MURHA.INFO

Merivuokko kirjoitti:
Kyllä siellä rannassa oli paljon pajupuskia. Naapurin aikamiespoika tosin teki niistä aikanaan pajukoreja, jotka möi torilla, luulisin näin olleen.
Pyykkinarukin oli, oli vieläpä varastamatta poliisien tulessa, jotain oli sentään jäänyt rosvoilta vai oliko se naapurin aikamiespojalta, viemättä.

Merivuokko, heti tapahtuma-aikaan on otettu vaikka kuinka paljon kuvia, eikä missään näy mitään pensaikkoja. Kasvillisuus oli silloin paljon harvempaa, kuin nyt. Myöskään yksikään todistaja ei puhu pyykkinarusta. Sitä ei näy myöskään kuvissa.

^Onko tässä vastaus Högnäsin tiloilla Hästbergetissä olleen nautinnan luonteeseen, vai alkaako Merivuokko pitkästyä? Joka tapauksessa järven etelärannan suojelukaistojen perustaminen voisi johtua uhanalaisen rantakoripajun harvinaistumisesta korinteon johdosta. Kevennys.

^ Ehkä tästä saamme Motiivi-sivustolle uuden epäillyn, Naapurin Aikamiespoika alkaa vaikuttaa epäilyttävältä koska hänellä jos kellä oli syytä olla huolissaan pajukoripisniksensä tulevaisuudesta....nytkin oli niemeen motskaroitunut neljän kopla selvästi makkaranpaisto mielessään, se tekee neljä tikkua.
Mitä siitä tulee jos satana päivänä vuodessa alkaisi samanlainen invaasio pajujen kimppuun, nuorista tehtiin varoittava esimerkki, siksi ei nuotio syttynyt, ei makkara kärynnyt...olisi mielenkiintoista tietää mikä oli Naapurin Aikamiespojan tulevaisuus...pitääkin kuuklettaa....www,naapurinaikamiespoeka.fi....kevennystä vaan

papillon kirjoitti:^ Ehkä tästä saamme Motiivi-sivustolle uuden epäillyn, Naapurin Aikamiespoika alkaa vaikuttaa epäilyttävältä koska hänellä jos kellä oli syytä olla huolissaan pajukoripisniksensä tulevaisuudesta....nytkin oli niemeen motskaroitunut neljän kopla selvästi makkaranpaisto mielessään, se tekee neljä tikkua.
Mitä siitä tulee jos satana päivänä vuodessa alkaisi samanlainen invaasio pajujen kimppuun, nuorista tehtiin varoittava esimerkki, siksi ei nuotio syttynyt, ei makkara kärynnyt...olisi mielenkiintoista tietää mikä oli Naapurin Aikamiespojan tulevaisuus...pitääkin kuuklettaa....www,naapurinaikamiespoeka.fi....kevennystä vaan

Tuossa kuukletuksessa on jotain itua ihan tosimielessä.
Aika paljastavaa on sekin, jos jostain henkilöstä ei löydy ollenkaan löydöksiä. Tavallisesti nykyaikana melkein jokaisesta ihan tavan tallaajastakin löytyy.

Asioihin sekaantuneiden ihmisten ja alueen sopivanikäisten vaki- ja kesäasukkaiden henkilöhistoriat Bodomin jälkeen olisivat tosi mielenkiintoisia, mutta jokaisen oma asia tietenkin.

Merivuokkokin
puhut välillä ihan kuin tietäisit, kuka syyllinen on ja että hän on jo kärsinyt paljon ja saanut rangaistuksensa. Ei oikein satu NGhen.
Välillä taas ihan kuin NG olisi syyllinen!?

Hästbergetin vesialue näyttäisi kuuluvan jollekin Högnäsin rannan puolivälin tontille ainakin numeron mukaan. Vesialueen nautinta voidaan vuokrata tai myydä kelle omistaja haluaa. Ei-rannnalla-olevan-tontin mukana voidaan myydä oikeus vesialueeseen, joka ei ole fyysisesti tietenkään tontin yhteydessä.
Yhteisvesialueilla on omat sääntönsä.
Nämä jututhan ovat tarkistettavissa Maanmittauskonttorissa eivätkä ole mitenkään salaisia tietääkseni.

Oikaiskaa, jos joku tietää tietävänsä paremmin.

¤¤¤¤¤¤¤

konsta kirjoitti:Merivuokko, heti tapahtuma-aikaan on otettu vaikka kuinka paljon kuvia, eikä missään näy mitään pensaikkoja. Kasvillisuus oli silloin paljon harvempaa, kuin nyt. Myöskään yksikään todistaja ei puhu pyykkinarusta. Sitä ei näy myöskään kuvissa.

Olikohan herra kukkuu joka aikoinaan jutteli tuosta pyykkinarusta. Eikö se siellä kuitenkin ollut (löytyikö siihen joku vahvistus?), pitääkin alkaa kaivella viestihistoriaa.

Pensaikkojen tiheydestä konsta: Epäilen Suuresti että olet Tässä Asiassa väärässä. Ellet sitten kaiva jostain kesän -60 rantojen pensaikkojen raivaussuunnitelmia, olen 99% varma näin rantanaisena että jokaisen Suomen jorpakon rantamat on vähintäänkin pajupusikoita täynnä. Toki yleisiä rantoja saatetaan raivata mutta niemen alueella? En usko. Merivuokon kertoma kallonpalasista puskassa on myös totta, aikamoinen raivo on saanut Björklundia kohden olla että noinkin suurta tuhoa saadaan aikaan. Ehkä otettu kiinni hiuksista, huudettu vähän totuuksia päin näköä ja lasautettu nainen kuoliaaksi. Toki tämä on vain ajatusleikkiä, jokainenhan tuntee kuolinselvitykset ja järjestyksen teltalla.

:pus:

Loka kirjoitti:Eikö se siellä kuitenkin ollut (löytyikö siihen joku vahvistus?), pitääkin alkaa kaivella viestihistoriaa.

Ihmettelin aikoinaan mistä moinen pyykkinnaru oli leiriin ilmestynyt. En usko heillä olleen mitään pyykkinarua mukanaan. Samoin ihmettelin pensaisiin ripustettuja vaatteita. Miksi, jos oli narukin?

Loka kirjoitti:
Pensaikkojen tiheydestä konsta: Epäilen Suuresti että olet Tässä Asiassa väärässä. Ellet sitten kaiva jostain kesän -60 rantojen pensaikkojen raivaussuunnitelmia, ....
:pus:

Kyllä siellä sen verran oli varmaan pensaikkoa, että pajunköyttä pystyi väsämään muutaman kilometrin. Mutta nyt puhutaan siitä näkösektorista, joka oli polulta teltalle ja ja toisaalta teltalta aina rantatöyräälle asti. Se oli puuton ja pensaiton aukio.

Tuo väittämäsi, konsta ei pitäne paikkansa ja eikös lintubongaritkin puhuneet jonkin pusikon taakse piiloutuvasta hahmosta, en ole sen varmempi, kuin konsta puskattomasta alueestaan, mutta eiköhän jostain vielä löydy kuva, joka kumoaa konstan väitteen.

Tekisi mieleni sanoa taaskin, mutta en sano.

Itse kirjoitin aikanaan pyykkinarusta sitä, että sen olisi pitänyt olla useita metrejä pitkä, jos se olisi estänyt näkyvyyttä teltalle, eli se olisi vedetty polun poikki.

Samaten kirjoitin muistavani valokuvan, jossa on Sepin prätkä nojallaan koivua vasten 90 asteen kulmassa Gussen pyörään nähden ja Sepin prätkän vierestä lähtevästä ohuesta pihlajasta olisi lähtenyt sellainen kolmen metrin naru toiseen samalla puolella polkua olevaan pihlajaan.

Tuskin kukaan leiriläisistä olisi varustautunut retkelle pyykkinarulla, joten sen narun uskoisin kuuluneen jollekin paikkakuntalaiselle, joka usein kävi niemessä uimassa.

teemu kirjoitti:^Armeijassa oli pitkät kalsarit. Näkyykö SA-Int leimaa? Mahtoiko poliisilla olla virkakalsareita?

Silloin piti käyttää harmaita myös lomilla. Jos kahlaaja oli intistä, niin joko kundi rikkoo lomasääntöjä tai sitten on kapianen asialla, ja säästää virkapukua.

Muista ammattiryhmistä ainakin osa metsureista käytti pitkiä kesällä 1960 (oma havainto). Heillä ei ollut työhaalareita silloin. Kaksinkertainen vaatetus hieman suojasi jalkoja.

Ei ollut virkakalsareita. omia alusvaatteita silloin käytettiin. Vormu takin alla saattoi olla vaikka siviilipaita.

konsta kirjoitti:

Merivuokko kirjoitti:
Kyllä siellä rannassa oli paljon pajupuskia. Naapurin aikamiespoika tosin teki niistä aikanaan pajukoreja, jotka möi torilla, luulisin näin olleen.
Pyykkinarukin oli, oli vieläpä varastamatta poliisien tulessa, jotain oli sentään jäänyt rosvoilta vai oliko se naapurin aikamiespojalta, viemättä.

Merivuokko, heti tapahtuma-aikaan on otettu vaikka kuinka paljon kuvia, eikä missään näy mitään pensaikkoja. Kasvillisuus oli silloin paljon harvempaa, kuin nyt. Myöskään yksikään todistaja ei puhu pyykkinarusta. Sitä ei näy myöskään kuvissa.

Ruumiit ja Gustafsson oli viety pois, mutta pyykkinaru oli edelleen
paikallaan.
Ja puskia oli, ne juuri suojasivat kulkijaa lintupoikien haukankatseilta.
Pusikon laadusta en mene takuuseen, muta pajukko on kovaa leviämään, ainakin ojanpientareilla

Hessu52 kirjoitti:Tuo väittämäsi, konsta ei pitäne paikkansa ja eikös lintubongaritkin puhuneet jonkin pusikon taakse piiloutuvasta hahmosta, en ole sen varmempi, kuin konsta puskattomasta alueestaan, mutta eiköhän jostain vielä löydy kuva, joka kumoaa konstan väitteen.

Tekisi mieleni sanoa taaskin, mutta en sano.

Itse kirjoitin aikanaan pyykkinarusta sitä, että sen olisi pitänyt olla useita metrejä pitkä, jos se olisi estänyt näkyvyyttä teltalle, eli se olisi vedetty polun poikki.

Samaten kirjoitin muistavani valokuvan, jossa on Sepin prätkä nojallaan koivua vasten 90 asteen kulmassa Gussen pyörään nähden ja Sepin prätkän vierestä lähtevästä ohuesta pihlajasta olisi lähtenyt sellainen kolmen metrin naru toiseen samalla puolella polkua olevaan pihlajaan.

Tuskin kukaan leiriläisistä olisi varustautunut retkelle pyykkinarulla, joten sen narun uskoisin kuuluneen jollekin paikkakuntalaiselle, joka usein kävi niemessä uimassa.

Siitä pyykkinarusta Heikki tajusi, että siellä teltalla on naisväkeä,
miehet eivät ripusta tällaista narua retkillään.
Ja oli varmaan yksi syy, miksi kiskoi Kalevia pois teltan luota, ei sinne sopinut mennä.

Hessu52 kirjoitti:Tuo väittämäsi, konsta ei pitäne paikkansa ja eikös lintubongaritkin puhuneet jonkin pusikon taakse piiloutuvasta hahmosta, en ole sen varmempi, kuin konsta puskattomasta alueestaan, mutta eiköhän jostain vielä löydy kuva, joka kumoaa konstan väitteen.

Tekisi mieleni sanoa taaskin, mutta en sano.

Itse kirjoitin aikanaan pyykkinarusta sitä, että sen olisi pitänyt olla useita metrejä pitkä, jos se olisi estänyt näkyvyyttä teltalle, eli se olisi vedetty polun poikki.

Samaten kirjoitin muistavani valokuvan, jossa on Sepin prätkä nojallaan koivua vasten 90 asteen kulmassa Gussen pyörään nähden ja Sepin prätkän vierestä lähtevästä ohuesta pihlajasta olisi lähtenyt sellainen kolmen metrin naru toiseen samalla puolella polkua olevaan pihlajaan.

Tuskin kukaan leiriläisistä olisi varustautunut retkelle pyykkinarulla, joten sen narun uskoisin kuuluneen jollekin paikkakuntalaiselle, joka usein kävi niemessä uimassa.

Kukaan paikkakuntalainen siellä mitään naruja ripustele, höhlää puhetta.
Kyllä niillä on pyykkinarunsa kullakin kotonaan. Älytöntä höpinaa.

Tarkoitin Merivuokko sellaista ohutta narua, ei sentään paperista, enkä oikeaa pyykkinarua, sillä sen olisi joku varmaan vohkinut, mutta kuitenkin sellaiset kevyet uikkarit ja pyyheliinan kuivamisen kestävän narunpätkän.

Muistan että siinä kuvassa olisi ollut jotain vaatteita sukat ja pyyheliina nyt kumminkin.

Onhan jonkun kylän uimarin vakiopaikalle saatettu jäädä sen narunkin takia, kun tarkoitus on ollut mennä uimaan, niin narukin olisi ollut valmiiksi sidottuna uima-asujen kuivumista varten.

Eikös konsta lintupojat kertoneetkin hahmon mennen töyräältä alas ja jääneen pensaan suojaan, eli jos olisi jatkanut eteenpäin, pojat olisivat tunnistaneet varmuudella kulkijan.

teemu kirjoitti:^Onko tässä vastaus Högnäsin tiloilla Hästbergetissä olleen nautinnan luonteeseen, vai alkaako Merivuokko pitkästyä? Joka tapauksessa järven etelärannan suojelukaistojen perustaminen voisi johtua uhanalaisen rantakoripajun harvinaistumisesta korinteon johdosta. Kevennys.

Rantakoripajun harvinaistumisesta pitää tosiaankin huolestua, missä ne peipot sitten pesisi.
Saa korinteot luvan loppua, pitää ilmoittaa VS:lle, että peipot on vaarassa
Rantakoripajun vähentymisen johdosta, ei ole pesäpaikkoja kohta ressukoille. Tähän asti se on huolehtitunut liito-oravien hyvinvoinnista
ja vahtinut Leinon Tammen näkymättömiä ötiköitä, saa lisää puuhaa kun laitetaan uhanalaiset peipot listalle. Kalevi ja Heikki niistä jo kantoi aikanaan huolta, mutta kun VS ei ollut mukana, eivät päässeet rengastamaan niitä olemattomia peippojaan johonkin pusikkoon.

Merivuokko kirjoitti: Kalevi ja Heikki niistä jo kantoi aikanaan huolta, mutta kun VS ei ollut mukana, eivät päässeet rengastamaan niitä olemattomia peippojaan johonkin pusikkoon.

Eikös se ollut pojilta pelkkää vedätystä, se peipon pesän tarkistaminen. Sitähän ei ollut enää myöhemmissä kertomuksissa, eikä hypnoositarinassa. Tuo peippohan oli korkealla koivussa? Eikös totuus ollut se, että poltettiin (hermo)sauhut, eikä sitä haluttu sitten paljastaa.

Mikä oli muuten laatuaan se rantametsän iso lintu, jota erikseen piti mennä katsomaan? Varis, vaiko jokin vielä isompi?