Sisotalo:
Koivisto ei ehkä onnistu vakuuttamaan tuomareita siitä, että hänen nimeltä mainittu asiakkaansa on murhannut Jukan, mutta että Hätäpuhelusta todella kuuluu vieras ääni. Tässä olaan taas aivan keskeisessä kohdassa.
Tästä on nimenomaan kysymys. Sitä paitsi jo Joutsenlahti esitti jossakin, että murhaaja voidaan tunnistaa äänen perusteella?
Koiviston lähtökohta on siis oikea – valitaan tiettyjä näytteitä hätäpuhelusta, ja katsotaan, ovatko nämä uhrin valitusta vai jotakin muuta – esimerkiksi ulkopuolisen tekijän ääniä.
Syyttäjän mukaan paikalla ei ole muita, mitä Tuija Niemen litteraation on katsottu jo monessa oikeusasteessa tukevan (päätöksissä vedotaan Niemen todistukseen).
Ohessa Niemen tulkinnat Koiviston esiin nostamista kohdista:
1) Hätäpuhelu 0:43 – Niemen litteraatio:
0:43 Häke: Jaaha, odota hetki mä meen hetkeks pois linjalta/
Älä sulje puhelinta, älä me pois/
Jukka: Aihh / yninää, valitusta
Itse kuulen kohdassa ”mäiskäystä” seuraavan valitusäänen ”äyyhh”.
Todennäköisesti Jukan.
2)Hätäpuhelu 0::56 - Niemen litteraatio:
0:56 Jukka: [napsahdus] Öhh/
[kolahdus] Ähh/
0:59 Anneli: Meni, lähtikse mies jo/
Mielestäni kyseessä
voi olla Jukan valitus, mutta vaikea osoittaa, onko välttämättä.
Vähän matalampi kuin Jukan ääni yleensä. Kamppailuääni.
3)Hätäpuhelu 1:26 – Niemen litteraatio:
1:25 Jukka: Hälytyys/
.. . tulee e) tänne apuun!
Mielestäni
noloin kohta Niemen litteraatiossa. Ajassa 1:25 kuullaan korkeahkon miesäänen selkeä ”Joo” - miten tästä tulee ”Hälytyys”?
Tosin tätä seuraa ajassa 1:27 saman äänen ”Häivy”, jonka jotenkin voi ymmärtää väärinkuulluksi sanaksi ”Hälytyys”.
Tosin sana ei ole Jukka Lahden äänellä lausuttu.
Tätä seuraa uhrin ”Apuun”,
jonka Niemi jättää kokonaan pois. Ja tämän jälkeen ”()uha tule(e) tänne apuun!” (mistä siis Niemi on jättänyt sanan ”Kuka/Juha” pois).
Niemi on siis jättänyt ulkopuolisen sanomat sanat ”Joo” ja ”Häivy” kokonaan pois – ulkopuolisen, koska
äänenkorkeus ja sävy eivät vastaa lainkaan Jukan ääntä.
Oireellista siis, tuo pois jättäminen.
Koivisto on kuullut tässä tunnistamansa henkilön ”ähkäisyäänen”. Ääni ei kuitenkaan mielestäni vastaa yllä mainituissa kohdissa 1 ja 2 kuultuja ääniä.
4) Hätäpuhelu 1:41 – Niemen litteraatio:
1:40 Jukka: Agh/ valittaa
1:41 Anneli: Mä meen kattoo tonne/
1 :42 Amanda: Mitä mä sanon/
En taaskaan ymmärrä, miksi Niemi litteroi ”Agh”? Kun äännähdyksessä/huudahduksessa on kuitenkin selvästi o-äännettä: ”()oo”.
Ja millä perusteella voidaan esittää, että kyseessä on Jukka – ilman epäröintimerkkejä, esim. sulkuja, kuten kohdassa ”Aja” tai ”Se jäi”. Siksikö, ettei ”tilassa ollut ketään ulkopuolista”? Näkyy jälleen, että johtopäätökset on tehty ensin, minkä jälkeen faktat on sovitettu niiden mukaisiksi. Todellinen tutkija saisi tällaisesta varmasti sapiskaa ja olisi
entinen tutkija missä tahansa muualla - ei ilmeisesti kuitenkaan KRP:ssä.
Koivisto tulkitsee kohdan ”ähkäisyksi” tai vastaavaksi äänenpurkaukseksi – näin ollen tulkinta kyseenalaistaa aivan oikein sen, että kyseessä olisi Jukan valitusääni.
Kaikkiaan Koiviston metodi on oikea – osoitetaan kohdat, jotka otetaan vertailevaan tarkasteluun.
Niemen litteraatioiden valossa (tai pimennoksessa, kuten on nähty) en yhtään ihmettele, että Koiviston todistus herättää levottomuutta niissä, jotka pyrkivät tekemään Auerista syyllisen väitteellä ”tallenteella ei kuulla pihaustakaan ulkopuolisesta”.