MURHA.INFO

Kuuntelin sit viel mielenkiinnosta ite nuo kohdat. Näin laittasin:

0.34; Syytetyn hengitys
0,56; Syytetyn hengitys
1,26; Uhri
1,41; Uhri

mikaelk kirjoitti:.....
Kuten linkin takana todetaan, edes FBI ei havainnut nauhalla mitään ulkopuoliseen viittaavaa.

FBI otti kantaa onko häkenauhalla käytetty taustanauhoja: ei ollut, joten älä selitä omiasi vaan tarkista faktat.

padlock kirjoitti:

mikaelk kirjoitti:.....
Kuten linkin takana todetaan, edes FBI ei havainnut nauhalla mitään ulkopuoliseen viittaavaa.

FBI otti kantaa onko häkenauhalla käytetty taustanauhoja: ei ollut, joten älä selitä omiasi vaan tarkista faktat.

No todettakoon faktana, että jutun tutkijat eivät löytäneet ainuttakaan merkkiä ulkopuolisesta.

Pieni korjaus yllä esitettyihin.
Lehdon mainitsemat ajat:

0.43
0.56
1.26
1.41

joo...

0.43: Todennäköisemmin Lahden ähkäisy. Jotta joku voisi erottaa tämän kyseisen ähkäisyn jonkin muun ihmisen päästämäksi Lahden sijaan, pitäisi minusta tunnistajalla ja tunnistettavalla olla läheinen suhde keskenään. Esimerkiksi vaimo voisi tunnistaa aviomiehensä päästämän vastaavan ähkäisyn mikäli ääni on aviomiehelle tyypillinen ja vaimo on kuullut sen vuosien aikana usein.
0.56: Selvästi Lahti.
1.26: Saattaa hyvinkin sisältää hupparin ähkäisyn, mutta en usko, että Koivisto voi tästä henkilöllisyyttä tunnistaa.
1.41: Todennäköisemmin Lahti.

Jos puhutaan vain ähkäisyistä, eikä muista hupparin päästämistä äänistä (muita ääniä on nauhalla useita), niin selvin hupparin ähkäisy kuuluu kohdassa 1.55, mutta tätä Koivisto ei sitten muka tunnistakkaan hupparin päästämäksi.

Nopeasti tulkittuna:

Ääntä ajassa 0:43 edeltää aika massiivinen "mäiskäisy", tosin n. 0,5 sek. aikaisemmin.
Tulkitsen lähinnä siksi uhrin valitusääneksi.

Ajassa 0:56 (0:57?)- ei välttämättä uhrin valitusääni. Sitä seuraa (toinen) valitusääni 0:58,5,
"Äääh". Mielestäni joka tapauksessa saman henkilön kamppailu/ponnisteluääniä.

Ajassa 1:26 ei ole ainakaan ähkäisy, vaan mielestäni "Joo" - tämä ei ole Lahden ääni, koska
on sitä korkeampi. Sellaisena ei ole "samaa sarjaa" aikaisemmin mainittujen äänien kanssa.

Ajassa 1:41 jälleen korkeampi ääni - ja taas kuulen "Joo()" - eli ei ähkäisy.

Mielstäni Koiviston tulkinnat eivät kuitenkaan ole ihan hatusta. Mainittua äänien valikoimaa
on vaikea ellei mahdoton panna kokonaan uhrin valitusäänien piikkiin.

Murhainfo on viime päivinä etääntynyt siitä ratkaisevasta vaiheesta, joka syntyi kun Amanda todisti aivan samalla tavalla kuin mitä hän oli onnistunut sanomaan johdateluista huolimatta kaikissa kuulusteluissa. Siis hyvin käänteen tekevä todistus tuomion kannalta. Se sai aikaa vyöryn, ne jotka olisivat todistaneet päin vastaista luopuivat kokonaan.

Nyt puolustus lähtee hyökkäykseen kun Pirjo Koivisto täsmentää missä kohdin hän kuulee tutun äänen Hätäpuhelussa. Tämä on joitain aivan muuta kuin, että etsittiin todellista murhaaja, kesken Annelia kohtaan käytävässä oikeudenkäyntiä.

Täällä EI olla kovin kielteisiä hänen havaintojensa suhteet vaikka äänien kuuntelijat vaikenevat tässä oikeustapaukseen kuuluvassa asiassa.

Koivisto ei ehkä onnistu vakuuttamaan tuomareita siitä, että hänen nimeltä mainittu asiakkaansa on murhannut Jukan, mutta että Hätäpuhelusta todella kuuluu vieras ääni. Tässä olaan taas aivan keskeisessä kohdassa. Syyttäjälle on välttämätöntä osoittaa, että Pirjo valehtelee pelastaakseen Annelin. Kuten täällä joku on huomautettu, että tutun äänen voi tuntea vaikka muut eivät kuulisi ääntä ylipäätään.

Sisotalo:

Koivisto ei ehkä onnistu vakuuttamaan tuomareita siitä, että hänen nimeltä mainittu asiakkaansa on murhannut Jukan, mutta että Hätäpuhelusta todella kuuluu vieras ääni. Tässä olaan taas aivan keskeisessä kohdassa.

Tästä on nimenomaan kysymys. Sitä paitsi jo Joutsenlahti esitti jossakin, että murhaaja voidaan tunnistaa äänen perusteella?

Koiviston lähtökohta on siis oikea – valitaan tiettyjä näytteitä hätäpuhelusta, ja katsotaan, ovatko nämä uhrin valitusta vai jotakin muuta – esimerkiksi ulkopuolisen tekijän ääniä.

Syyttäjän mukaan paikalla ei ole muita, mitä Tuija Niemen litteraation on katsottu jo monessa oikeusasteessa tukevan (päätöksissä vedotaan Niemen todistukseen).

Ohessa Niemen tulkinnat Koiviston esiin nostamista kohdista:

1) Hätäpuhelu 0:43 – Niemen litteraatio:

0:43 Häke: Jaaha, odota hetki mä meen hetkeks pois linjalta/
Älä sulje puhelinta, älä me pois/
Jukka: Aihh / yninää, valitusta

Itse kuulen kohdassa ”mäiskäystä” seuraavan valitusäänen ”äyyhh”. Todennäköisesti Jukan.

2)Hätäpuhelu 0::56 - Niemen litteraatio:

0:56 Jukka: [napsahdus] Öhh/
[kolahdus] Ähh/
0:59 Anneli: Meni, lähtikse mies jo/

Mielestäni kyseessä voi olla Jukan valitus, mutta vaikea osoittaa, onko välttämättä.
Vähän matalampi kuin Jukan ääni yleensä. Kamppailuääni.

3)Hätäpuhelu 1:26 – Niemen litteraatio:

1:25 Jukka: Hälytyys/
.. . tulee e) tänne apuun!

Mielestäni noloin kohta Niemen litteraatiossa. Ajassa 1:25 kuullaan korkeahkon miesäänen selkeä ”Joo” - miten tästä tulee ”Hälytyys”?

Tosin tätä seuraa ajassa 1:27 saman äänen ”Häivy”, jonka jotenkin voi ymmärtää väärinkuulluksi sanaksi ”Hälytyys”. Tosin sana ei ole Jukka Lahden äänellä lausuttu.

Tätä seuraa uhrin ”Apuun”, jonka Niemi jättää kokonaan pois. Ja tämän jälkeen ”()uha tule(e) tänne apuun!” (mistä siis Niemi on jättänyt sanan ”Kuka/Juha” pois).

Niemi on siis jättänyt ulkopuolisen sanomat sanat ”Joo” ja ”Häivy” kokonaan pois – ulkopuolisen, koska äänenkorkeus ja sävy eivät vastaa lainkaan Jukan ääntä.
Oireellista siis, tuo pois jättäminen.

Koivisto on kuullut tässä tunnistamansa henkilön ”ähkäisyäänen”. Ääni ei kuitenkaan mielestäni vastaa yllä mainituissa kohdissa 1 ja 2 kuultuja ääniä.

4) Hätäpuhelu 1:41 – Niemen litteraatio:

1:40 Jukka: Agh/ valittaa
1:41 Anneli: Mä meen kattoo tonne/
1 :42 Amanda: Mitä mä sanon/

En taaskaan ymmärrä, miksi Niemi litteroi ”Agh”? Kun äännähdyksessä/huudahduksessa on kuitenkin selvästi o-äännettä: ”()oo”.

Ja millä perusteella voidaan esittää, että kyseessä on Jukka – ilman epäröintimerkkejä, esim. sulkuja, kuten kohdassa ”Aja” tai ”Se jäi”. Siksikö, ettei ”tilassa ollut ketään ulkopuolista”? Näkyy jälleen, että johtopäätökset on tehty ensin, minkä jälkeen faktat on sovitettu niiden mukaisiksi. Todellinen tutkija saisi tällaisesta varmasti sapiskaa ja olisi
entinen tutkija missä tahansa muualla - ei ilmeisesti kuitenkaan KRP:ssä.

Koivisto tulkitsee kohdan ”ähkäisyksi” tai vastaavaksi äänenpurkaukseksi – näin ollen tulkinta kyseenalaistaa aivan oikein sen, että kyseessä olisi Jukan valitusääni.

Kaikkiaan Koiviston metodi on oikea – osoitetaan kohdat, jotka otetaan vertailevaan tarkasteluun.

Niemen litteraatioiden valossa (tai pimennoksessa, kuten on nähty) en yhtään ihmettele, että Koiviston todistus herättää levottomuutta niissä, jotka pyrkivät tekemään Auerista syyllisen väitteellä ”tallenteella ei kuulla pihaustakaan ulkopuolisesta”.

Erinomaista työtä ZEM. Vuosien uurastus kantaa hedelmää juuri siinä missä sitä tarvitaan. Tämä pitää toimittaa heti Mannerille. En usko, että hänellä on ketään muuta joka pystyy tähän analyysiin. Tärkeää on, että ZEM lähtee Niemen virallisesta litteroinnista. Sitten hän korjaa asiaa omien havuintojensa pohjalla, mutta hyvin varovaisesti, mitä juuri nyt tarvitaan oikeussalissa.

Jos tämäkin asia viedään hyvin läpi oikeussalissa ollaan vahvoilla. Siis taas syyttäjän keskeinen teesi kääntyy päälaelleen kun tutkitaan sitä KUKA oli paikalla, ei voida väittää, että ketään ei ollut. Tämä on ollut samanlainen syyttäjän perusta kuin Amanda on puolustuksen perusta

https://dl.dropboxusercontent.com/u/605 ... 84ISYT.wav

Linkissä Lehdon haastattelussa mainitsemat kohdat:
0.43
0.56
1.26
1.41 (johon liitetty alkuun tytön vastaus NII)
sehän menee:
- AxxxA!
- NII?
- Tuuksä tänne puhelimeen
1.41 - JOO

Itse en näistä ulkopuolista saa.
Viimeinenkin kun on sata varmasti tyttö.
Sitäpaitsi:
Nämäkun muutetaan huppumieheksi, niin sittenhän uhrin valitusten määräkin romahtaa...

Onpa mielenkiintoista keskustelua. Muistan kun luin kesällä uudesta epäillystä ja sitten siitä kun se osoittautui hudiksi. Harmittelin, että miksei kerrottu, millä perusteella epäilty suljettiin pois tutkinnasta, mutta ajattelin että jokin sen epäillyn yksityiselämässä jonka vuoksi sitä olisi ihan turha kertoa julkisuuteen. Eikö olekin niin, että kun lehtijutuissa haastatelttin juuri syyttäjää asiasta, niin se oli sen takia, että jos epäiltyä olisi päädytty syyttämään, niin se olisi ollut juuri se sama syyttäjä, joka olisi syyttänyt? Vähän kuin yleinen syyttäjä? MUTTA miksei sitten yleensä jos tutkitaan jotain rikosta, haastatella lehdessä syyttäjää, vaan esim. komisariota. Mikä auktoriteetti oli tässä tapauksessa syyttäjällä puhua tutkinnasta? Ei kai hän esim. ole sitä epäiltyä kuulustellut, vaan joku poliisi. Minä en ymmärrä. Nyt tästä jää sellainen kuva, että nimenomaan syyttäjä on päättänyt, ettei asiasta kerrota enempää, ja joko toimittajia ei kiinnosta kysyä keltään tutkinnassa mukana olleelta tai he ovat kysyneet, mutta asiasta ei haluta/saada kertoa.

Tänään onkin jännä päivä, mitä ahkäisyistä kerrotaan, poliisi oli kuulustellut jopa seitsemän tuntia mutta laihoin tuloksin, heppaiselta toiminnalta näyttää, kuten perätön ilmianto antoi ymmärtääkkin. Onkohan taas suljetut ovet?

sisotalo kirjoitti:Koivisto ei ehkä onnistu vakuuttamaan tuomareita siitä, että hänen nimeltä mainittu asiakkaansa on murhannut Jukan, mutta että Hätäpuhelusta todella kuuluu vieras ääni. Tässä olaan taas aivan keskeisessä kohdassa. Syyttäjälle on välttämätöntä osoittaa, että Pirjo valehtelee pelastaakseen Annelin. Kuten täällä joku on huomautettu, että tutun äänen voi tuntea vaikka muut eivät kuulisi ääntä ylipäätään.

Onko puolustus kiistänyt kohtaa 2:02 vielä mitenkään? (Oletan, että Niemi taas väitti sitä Auerin sanomaksi.)

Panu kirjoitti:

sisotalo kirjoitti:Koivisto ei ehkä onnistu vakuuttamaan tuomareita siitä, että hänen nimeltä mainittu asiakkaansa on murhannut Jukan, mutta että Hätäpuhelusta todella kuuluu vieras ääni. Tässä olaan taas aivan keskeisessä kohdassa. Syyttäjälle on välttämätöntä osoittaa, että Pirjo valehtelee pelastaakseen Annelin. Kuten täällä joku on huomautettu, että tutun äänen voi tuntea vaikka muut eivät kuulisi ääntä ylipäätään.

Onko puolustus kiistänyt kohtaa 2:02 vielä mitenkään? (Oletan, että Niemi taas väitti sitä Auerin sanomaksi.)

Se on syytetyn ääni, sitä ei aikoinaan kiistänyt itse syytettykään. Tuumi todenneensa ehkäpä "älä kuole" tms. Nauhalla kuitenkin kuuluu mitä kuuluu. Raskauttavaa syytetyn kannalta nämä repliikkinsä nauhalla ja se, että ulkopuolista ei kuulu.

OHOH, jopas jotakin!!!

Nyt meni turrellekin iltapäiväkaffeet väärään kurkkuun...

Tuomari tuo todistajalle tekovälineen eli veitsen. Nainen tunnistaa sen omakseen.
(lähde Yle satakunta)

Tämän keissin aikana ensimmäinen henkilö joka tunnistaa veitsen omakseen, ja vieläpä oikeudessa...

ps.
Eihän tuollainen lausuma oikeudessa voi ilman seuraamuksia jäädä 'vain elämään'.
Jotain luulisi olevan pakko tapahtua suhteessa tutkintaan/todistajaan. Vaihtoehdot joko tarkemmat tukimukset asiasta tai todistajan väärä vala...