Pitkä juttu ja silkkaa asiaa. Juuri näinhän se on. Muutamia poimintoja alkupaloiksi:
- Tutkija muistuttaa Putinin sanoneen usein, ettei ”Ukraina ole oikea maa”
- Jos demokraattinen Ukraina menestyy, voisi se asettaa merkittäviä haasteita autoritaariselle Venäjälle. Se näyttäisi venäläisille, että myös muulla tavalla voi elää
- Meidän kaikkien tulisi olla huolissamme siitä, että Vladimir Putinin kaltainen henkilö on yksinvaltiaana.
- kyseessä on johtaja, joka on valmis valjastamaan aseikseen energian, ruoan, internetin ja pakolaiset saavuttaakseen haluamansa.
- Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä oli dramaattinen poliittinen suunnanmuutos, jota Putin ei osannut odottaa. Stone uskoo, että jos Putin olisi tiennyt Suomen ja Ruotsin hakevan Nato-jäsenyyttä, olisi hän tuskin hyökännyt Ukrainaan.
- Eurooppalaista ja venäläistä elintapaa ei Neumannin mielestä voi sovittaa yhteen.
Ja niin edelleen, ja niin edelleen. Hyvä juttu. Kaikki etenee suunnitelmien mukaan. TikTakTikTak...PUM!
IS:
"Mitä Putin todella haluaa Ukrainasta, Suomesta ja Euroopasta? Asiantuntijat Yhdysvalloista ja Norjasta kertovat
Venäjän sota Ukrainassa ei ole sujunut suunnitellusti. Maata uhkaa kansainvälinen eristäytyminen, mutta se ei suostu perääntymään. Kysyimme ulkomaisilta asiantuntijoilta, mitä Vladimir Putin ajattelee tällä hetkellä Ukrainasta, Suomesta ja Euroopasta.
177 PÄIVÄÄ.
Niin pitkä aika tuli elokuun kolmantena lauantaina täyteen siitä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin käski sotajoukkojensa hyökätä Ukrainaan.
Venäläiset ovat kevään ja kesän aikana kärsineet tuhoja ja menetyksiä sotatantereella, mutta silti rauhan laskeutuminen taisteluissa ryvettyneeseen Ukrainaan vaikuttaa kaukaiselta haaveelta.
Putinin toimet ovat saaneet länsimaat asettamaan Venäjälle pakotteita ja herättäneet Euroopan pohtimaan turvallisuuspoliittista tilannettaan. Sotilaallisesti liittoutumattomina tunnetut Suomi ja Ruotsi ovat pian puolustusliitto Naton uusia jäsenmaita.
Siltikään presidentti ei näytä osoittavan merkkiäkään perääntymisestä sotatantereella. Mitä Putin todella ajattelee Ukrainasta, Euroopasta ja Suomesta, ja mitkä ovat hänen lopulliset tavoitteensa?
Daniel Hamiltonin, yhdysvaltalaisen ajatushautomo Brookings Institutionin vierailevan Senior fellow -tutkijan mukaan Putinin alkuperäinen suunnitelma Ukrainassa oli vallata maa muutamassa päivässä, syöstä hallitus vallasta ja lopulta liittää maa osaksi Venäjää.
Pian kävi ilmi, ettei varmalta vaikuttanut suunnitelma toimi. Ukrainalaiset nousivat odotettua lujempaan vastarintaan, joten tapaa yltää tavoitteisiin täytyi pohtia uudestaan.
HAMILTON arvioi Venäjän joukkojen yrittävän vallata tällä hetkellä Itä-Ukrainassa niin paljon alueita, kuin mahdollista. Hänen mukaansa tulevaisuudessa voi olla odotettavissa tulitaukoja, mutta lopullista ratkaisua joudutaan vielä odottamaan.
– Putin tekee mitä vain häiritäkseen Ukrainaa ja länsimaita. Hän yrittää ylläpitää omaa tasapainoaan, ja jostain syystä hän ajattelee voittavansa. En usko, että niin käy, Hamilton sanoo.
Hamilton uskoo Putinin lopullisen tavoitteen olevan edelleen Ukrainan liittäminen Venäjään. Maa on ottanut haltuunsa ukrainalaisia alueita, joilla asuville ihmisille annetaan venäläiset henkilöllisyystodistukset ja internetiä hallinnoidaan Venäjältä käsin.
Tutkija muistuttaa Putinin sanoneen usein, ettei ”Ukraina ole oikea maa”.
– Uskon hänen syvällä sisimmässään ajattelevan, että jos demokraattinen Ukraina menestyy, voisi se asettaa merkittäviä haasteita autoritaariselle Venäjälle. Se näyttäisi venäläisille, että myös muulla tavalla voi elää, Hamilton sanoo.
HAMILTON kuvailee Putinin viimeaikaisia toimia Ukrainassa hyökkäykseksi koko Eurooppaa vastaan.
– Luulen, että hän yrittää kumota kylmän sodan kauhuja. Hän on päättänyt, ettei Ukrainan taival itsenäisenä maana saa jatkua. Hän taistelee Euroopan unionin, Naton ja eurooppalaisen demokraattisen elintavan periaatteita vastaan, joten kyseessä on vakava tilanne.
Suomen ja Ruotsin vireillä olevat Nato-prosessit ovat Hamiltonin mukaan saaneet Putinin odotetusti pelottelemaan tekaistuilla uhkauksilla. Konkreettisia tekoja ei ole kuitenkaan vielä nähty.
Hamilton uskoo Suomen liittymisen Natoon tietävän liittolaisten kanssa yhteistyössä tehtävän puolustuksen lisääntymistä. Lisäksi hän arvioi Suomen saavan merkittävän roolin Nato-maana.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti viime viikolla viralliset asiakirjat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien tukemiseksi. Senaatti antoi ratifioi liittymispöytäkirjat äänin 95–1. Äänestys ja liittymisprosessin eteneminen ennätysajassa kielivät Hamiltonin mukaan Suomen ja Yhdysvaltojen vahvasta suhteesta. Hän uskoo kumppanuuden muuttuvan Natoon liittymisen myötä entistäkin vahvemmaksi.
Hamilton korostaa, että Suomella ja Venäjällä on takanaan pitkä, läheinen ja ajoittain vaikea naapuruussuhde, joka ei toivon mukaan muutu Natoon liittymisen myötä.
– Uskon Suomen presidentin luottavan siihen, että Suomen ja Venäjän välinen suhde pysyy ennallaan Natoon liittymisestä huolimatta. Suhde ei ole aina ollut onnellinen, mutta läheinen kylläkin.
SUOMI liittyy Natoon, ja rajan taakse jää uutiseen yllättävän maltillisesti suhtautunut Putin.
Onko suomalaisilla aihetta pelätä naapurimaan presidenttiä?
– Meidän kaikkien tulisi olla huolissamme siitä, että Vladimir Putinin kaltainen henkilö on yksinvaltiaana.
Hamiltonin mukaan kyseessä on johtaja, joka on valmis valjastamaan aseikseen energian, ruoan, internetin ja pakolaiset saavuttaakseen haluamansa.
Tutkija kuitenkin uskoo suomalaisten olevan tietoisia Putinista ja hänen tavoistaan. Näin ollen he osaavat suhtautua presidenttiin asian vaatimalla vakavuudella, mistä osoituksena on vireillä oleva turvallisuuspolitiikan muutos – Nato-jäsenyys.
– Putin kokee tärkeäksi suojella etnisesti venäläisiä ja venäjää puhuvia, olivat he sitten minkä maan kansalaisia tahansa. Monet maat ovat kuitenkin monikulttuurisia ja -etnisiä. Kasassa on globaalin kaaoksen resepti. Hän haastaa niin monia erilaisia periaatteita, että meidän on pakko olla huolissamme.
YHDYSVALTALAINEN politiikantutkija Randall Stone, Rochesterin yliopiston professori, myöntää erehtyneensä Putinin sotatavoitteiden suhteen. Hän kertoo ajatelleensa ennen hyökkäyssodan alkua presidentin pyrkivän estämään Ukrainan liittymisen Natoon.
Nyt tilanne on toinen.
– Putin on todistanut kuluneiden kuukausien aikana, että hänen nationalistinen ajattelutapansa istuu paljon syvemmällä kuin olimme ajatelleet. Hänen tavoitteenaan on jo jonkin aikaa ollut liittää Ukraina Venäjään, Stone kertoo.
Jos Putinin alkuperäinen valloitussuunnitelma olisi toteutunut, olisi Venäjä vallannut Ukrainan niin nopeasti, etteivät länsimaat olisi ehtineet puuttua tilanteeseen.
– Ukraina on onnistunut vastustamaan Venäjän hyökkäyksiä, joten Venäjästä on tullut eristäytynyt ja se on joutunut painavien pakotteiden kohteeksi. Uskon, että nuo pakotteet vaikuttavat maan talouteen todella pitkällä tähtäimellä, Stone arvioi.
Omien sanojensa mukaan Putin tavoittelee ”Ukrainan puhdistamista natseista”. Stone muistuttaa puheen olevan puhdasta venäläistä propagandaa.
– Ukrainan johto ei ole natsistinen tai fasistinen. Putin yrittää vain oikeuttaa aloittamansa hyökkäyssodan, hän sanoo.
TUTKIJA USKOO Putinin ajatelleen, että hyökkäyksen seurauksena Eurooppaan syntyisi sekasorto. Euroopan vahva yhtenäistyminen tuli presidentille todennäköisesti suurena yllätyksenä.
Stone kertoo venäläisten tutkijoiden arvioineen, että Britannian eroaminen EU:sta tammikuun lopussa vuonna 2020 horjutti unionia siinä määrin, että ulkopolitiikkaan paneutuminen jäi taka-alalle. Tämän Venäjä näki tilaisuutena päästä kasvattamaan omaa vaikutuspiiriään.
– Venäjä arvioi tilanteen väärin. On totta, että Brexit vaikutti unioniin jollakin tavalla, mutta vaikutukset eivät ulottuneet esimerkiksi Natoon. Euroopan unioni on osallistunut sodan ratkaisemiseen muun muassa asettamalla pakotteita Venäjälle, Stone kertoo.
TUTKIJAN mukaan Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä oli dramaattinen poliittinen suunnanmuutos, jota Putin ei osannut odottaa. Stone uskoo, että jos Putin olisi tiennyt Suomen ja Ruotsin hakevan Nato-jäsenyyttä, olisi hän tuskin hyökännyt Ukrainaan.
Ennalta-arvaamattomia riskejä ottava Putin on osoittanut osaavansa toimia täysin odotetun vastaisesti.
– Jos rajan takana on ennalta-arvaamaton naapuri, jolla on ydinaseita ja suuri sotilaallinen armeija, on tilanne luonnostaan uhkaava. Minä ja monet muut luulimme helmikuuhun asti, ettei Putin ryhtyisi tämän suuruusluokan sotilaalliseen hyökkäykseen Euroopassa.
Venäjä on kärsinyt Ukrainassa sen suuruusluokan sotatappioita, että vaikutukset ovat olleet sotilaallisesti kauaskantoisia. Stonen mukaan armeijan ja varusteiden palauttaminen loistoonsa vaatii useamman vuoden aikaa ja paljon rahaa.
TUTKIJA ei usko Putinin käyttävän sotilaallista voimaa Suomea tai mitään muutakaan Nato-maata vastaan. Nyt vastaiskuna Suomeen on odotettavissa todennäköisesti kyberhyökkäyksiä.
– Jos yhteen Nato-maahan hyökätään, tulevat toiset puolustamaan, joten senkin puolesta on vaikea uskoa Putinin hyökkäävän aseellisesti. Hän löytää varmasti muita keinoja iskeä takaisin ja tehdä ihmisten elämästä epämukavaa. Niin hän on tehnyt aikaisemminkin.
NORJAN Fridtjof Nansen -tutkimuslaitoksen johtajan, politiikantutkija Iver Neumannin mukaan Putinin puheet Ukrainasta kuvaavat täysin hänen ajatuksiaan maasta ja sen asukkaista: ukrainalaiset ja venäläiset ovat yksi ja sama kansa.
– Tiivistetysti hänen mukaansa Ukrainan tulisi olla osa Venäjää. Se ei tiedä hyvää. Käsillä on suuri ongelma, joka ei koske ainoastaan Ukrainaa, vaan koko Eurooppaa, Neumann toteaa.
Tutkijan mukaan Putinilla oli hyökkäyssodan alkumetreillä kaksi tavoitetta. Niistä ensimmäinen oli Ukrainassa asuvien venäläisten oikeuksien parantaminen ja jälkimmäinen ”denatsifikaatio”, eli kansallissosialistisen ideologian kitkeminen pois maasta.
Suunnitelmat saattoivat jossakin vaiheessa muuttua, mutta Neumannin mukaan Putinin väittämän natsismin hävittäminen Ukrainasta on edelleen presidentin tehtävälistalla. Lisäksi tavoitteena on edelleen muuttaa Ukrainan hallintoa. Tavoitteisiin on tutkijan mukaan hankala yltää, sillä Venäjän joukoilla alkaa olla puutetta sotilaskalustosta ja tahdonvoimasta.
Eurooppalaista ja venäläistä elintapaa ei Neumannin mielestä voi sovittaa yhteen.
– Putin haikailee 1800-luvun autoritaarisen elämän perään. Sellaisen elämän, jota Euroopassa ei ole eletty enää yli sataan vuoteen..."
Koko laadukas juttu ->
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008993576.html
