MURHA.INFO

elämänkertoja ja dekkareita...

Tässäpä "synkkikselle" vinkki toisesta kirja-aiheisesta ketjusta...

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=1095

Äkkiä vilkaistuna löytyy myös Mielikirjailijasi-topikki

Reko ja Tina Lundán ~ Viikkoja, kuukausia

Suosittelen. Oli ihan koskettava, mutta jotain jäi puuttumaan.

Juuri sain luettua Tuula Sariolan haamukirjoittajan teoksen:

Kesä loppuu kuolemaan.
Ei pöllömpi olleskaan suomalaiseksi.
Taidan lainata lisää, kun alkuun pääsin.

Sain joululahjaksi Michael Connellyn kirjan Avoin ja ratkaisematon sekä Hynysen Rakkaudella, Hynynen. Nuo olen siis viimeksi lukenut (sitähän ei lasketa, mikä nyt on kesken).

Connellya en ole kauheasti aiemmin lukenut, mutta em. kirja oli hyvä. Samoin Hynysen tekstit, ja pakko on näin naisena myöntää, että Hynynen tuntee naisten ajatusmaailman aika hyvin...Kaikkea en kyllä allekirjoita, mutta huvittuneena tunnistin tuttuja käyttäytymistyylejä miestä kohtaan.

Steven Mithen: After the Ice.

Kolme viimeisintä:
Esko Valtaoja: Ihmeitä
Joppe Karhunen: muistelmat
Pekka Sauri: Miehen Rooli (en nyt muista nimeä)

Saatana saapui Moskovaan tuli viimeksi luettua, aivan äärimmäisen hyvä kirja, tosin kuvittelin paljon vakavammaksi sen ennen lukemista mutta sehän oli huikean hauska kirja. Tulee varmasti luettua toiseenkin kertaan, nyt menossa Aku Ankan tilaajalahjaksi saatu satasivuinen

EDIT: Ainii, yritin aloitella Hannibalia (oon joskus kait lukenut aiemminkin) mutta en jaksanut nyt kovin pitkälle, jotenkin minusta yliarvostettu sekä leffana että kirjana, ei nyt huono kyllä kumpanakaan mutta ei nyt mikään mahtavakaan. Tosin mielestäni huonoin (yli-)arvostettu kirja oli kyl Shelleyn Frankestein, huh. Mälsää.

EDIT2: Niin ja myös D. Koontzin Taivaan porteilla on kesken, alku vaikuttaa ainakin vähän mälsälle, nuorempana tykkäsin Koontzista todella paljon mutta en ole aikoihin lukenut enää, toivottavasti ei käy samalla tavalla kun Kingin kanssa että nämä uudemmat floppaa täysin mun kohdalla ainakin.

Luin juuri Kingin Doloreksen Tunnustuksen ja Buick 8:n.
Ei varmaan edes tarvii sanoa että hyviä olivat.

Nyt sitten aloitin Punaisen Lohikäärmeen, kun en ole elokuvan julkaisun jälkeen sitä kertaakaan lukenut.

synkempi hautajaisvieras kirjoitti:.
Gûnter K. Koschorreck:"Taistelukosketus"

Lisään lukulistalle, mun tyyliä.

Nicky Cruz: juokse poika juokse

Luin tuon joskus nuorena ja nyt kun löysin sen, niin luin uudelleen. Yllätys, yllätys ekalla kertaa oli parempi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nicky_Cruz

Philip Ball : The Devil's Doctor.Paracelsus and the world of renaissace magic and science.

Kyllä tämän lukee jos Paracelsus tai aikakausi kiinnostavat.Paracelsusin tiliin laitetaan joskus uskomattomia keksintöjä (kuten eetteri), mutta Ball käsittelee näitä väitteitä maltillisesti.Jos ei ole kovin kiinnostunut historiasta kannattaa etsiä jotain viihdyttävämpää.

Joululomalla luin muutaman Torey Haydenin kirjan.
Pidän lukemisesta, mutta erittäin harvoin luen täysin fiktiivisiä kirjoja.

Henri Troyat:Iivana Julma
Venäjältä itsekin lähtöisin oleva Henri Troyat on julkaissut elämekertoja venäläisistä hallitsijoista ja merkkihenkilöistä. Hänen kirjoittamansa F.M.Dostojevskin elämäkerta löytyy myös suomeksi. Iivana Julma on lempinimensä ainakin tämän kirjan valossa ansainnut, villistä menosta Venäjän hovissa ja kidutuskammioissa kerrotaan aivan riittävästi. Kammottavaa menoa ja surkeita juttuja Venäjältä jo vuodesta miekka ja kypärä!

Tämän teoksen pohjalta Iivanasta saa kuvan sadistisena, varsinkin viattomien ihmisten kärsimyksistä nautintonsa ammentavana ilkimyksenä, joka käytti korkeaa asemaansa täysin siemauksin hyväkseen toteuttaakseen synkimpiä mielihalujaan. Jos Iivana olikin rohkea kiduttaessaan puolustuskyvyttömiä, mainitsee Troyat hänet epäpäteväksi ja pelkurimaiseksi sotapäälliköksi, joka olisi ollut valmis hylkäämään kansansa luikkiakseen pakoon mahdollisia valloittajia.

Melko koomista luettavaa ovat Iivanan valtiolliset suhteet muiden maiden hallitsijoihin. Miespuolisia hallitsijoita yritetään "vetää turpaan" ja nais-puolisia kosiskellaan poikamaisen ujosti. Ainakin Englannin tuolloinen kuningatar luonnehti Iivanaa hauskasti "hourupää"ksi heidän kirjeenvaihtonsa perusteella.

Jos synkkä ja karu keski-ajan meininki kiinnostaa niin kannattaa tutustua tähän pläjäykseen. Kirjassa on n. 170 sivua, lähdeluettelo lopussa. Kustantaja muistaakseni WSOY(?).

Torey Haydenin aavetyttö tms...