MURHA.INFO

Mä saan 600e, mutta keksin kyllä sille useita muita käyttötapoja kuin vankilaheilan tapaamisen. Ai niin, eihän mulla ees oo semmosta.
Damn...

No hei, älkäähän nyt! Me ei vaan kukaan ymmärretä kuinka erikoinen ja ainutlaatuinen suhde ja yhteys heillä on. Kohtalo johdatti heidät yhteen!



Ootteko muuten lukeneet blogia waitingforyourletter.blogspot.com?

Tuonkin blogin pitäjällä on kaksi lasta, ja on ilmeisesti avosylin ottamassa omaan ja lastensa elämään tuon ulkomaalaisen venkulan, jahka vapautuu.

Miten Nooruska sulla menee kirjeenvaihto? Joko olet rakkaudentunnustuksia saanut?

Mä olen melkeinpä satavarma, että jos jollekin yksinäiselle vangille alkaa raapustelemaan, tulee ne "tää on kohtalo" ja "tunnen jotain syvempää sinua kohtaan"-sieltä väkisinkin.

TheBride kirjoitti:
Miten Nooruska sulla menee kirjeenvaihto? Joko olet rakkaudentunnustuksia saanut?

Mä olen melkeinpä satavarma, että jos jollekin yksinäiselle vangille alkaa raapustelemaan, tulee ne "tää on kohtalo" ja "tunnen jotain syvempää sinua kohtaan"-sieltä väkisinkin.

No en! (Mistä olen kyllä erittäin iloinen, mutta eiköhän se sieltä tule yhtä varmasti kuin pommi Hiroshimaan... ) Sen sijaan sain jotakin vielä kauniimpaa; aivan asia yhteydestä pois olevan ex temporee kysymyksen olenko harrastanut seksiä toisen naisen kanssa!

Nooruska kirjoitti: Sen sijaan sain jotakin vielä kauniimpaa; aivan asia yhteydestä pois olevan ex temporee kysymyksen olenko harrastanut seksiä toisen naisen kanssa!

No oletko?

Täytyy myöntää, että mulla on melkoinen villikon historia, että ei oo montaa asiaa, jota en olis kokeillu. ;D

Siellä on varmaan hermottoman hauskaa niillä vartijoilla, jotka nää kirjeet syynää eka läpi ennen jakelua. Ei pelkästään mun ja Luisin kirjeenvaihdon takia vaan noiden muidenkin.

Mitenköhän tosiaan, jos puhutaan vielä Enkelistä ja Tiikeristä, sitten käy, kun mies vapautuu?

Tiikerihän on mun käsittääkseni ollut jo 14 vuotta eristyksissä, että luulisi ettei sopeutuminen normiarkeen käy ihan kädenkäänteessä? Vai onkohan noilla vankiloilla jonkinlaista "back to reality"-ohjelmaa, jossa vanki aletaan totuttelemaan pikkuhiljaa siihen arkeen, mitä lähemmäksi vapautuminen käy?

^Dokumentteja on tullut jonninverran katsottua aiheesta, kun Faktalla pyöri tuosta aiheesta juttuja. Oliko se vankilavaimot vai mikä lie nimeltään. Siinä parit (amerikan sisällä kuitenkin) oli aloittaneet myös kirjeenvaihdon ja päätyneet naimisiin. Muijat ajoi satoja kilometrejä tapaamisiin ja pidin noitakin jo umpihulluina...
Siinä ei kuitenkaan mitään sopeuttamisohjelmia ollut ja ukko potkaistiin pihalle kun tuomio loppui. Tosin ohjelmassa ei ollut kuin yksi pari, jossa mies siis konkreettisesti vapautui (muut oli elinkautisvankeja ja syyttömiä tietysti ) ja eihän se suhde sitten kestänyt kuin hetkisen vapautumisen jälkeen, kun äijä alkoi vetämään aineita ym. mukavaa. Mutta kannattihan se varmaan uskoa ja toivoa. Eihän sitä koskaan voi tietää mikä kullanjyvä se sieltä vankilasta löytyy.

^ Näissäkin tapauksissa ne naiset oli varmaankin näitä naisia, jotka pystyvät herättämään omasta mielestään kuolleen henkiin vain uskomalla tarpeeksi ja muuttavat miehen kuin miehen...

Naisilla on usein paha tapa uskoa omien näkemystensä, tapojensa ja elämänkatsomustietonsa olevan nyt siis vaan niin selkeesti ainoita järkeviä, että kyllähän siihen se pahinkin linnakonna taipuu, kun se - tottakai - vaan älyää.

Miten kukaan haluaisikaan muuta kuin alkaa elää unelmaa ja hylätä vanhan tyhmän elämännuottinsa/-muottinsa???

Ei naisilla ole pelkästään taipumus uskoa omiin pelastaviin kykyihinsä, vaan myös siihen, että se oma kullannuppu on vaan väärinkohdeltu ja syytön. Jos on niin selvät todisteet, ettei voi syyttömäksi väittää, niin ainakin olosuhteiden uhri, joka on joko
-vaikean lapsuuden
-koulukiusaamisen
-ilkeän ja katkeran exän
-korruptoituneen ja epäreilun oikeusjärjestelmän
uhri. Yleensä kaikkea tätä. Siksipä oikeastaan mitään tarvetta muutokseen ei edes ole.

Amerikassa mun käsittääkseni noiden erilaisten kuntoutusohjelmien saatavuus riippuu ihan vankilasta, eikä siellä ole sellaista yhteistä vankeinhoitolaitosta kuin meillä Suomessa.

No missäs näissä sekis-blogeissa nyt mennää?

Tämän keskustelun aloittajana kerron teille omasta kirjekaveruudestani. Hän on ollut koko tämän ajan kohtelias ja asiallinen, mitään rakkaudentunnustuksia ei ole tullut. Perus kuulumisten vaihtoa kepeällä tasolla. Syvällisemmistä asioista emme ole keskustelleet. Tarkoitus on pitää kirjeenvaihto asiallisena ja piristävänä. Kiitos teille kaikille, jotka olette kirjoittaneet jollekulle

En tainnut vielä kertoilla, että sain oikeasti todella hienon itse väsätyn enkeli-piirustuksen joulukorttina, jos kerran kuussa kirjoitettavan kirjeen saldo tulee oleen jatkossakin näin mahtavaa vankilataidetta niin pysyn piirissä mukana.

Vuosia sitten jouduin tavalla tai toisella henkirikoksen tehneen naisen vankeusajan ystäväksi,eli hoidin kaiken mitä pitikin mukaan lukien tapaamiset,kirjeitä kirjottelin varmaan sen 50-60.
Nyttemmin on kaikki häntä muistuttava hävitetty myös kirjeet,en pitänyt hänen tyylistään mennä muiden luo kun hänen omaisuutensa oli vielä täällä.
Samanlaiseen en vaan enää pysty en millään! jokin vaan on muuttanut maailmaani,toisen auttaminen on OK mutta se että jos ei anneta auttajalle mitään arvoa on jo sairautta!
Tämä oli oma kokemus enkä voi arvostella mitä muut tekevät,ehkä jollekkin se käy?

Tessu kirjoitti:Vuosia sitten jouduin tavalla tai toisella henkirikoksen tehneen naisen vankeusajan ystäväksi,eli hoidin kaiken mitä pitikin mukaan lukien tapaamiset,kirjeitä kirjottelin varmaan sen 50-60.
Nyttemmin on kaikki häntä muistuttava hävitetty myös kirjeet,en pitänyt hänen tyylistään mennä muiden luo kun hänen omaisuutensa oli vielä täällä.
Samanlaiseen en vaan enää pysty en millään! jokin vaan on muuttanut maailmaani,toisen auttaminen on OK mutta se että jos ei anneta auttajalle mitään arvoa on jo sairautta!
Tämä oli oma kokemus enkä voi arvostella mitä muut tekevät,ehkä jollekkin se käy?

Vähän epäselväksi jäi kertomuksesi, esim. tämä muiden luo meno ja miksi hänen omaisuutensa oli sinun luonasi ja miksei hän tullut omaisuuttaan hakemaan, miksi hän jätti sen sinun luoksesi...