Talouskriisit eri puolilla maailmaa: Mistä johtuu, kauanko kestää ja mikä auttaisi?

[H.Moilanen]

5.12.2022
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/af1 ... 9b995386e7

Neljännes maailman maista on vararikon partaalla

Maailmanpankki sekä IMF arvioivat, että pelkästään ensi vuoden aikana jopa 10 maata saattaa ajautua maksukyvyttömyyteen.

Lukuisat kehitysmaat ovat vararikon partaalla. Maiden velkataakka on pahentunut nopeasti kehittyneen inflaation sekä dollarin kurssin vahvistumisen myötä. Jo valmiiksi huonoa tilannetta pahentaa entisestään hidastunut kasvu sekä nousevat korkokulut.

Laskelmien mukaan köyhien maiden yhteenlaskettu velkataakka on jopa 200 miljardia dollaria. Asiasta uutisoi The New York Times -lehti.

Valtavien lainamäärien laiminlyönnit voivat nostaa haavoittuvien kansojen lainakustannuksia entisestään ja lisätä osaltaan myös rahoituskriisiä. Tämän vuoden aikana lähes 100 miljoonaa ihmistä on ajautunut köyhyyteen pandemian, inflaation sekä Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.

Tilanne aiheuttaa uuden haasteen maailmantaloudelle, joka on siirtynyt kohti taantumaa. Kehittyneiden maiden johtajat ovat pyrkineet löytämään ratkaisuja useiden kehittyvien maiden tilanteisiin, jotta rahoituskriisiltä vältyttäisiin.

Maailmanpankin johtaja David Malpass kertoi viime kuussa G20-maiden huippukokouksessa Balilla, että kehitysmaiden tämän hetkinen taakka on raskas. Tilanne vaikuttaa kehittyneiden talouksien maihin lisääntyneinä muuttovirtoina sekä menetettyinä markkinoina.

– Kehittyvien maiden on tärkeä löytää keinoja, joilla velkaa on mahdollista vähentää. Tunnelin päässä on nähtävä valoa, Malpass kertoo.

Kehittyvien maiden tilanne tuskin tulee vaikuttamaan maailmantalouden kokonaistilanteeseen kovinkaan suuresti, sillä niiden markkinat ovat verrattain pieniä suuressa mittakaavassa. Jatkossa kehittyneiden maiden saattaa olla entistä vaikeampi viedä tuotteita maihin, jotka ovat pahassa velkakierteessä tai ovat maksukyvyttömiä. Esimerkiksi Sri Lanka joutui aiemmin tänä vuonna järjestämään vaihtokauppasopimuksen Iranin kanssa öljyn maksamisesta teelehdillä.

Ennusteet ensi vuodelle huolestuttavia

Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat arvioineet, että ensi vuoden aikana kymmenkunta maata saattaa päätyä maksukyvyttömäksi.

IMF:n arvion mukaan 60 prosenttia kehittyvistä maista ovat joko ongelmissa lainojen takaisinmaksujen kanssa tai erittäin korkeassa riskissä siihen ajautumisessa.

YK:n kehitysohjelman pääjohtaja Achim Steiner kertoo, että tällä hetkellä listalla on 54 maata, jotka ovat vaarassa joutua maksukyvyttömiksi.

– Mikäli maat saavat osakseen lisäiskuja, korot nousevat entisestään, lainanotosta tulee kalliimpaa, energian tai elintarvikkeiden hinnat jatkavat nousuaan, on lähes väistämätöntä, että useat taloudet eivät pysty maksamaan velvoitteitaan, Steiner kertoo.

Steiner puhui kehittyvien maiden hälyttävästä tilanteesta Cop27-ilmastokokouksessa.

– Meidän tulee kohdentaa varoja (likviditeettiä) kehittyviin maihin, jotta voimme tehdä jatkoinvestointeja energiansiirtoon sekä sopeutustoimiin, Steiner kertoo.

Sään ääri-ilmiöt maksavat paljon

The Guardian -lehti kirjoittaa, että kehittyvät maat ovat jo tehneet suuria investointeja ilmastotoimien osalta. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että ilman toimenpiteitä velkaantumisen auttamiseksi köyhien maiden on mahdoton selvitä ilmastokriisistä.

Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat usein pahiten juuri kehittyviin maihin.

– Meillä on kehittyneissä maissa käytössä järjestelmät, joilla pystymme reagoimaan sään ääri-ilmiöihin. Mutta kun Karibialle iskevä hurrikaani vie maasta kolmasosan bruttokansantuotteesta kahdessatoista tunnissa, ei vaihtoehtoja ole juuri käytettävissä, Steiner kertoo.

YK:n kehitysohjelman pääjohtajan mukaan menetys ja vahinko -varoja tulisi olla kehittyvien maiden käytössä nykyistä paremmin. Näyttää myös siltä, että ääri-ilmiöiden mukanaan tuomat kustannukset tulevat jatkossa kasvamaan entisestään.

[sikakoira]

^
Veikkaanpa että ongelmaan tullaan keksimään uusi vero

[sikakoira]

[H.Moilanen]

Hallituksia tulee vaihtumaan kiihtyvällä tahdilla EU:ssa kunhan talvi etenee. Britanniassakin puhutaan jo uuden pääministerin vaihtamisesta talouspolitiikkansa takia. Se olisi aika historiallisen nopea pesti mikäli toteutuu

(Alleviivaus on H.Moilasen tekemä.)

Liz Truss oli vielä Britannian pääministerinä, kun sikakoira kirjoitti yllä näkyvän kommenttinsa. Silloin taisi olla lokakuu ja kommentti löytyy tietysti tästä talousaiheisesta ketjusta.

Sitä vaan olen miettinyt, että ihmeellistä sähellystä nuo Suomenkin hallituksen ministerit harrastavat. Saa nähdä, kuinka kauan meidän hallitus pysyy pystyssä.

Marin: Jos pelisääntöjä vielä kerran rikotaan, tätä hallitusta ei enää ole – lue hallituskumppanien reaktiot

Keskusta liittoutui opposition kanssa, kun eduskunta äänesti hallituskriisin aiheuttaneesta luonnonsuojelulaista.

Lähde: https://yle.fi/a/3-12683741

[sikakoira]

https://tomluongo.me/2022/12/08/eu-oil- ... stupidity/
EU’s Oil Price Cap Creates a Price Cap… on Stupidity

[sikakoira]

https://valtioneuvosto.fi/-//1410853/mi ... vakuoituja
Ministerityöryhmä: Suomi vastaanottaa vuoden 2023 pakolaiskiintiössä syyrialaisia, afganistanilaisia, kongolaisia ja Libyasta evakuoituja

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009262955.html
Suomeen saapunut ennätys­määrä pakolaisia – sisä­ministeri Mikkonen: ”Tilanne on poikkeuksellinen”

UKRAINAN SOTA on kestänyt vajaan vuoden ja Suomeen on saapunut tähän mennessä yli 45 000 tilapäisen suojelun saanutta ukrainalaispakolaista.

Määrän ennustetaan kasvavan talvella entuudestaan.

– Tilanne on poikkeuksellinen, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) sanoo IS:lle.

Esimerkiksi vuonna 2015 Suomeen saapui Mikkosen mukaan turvapaikanhakijoita noin 32 500, kun ukrainalaispakolaisia on tänä vuonna saapunut jo alle vuoden aikana yli 45 000.

– Suomeen ei ole vielä koskaan aiemmin saapunut vuoden sisällä näin paljon pakolaisia, Mikkonen sanoo.

Ukrainalaispakolaisten määrän odotetaan Mikkosen mukaan kasvavan talven aikana.

Ukrainassa talvikuukausien sää tulee vaikuttamaan olennaisesti sekä rintamataisteluun että ukrainalaisen siviiliväestön elämään. Miljoonat ihmiset ovat ilman sähköä ja Venäjä on jatkanut iskujaan siviili- ja energiainfrastruktuuriin.

Mikkonen arvioi, että Suomeen saapuisi ensi vuonna 30 000-40 000 ukrainalaispakolaista.

– Oletus on, että Eurooppaan ja Suomeen saapuvien ukrainalaispakolaisten määrä kasvaa talven aikana. Vielä ei ole näkynyt nousua, mutta mitä tukalammaksi tilanne kehittyy Ukrainassa, sitä todennäköisemmin ihmiset lähtevät sotaa pakoon.

SUOMI on varautunut ukrainalaispakolaisten kasvaviin määriin.

Mikkosen mukaan maahanmuuttovirasto on lisännyt vastaanottokapasiteettia tarpeen mukaan. Esimerkiksi joulukuun alussa avattiin uusia vastaanottokeskuksia ja laitoskapasiteettia pystytään tarvittaessa lisäämään.

Myös kuntien on Mikkosen mukaan hyvä varautua siihen, että jos lapsia tulee lisää, olisi myös kouluissa heille tilaa. Lisäksi hän toivoo, että kunnat auttaisivat ukrainalaispakolaisia esimerkiksi saamaan töitä Suomesta.

– Tämä on valtava ponnistus koko yhteiskunnalle, Mikkonen sanoo.

Kapasiteetti Suomessa riittää, mutta Mikkosen mukaan yksi muutos on luvassa.

– Jatkossa joudumme luultavasti majoittamaan ukrainalaispakolaisia enemmän laitosmaisiin keskuksiin.

Laitosmaisia keskuksia perustetaan Mikkosen mukaan lisää ympäri Suomea. Viimeisimmät on avattu Outokumpuun ja Keravalle. Helsinkiin on perustettu asuntopohjainen vastaanottokeskus.

Tällä hetkellä suurin osa, noin 40 prosenttia Suomen ukrainalaispakolaisista, on majoittunut yksityismajoituksiin. Heitä on myös esimerkiksi kuntien tai maahanmuuttovirasto järjestämissä asuntopohjaisissa majoituksissa.

ISOIN MUUTOS koittaa Mikkosen mukaan maaliskuussa, kun osalla ukrainalaispakolaisista tulee täyteen vuosi elämää Suomessa. Tuolloin heillä on mahdollisuus hakea Suomesta kotikuntaa.

Mikkosen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kotikuntaa hakevat ukrainalaiset siirtyisivät pois vastaanottojärjestelmästä kuntien vastuulle ja he saisivat samat palvelut kuin muut kuntalaiset.

Ministeriöt ovat jo aloittaneet siirtymän ja siihen tarvittavan lainsäädännön valmistelun kuntien kanssa. Tietoa kotikunnan hakemisen mahdollisuudesta on pyritty levittämään myös ukrainalaispakolaisille.

– Nyt valmistaudutaan tähän isoon muutokseen. Pyrimme varmistamaan, että myös digi- ja väestötietovirastossa on asian suhteen tarpeeksi kapasiteettia maaliskuuhun mennessä, Mikkonen sanoo.

Vielä ei tiedetä, kuinka moni ukrainalaispakolaisista hakee Suomesta kotikuntaa.

Sisäministeriö teetti asiasta heinä-elokuussa kyselyn.

Tuolloin kolmasosa Suomeen saapuneista ukrainalaispakolaisista oli Mikkosen mukaan tehnyt päätöksen Suomeen jäämisestä. Kolmasosa kyselyyn vastanneista halusi palata Ukrainaan heti, kun mahdollista. Vastanneista 40 prosenttia ei vielä tuolloin tiennyt, mitä tekisi.

– Kyselyn perusteella moni Suomessa olevista ukrainalaispakolaisista oli kotoisin alueilta, jotka ovat tuhoutuneet pahoin sodassa. Moni haluaisi palata kotiin, mutta se ei välttämättä ole mahdollista.

– Ukrainalaiset pohtivat asiassa varmasti sitä, saavatko he täältä töitä ja millainen lasten tulevaisuus on, Mikkonen kertoo.


SUOMEEN saapuvista ukrainalaispakolaisista suurin osa on Mikkosen mukaan äitejä ja lapsia.

Alaikäisten osuus hakijoista on noin kolmasosa, naisia hakijoista on kaksi kolmasosaa.

Tilanne Ukrainassa on kuitenkin kehittynyt huonommaksi, mikä näkyy Suomeen saapuvien voinnissa.

– Yhä enemmän on esimerkiksi ihmisiä, joiden läheinen on kuollut sodassa. Sodan kauhut ja arki voivat näkyä ihmisten mielissä. Iso kysymys on se, miten pystymme tarjoamaan tukea ja sosiaalipalveluita erilaisille sodan kauheuksia ja sotatraumoja kokeneille ihmisille.

Mikkosen mukaan ukrainalaispakolaisia on pystytty auttamaan Suomessa hyvin, vaikka varsinkin sodan alussa viikoittaiset pakolaismäärät olivat suuria.

– Aina tulee pieniä ongelmia esiin, mutta pyrimme heti löytämään toimivat ratkaisut. On ollut hienoa huomata, miten hyvin kunnat ja suomalaiset ottaneet ukrainalaiset vastaan. Toivon, että hyvä vastaanotto jatkuu.

Sitä saa mitä tilaa.

[PiikkiSika]

Sitä saa mitä tilaa.

No mut hei! Sveitsissä kärvistellään ilman EU-unelmaa, ne raukat ei saa käyttää euroa, päätöksetkin joutuu tekee ilman Brysselin käskyjä, eikä niitä palvele omien virkaperseiden lisäksi 30k virkaveljeä Brysselissä - kärsiköön paskat siellä alppihelvetissään ha haa

[sikakoira]

Mistä johtuu no tästä

https://yle.fi/a/3-11902107
Marin ja Saarikko kuuluvat nuorten huippujohtajien globaaliin verkostoon, joka tukee talousjärjestelmän “nollausta” – professori: Sidonnaisuus olisi ollut syytä ilmoittaa

[sikakoira]

Vielä yritetään olla positiivisella kannalla vaikka kaikki merkit kertovat että syöksylasku on vasta alkamassa. Ensi vuonna realiteetit alkavat sitten hahmottumaan.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ ... parit:a2f4
Pankki varoittaa: Suomi syöksyy taantumaan 2023 – Se ei ole valtaisan syvä, mutta eräillä mittareilla tilanne on pahempi kuin 1990-luvun legendaarisessa lamassa

Finanssikonserni Aktia odottaa Suomen talouden kääntyvän lievään taantumaan. Vuonna 2023 talous supistuu 0,7 prosenttia ja kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2024, pankki arvioi tuoreessa talousennusteessaan, jonka on laatinut pääekonomisti Lasse Corin.

Koronaan verrattuna nykyinen epävarmuuden jakso on maltillisempi, mutta pitkäkestoisempi, ennusteessa todetaan.

Inflaatiohuolien odotetaan hellittävän selvästi vuonna 2023, jolloin myös korko-odotukset laskevat. Tämä heijastuu kuluttajaluottamukseen ja sen kautta kulutukseen sekä asuntomarkkinoihin.

Teollisuuden luottamuksen pohjakosketusta odotetaan vuodelle 2023. Energian hinnassa pahin on jo takana, pankki arvioi.

Vienti kasvaa, kulutus vähenee
Suomen viennin odotetaan kasvavan maltilliset 2,3 prosenttia vuonna 2023. Vientisektorin tilauskirjat antavat tiettyä turvaa lähitulevaisuudessa, eikä kuluttajaluottamuksen romahduksella Euroopassa ei ole suurta välitöntä vaikutusta Suomen vientiin. Palveluviennin, joka edustaa tällä hetkellä 28 prosenttia viennistä, uskotaan kasvavan tavaravientiä nopeammin.

Kulutukseen povataan 0,7 prosentin laskua ensi vuonna. Kuluttajien luottamus on käynyt vuodesta 1995 alkavan mittaushistorian pohjilla. Inflaation hidastumisen ja korkonäkymän selkeytymisen uskotaan kiihdyttävän kulutuksen kasvua ensi vuoden loppupuolella.

Investointien ennakoidaan vähenevän ensi vuonna 0,6 prosenttia, mutta kääntyvän kasvuun vuonna 2024. Ensi vuonna investointeja painaa etenkin rakennuslupien määrän ennakoitu lasku.

Työttömyysasteen ennustetaan nousevan ensi vuonna 7,1 prosenttiin, ja työmarkkinatilanteen voi odottaa pysyvän haastavana. Kuluvan vuoden lokakuussa työttömyysaste oli 6,9 prosenttia.

Aktia katsoo työttömyyden lisääntyvän etenkin palveluammateissa, kuten ravintola-alalla. Rakentamisen vähentyessä myös rakennusalan työttömyyden voi odottaa kasvavan.

Painetta leikkauksille ja veronkorotuksille
Aktian talousennusteessa todetaan, että Suomen nykyisen taloustilanteen vertaaminen 1990-luvun lamaan on haastavaa. Pankki esittää lyhyen vertailun joka tapauksessa.

”1990-luvun syvän laman jälkeen Suomen talous lähti vahvaan kasvuun vientisektorin ja etenkin Nokian vetämänä. Vahva vienti tuki koko taloutta ja helpotti myös julkisen sektorin velkaantuneisuusasteen kääntämistä laskuun.”

Nykytilanne on vaikeampi, pankki toteaa.

”Väestön ikärakenne on haastava, koska nyt vain noin 62 prosenttia suomalaisista on työikäisiä. Väestörakenne heikentää taloutemme kasvupotentiaalia. Vientisektorikaan ei enää ole yhtä vahva.”

1990-luvulla kasvu auttoi julkisen talouden tasapainottamisessa, mutta nyt näköpiirissä ei ole kasvua, joka auttaisi merkittävästi julkisen sektorin velkaantumisessa. Tämä luo kovempaa painetta taloudellisille uudistuksille, leikkauksille ja veronkorotuksille, Aktia arvioi.

2020-luvun Suomen taloudessa on myös etunsa 1990-lukuun nähden.

”Helpotusta luo julkisen talouden vahvuus: vaikka julkinen talous velkaantuu, ovat alijäämät paljon pienempiä kuin pankkikriisin syövereissä 90-luvulla.”

Takaan että kusessa ollaan

[sikakoira]

Marin: Hintalappu jopa miljardin
Marinin mukaan puhutaan isosta hintalapusta, sadoista miljoonista jopa miljardin hintaluokkaan. Hintalappu riippuu siitä, miten rajat asetetaan.

Marinin mukaan kaikkea kipua ei saada pois, mutta kohtuuttomuuksiin voidaan puuttua.

Take that Putin

[sikakoira]

[sikakoira]

^
Veikkaanpa että ongelmaan tullaan keksimään uusi vero

[sikakoira]

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/2 ... parit:23d6
Taloustutkimuskeskus ennustaa globaalia taantumaa – Suomen sijoitus suurimpien talouksien listalla laskettelee alamäkeä

Maailmantalous ajautuu ensi vuonna taantumaan, arvioi brittiläinen taloustutkimuskeskus CEBR tuoreessa raportissaan. Viime vuoden ennusteiden mukaisesti maailman yhteenlaskettu bruttokansantuote ylitti tänä vuonna ensimmäistä kertaa 100 000 miljardin dollarin rajan, mutta ensi vuodesta odotetaan vaikeaa.

CEBR huomauttaa, että tuoreen raportin sävy on selvästi pessimistisempi kuin aiemmissa raporteissa ja tällä hetkellä ilmassa on paljon epävarmuutta.

Inflaatio, korkeat korot ja toimenpiteet kohoavien hintojen pitämiseksi kurissa ajavat talouden taantumaan, arvioi CEBR. Keskuspankeilta odotetaan vielä ensi vuonna merkittäviä toimenpiteitä inflaation hillitsemiseksi, ja nämä vaikuttavat negatiivisesti talouskasvuun. CEBRin arvio on pessimistisempi kuin IMF:n viimeisin ennuste lokakuulta, jossa globaalin taantuman todennäköisyydeksi arvioitiin 25 prosenttia.

Kiinan ykkössijaa saadaan odottaa
Tutkimuskeskuksen tuoreimpien arvioiden mukaan Kiina on ohittamassa Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena vasta aikaisintaan 2036. Aiemmin maan uskottiin siirtyvän listan piikkipaikalle jo vuonna 2028, mutta viime vuonna ennustetta siirrettiin ensin vuoteen 2030 ja nyt vielä vuoteen 2036. Maan talouskasvu on hidastunut ja jännitteet Kiinan ja lännen välillä ovat kasvaneet.

CEBR ennusti myös, että Intiasta tulee maailman kolmanneksi suurin talous vuoteen 2032 mennessä, Britannia pysyy yhä maailman kuudenneksi suurimpana taloutena seuraavan 15 vuoden ajan, mutta kasvu hidastuu, ja että tarvitaan lisää poliittisia toimenpiteitä, jotta maapallon lämpenemistä voidaan hillitä.

Suomen sijoitus laskee
Suomi oli CEBRin listauksen mukaan maailman 49. suurin talous vuonna 2022. Viime vuona sijoitus listalla oli 45. Sijoituksen odotetaan jatkavan laskuaan, ja vuonna 2037 Suomi olisi maailman 52. suurin talous. Vuosittaiseksi talouskasvuksi CEBR arvioi 1,1 prosenttia vuosien 2023 ja 2027 välillä ja 1,4 prosenttia vuosina 2028–2037.

Myös Suomen naapurimaiden sijoitusten uskotaan putoavan tai pysyvän ennallaan. Seuraavien 15 vuoden aikana Ruotsin odotetaan laskevan sijalta 25 sijalle 29. Viron sijoitus pysyy noin sijaluvun 100 paikkeilla tulevinakin vuosina.

Viime vuonna, ennen hyökkäystä Ukrainaan, Venäjän odotettiin parantavan sijoitustaan suurimpien talouksien listalla. Nyt odotettavissa on, että tällä hetkellä sijalla 9 oleva maa putoaa kärkikymmeniköstä seuraavien vuosien aikana.

Kovasti koitetaan selitellä että Kiina ja Venäjä olisivat kärsijöiden joukossa kun tosiasiat kertovat totuuden siitä kuinka EU on syöksymässä katastrofiin.

[Solttuetsivä]

Iso katastrofi EU:lle ja Suomelle olisi jos Ukrainaa ei tueta.

Venäjä jatkaisi sotaa koko Euroopassa ja kaikki taloudet kärsisivät..
Ainut taloudellinen toivo on nyt, että Ukraina taistelee ja näyttää Venäjälle ettei kukaan antaudu Venäjän vallan alle.

Mikähän mahtaisi olla Suomen alueen taloudellinen tilanne kun/jos Venäjän lippu liehuisi virastojen ja laitosten lipputangoissa,
Tuskin ainakaan parempi olisi Suomen ja suomalaisten tilanne.

[sikakoira]

Iso katastrofi EU:lle ja Suomelle olisi jos Ukrainaa ei tueta.

Venäjä jatkaisi sotaa koko Euroopassa ja kaikki taloudet kärsisivät..
Ainut taloudellinen toivo on nyt, että Ukraina taistelee ja näyttää Venäjälle ettei kukaan antaudu Venäjän vallan alle.

Mikähän mahtaisi olla Suomen alueen taloudellinen tilanne kun/jos Venäjän lippu liehuisi virastojen ja laitosten lipputangoissa,
Tuskin ainakaan parempi olisi Suomen ja suomalaisten tilanne.

Miksi se Venäjä jatkaisi sotaa euroopassa Aika tiivitaavi teoriaa tämä että Ukrainaa tukemalla maailma pelastuu kun tulokset jo ovat esillä ja heikompaan suuntaan ollaan matkalla