimintansa loppiaisena 2020.
- UB:n värejä olen kyllä nähnyt, mutta en tunnuksia.
Tämän jälkeen kuuleminen päättyy aamupäivän osalta. Oikeudenkäynti jatkuu noin kello 12.30.
Kello 12.37: Asiantuntija paljastaa, miten UB otti vankilat hallintaansa: rikollisjärjestöltä jopa lupa psykologin vastaanotolle
Oikeudenkäynti jatkuu. Seuraavaksi kuullaan Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija
Sami Peltovuomaa. Peltovuoma sanoo, että on hankala arvioida, kuinka monta United Brotherhoodin jäsentä on vankilassa. Peltovuoma arvioi, että tällaisia henkilöitä on noin 100. Tämä on merkittävä osa Suomen vangeista. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa oli keskimäärin 2 900 vankia päivässä.
Peltovuoma sanoo, että niillä osastoilla, joissa on UB:n jäseniä, suhtautuminen vankilan henkilökuntaan on epäilevää ja jopa aggressiivista.
- Tilanne on hyvin jännitteinen. Voi olla esimerkiksi niin, ettei uskalleta jutella virkailijoille, ja jos uskalletaan, sitten kysellään, mitä siellä tehtiin ja ketä siellä oli. Voidaan esimerkiksi kieltää, ettei osastolta saa mennä psykologin vastaanotolle. Lisäksi vartijoita maalitetaan, Peltovuoma sanoo.
Vuosien 2019-2020 aikana Rikosseuraamuslaitoksen mukaan 17 vartijaa on ollut UB:n aiheuttaman väkivallan kohteena. Peltovuoman mukaan United Brotherhoodin ilmoittamalla lakkauttamisella ei ole ollut käytännön vaikutuksia vankilassa.
- Sillä ei näytä olleen vaikutuksia. Soittelin asiasta vielä aiemmin viikolla vankiloihin.
Peltovuoman mukaan UB:ssa on kyse rikollisjärjestössä. Hänen mukaansa myöskään "missään nimessä" ei ole sellaista tietoa, jossa UB olisi rangaissut jäseniä rikoksista.
- Ei ole yhtään esimerkkiä siitä, että rikosten tekeminen olisi jotenkin rangaistavaa. Siitä on tullut sanktioita, jos rikoksista ei makseta UB:lle "veroa".
Peltovuoman mukaan jopa vankiloissa käytetään UB:n punamustia värejä. Suomen vankiloissa Riihimäen vankilaa lukuun ottamatta vangit saavat käyttää omia vaatteitaan.
- Joskus ulkomaalaiset ovat vahingossa käyttäneet punamustia vaatteita, mutta sen jälkeen ne ovat aika nopeasti lähteneet niin sanotusti narikkaan. Jos lupaa vaatteiden käyttöön ei ole, siitä seuraa hyvin nopeasti väkivaltaisia seurauksia, Peltovuoma arvioi.
Vuonna 2019 Rikosseuraamuslaitoksen tietoon tuli 323 vankilassa tapahtunutta väkivaltatapausta. Miten paljon näistä on UB:sta, sitä ei tiedetä.
- Se tiedetään, että niissä vankiloissa, joissa on UB:n vankeja osastolla, väkivaltaan pitäisi olla UB:n lupa.
Asiantuntija Sami Peltovuoman mukaan Rikosseuraamuslaitoksen näkökulmasta UB:n vaikutus koko vankilatoimintaan on kaikkein vakavin uhka tällä hetkellä Suomen vankiloissa. Peltovuoman mukaan osa vangeista pakotetaan jopa tekemään rikoksia.
- Painostusta ja uhkailua. Veljeys ei ole ensimmäinen termi, mikä tulee UB:sta mieleen, Peltovuoma sanoo ja viittaa väitetyn rikollisjärjestön nimeen.
Oikeudenkäynnissä alkaa jälleen tauko. Oikeudenkäynti jatkuu noin kello 13.40.
Kello 14.27: Tynnyrivyyhdissä tuomittu puolustuksen todistajana:
Petri Väänänen oli puolustuksen kuultavana United Brotherhoodiin liittyvässä oikeuskäsittelyssä. Väänänen sai niin sanotussa tynnyrivyyhdissä kahdeksan vuoden ja kolmen kuukauden tuomion ennen kuin siinä alettiin käsitellä Jari Aarnion paljon julkisuutta saanutta tapausta.
Videolla kuultu Väänänen sanoi useaan otteeseen, ettei hänen mukaansa UB:ssa ole kyse taloudellista voittoa tavoittelevasta rikollisjärjestöstä vaan "veljesjärjestöstä":
Nykyisin
MC Shark Rider -moottoripyöräjengiin kuuluva Väänänen sanoo, ettei Holopainen ollut hänen mukaansa United Brotherhoodin johtaja.
- Hänellä oli samanlainen äänivalta kuin minullakin, Väänänen muun muassa sanoi.
Väänänen sanoo olevansa aivan varma siitä, että United Brotherhoodilla ei ole toimintaa lakkauttamisensa jälkeen.
- Olen aivan varma siitä, ettei ole, Väänänen sanoi.
Erikoissyyttäjä Anna-Riikka Ruuth kysyi, miten on mahdollista, että poliisilla on aivan erilainen kuva UB:n toiminnasta kuin Holopaisella ja Väänäsellä.
- Ihmettelin sitä itsekin, kun lehdestä katsoin, että miten voi olla tällainen mielikuva, Väänänen pohti.
Oikeuskäsittely on ohi keskiviikolta. Oikeudenkäynti jatkuu perjantaina, jolloin kuullaan muun muassa loppulausunnot.
